Pispalan uittotunneli
Pispalan uittotunneli sijaitsee Tampereella. Se kulkee Hyhkyn, Ala-Pispalan ja Santalahden kaupunginosien ali. Sitä alettiin rakentaa syksyllä 1966, ja se valmistui vuonna 1968. Tunnelia pitkin oli tarkoitus uittaa puutavaraa nippuina Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tukinuittoon sitä ei kuitenkaan koskaan tarvittu, vaan se säilyi käyttämättömänä yli 40 vuotta, kunnes se otettiin vuonna 2013 käyttöön veneiden kuljetustunnelina sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulkuväylänä[1].
Uittoväylä uuteen käyttöön
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uittoväylän tunneliosuuden pituus on noin 280 metriä.[2] Tunneliaukon halkaisija on 5,2 metriä. Vastavalmistuneessa tunnelissa tehtiin muutamia koeuittoja, mutta se jäi lopulta käyttämättömäksi, koska tukkien kuljetus siirtyi samoihin aikoihin kuorma-autoilla tehtäväksi. Tunneli oli suljettu aina kesäkuuhun 2013 saakka. 2000-luvun alussa tunnelin Pyhäjärven puolella sijainnut tukkienkäsittelylaitteisto purettiin, niin että jäljelle jäivät vain veteen vievät kiskot ja vanha tukkien kuljetusvaunu.
Tunnelin avaamisesta kevyelle liikenteelle tehtiin valtuustoaloitteita. Tunnelia suunniteltiin muutettavaksi veneiden kuljetuskanavaksi, ja sitä varten tunnelin Näsijärven puoleiseen päähän valmistui vuonna 2008 ajoluiska. Veneet on tarkoitus kuljettaa tunnelissa traktorin vetämässä trailerissa. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti 19. joulukuuta 2012, että kanava rakennetaan.[3] Uittotunnelin uuden toiminnan avajaiset pidettiin 4. kesäkuuta 2013.[4]
Aikoinaan tunnelin rakentaminen vaurioitti sen päällä sijainneiden rakennusten perustuksia, ja Pispalan vanhan kirkon tuhonneen tulipalon uskotaan myös aiheutuneen tästä syystä.[5]
Aikaisempia Pispalan tukinsiirtolaitoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punainen ja harmaa tukkitie
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen maanpinnalla kulkenut tukkienkuljetustie, ”punainen tukkitie”, rakennettiin Pispalanharjun yli 1863–1864. Rosenlewin omistama Porin Höyrysaha rakensi tien siirtääkseen puutavaraa Näsijärvestä Pyhäjärveen ja edelleen Kokemäenjoelle. Punainen tukkitie ylitti Pispalan valtatien siltaa pitkin suunnilleen nykyisen Pispalan kirkon kohdalla, ja tukkien siirto tapahtui hevosten avulla. Tukkitie sai nimensä siksi, että se oli maalattu punaiseksi ja tukkitien rakenteisiin oli kiinnitetty myös mainoksia. Kokemäenjoen Lauttausyhdistys rakensi punaisen tukkitien viereen työnjohtajien asunnoksi Uittoyhdistyksen talon 1892. Tämä talo toimi 1960-luvulle saakka tukinuittajien tukikohtana. Joitakin punaisen tukkitien betonisten perustusten jäänteitä on näkyvissä Pispalan valtatien alapuolella Pyhäjärven rantaan viettävällä rinteellä.
Vuonna 1873 valmistui vielä toinenkin, niin sanottu harmaa tukkitie. Tämän tukkitien rakensi Reposaaren saha, ja se alitti Pispalan valtatien nykyisen Ahjolan kohdalla. Harmaalla tukkitiellä tukit nostettiin Näsijärvestä höyrykoneen voimalla harjun päälle, josta ne vierivät omalla painollaan Pyhäjärveen. Harmaan tukkitien rakenteet olivat maalaamattomia, ja siitä se sai nimensä. Pyhäjärven puoleisella rinteellä tukkitie oli korkean puisen telineistön varassa. Harmaan tukkitien entinen ura näkyy vielä nykyisinkin rakentamattomana alueena, joka ulottuu Ahjolasta Pyhäjärven rantaan.
Vanhoille pispalalaisille tukkiteiden käynnistyminen oli jokavuotinen merkki kesän tulosta, ja tukkitiet olivat pikkupoikien suosimia leikkipaikkoja kielloista huolimatta. Molemmat tukkitiet purettiin 1930-luvun alussa, jolloin ne olivat jääneet tarpeettomiksi uittotunnelin valmistuttua.[6]
Ensimmäinen uittotunneli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen uittotunneli Pispalanharjulle valmistui 1930. Tunnelin rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1929. Varsinaisen tunneliosan pituus oli noin 240 metriä ja Pyhäjärven puolella Pispalan valtatien eteläpuolella uittoväylä kulki lopun 310 metrin matkan avoimena kouruna. Tunneliosa kulki Pispalan rukoushuoneen itäisen kulman alitse.[7] Tämä tunneli oli vain kaksi metriä korkea, ja sen kapasiteetti oli 2 000 tukkia tunnissa ja 3,5 miljoonaa tukkia kesän uittokauden aikana. Vanha uittotunneli palveli sotavuosina myös pommisuojana. Tukinuitto vanhassa tunnelissa jatkui 1960-luvulle saakka, ja se oli tarkoitus korvata uudella 1968 valmistuneella tunnelilla. Vanha uittotunneli on edelleen olemassa, mutta sen molemmat päät on tukittu.
Vieraileminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhäjärven puoleinen pää sijaitsee Pispalan valtatien vieressä Uittotunnelinkadun päässä. Pyhäjärven puoleiseen päähän pääsee helposti linja-autolla. Pispalan valtatietä kulkevat monet Tampereen seudun joukkoliikenteen linja-autot. Keskustasta tultaessa kannattaa jäädä pois Pispalantorilla (pysäkki 1510). Autoille ei ole merkittyjä pysäköintipaikkoja.
Näsijärven puoleiseen päähän ei pääse enää autolla Paasikiventieltä. Näsijärven puoleisessa päässä oli kesästä 2013 lähtien kesäkahvila, mutta se on siirtynyt n. kilometrin päähän alkuperäisestä paikasta itäänpäin Paasikiventietä.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jari Niemelä: Uittotunneli veneille jo ensi vuonna? Tamperelainen 26.12.2008 [vanhentunut linkki]
- Pispalan kulttuuriympäristöohjelma: Pispalan rakennusinventointi – Uittoyhdistyksen talo
- Repo, Taina: Tukkeja läpi Tampereen. Eläkeläinen-lehti, Joulukuu 2006, nro 8, s. 18–21. Eläkeläiset ry.
- U.S.: Uittotunneli alitse – Pispalan kirkko poroksi. Tammerkoski-lehti, 1968, nro 2, s. 51–53. Tampere-seura.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pohjanen, Kai: Tampereen uittotunneli avattiin veneille – Reitin löysivätkin erityisesti jalankulkijat ja pyöräilijät Yle Uutiset. 11.7.2017. Viitattu 6.8.2017.
- ↑ Tampere.fi – Liikenne ja kadut/Väyläsuunnitelma: Pispalan uittotunnelin veneiden kuljetusreitti. Viitattu 3.12.2011.
- ↑ Pispalan uittotunneli avataan veneiden kuljettamiseen. Aamulehti, 19.12.2012. Alma Media. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.12.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vesanummi, Mari: Pispalan uittotunneli kiinnosti satoja heti avajaispäivänä Yle Uutiset. 4.6.2013. Viitattu 6.8.2017.
- ↑ Pispalan entisen rukoushuoneen valmistumisesta sata vuotta. Kirkkosanomat, 19.11.2008, nro 20, s. 4. Tampere: Tampereen ev.lut seurakuntien viestintä. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 9.6.2013.
- ↑ Ainutlaatuinen Pispala: muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen asukkaista, s. 89–94. Tampere: Pispalan Moreeni ry, 1973. ISBN 951-9080-08-2.
- ↑ Pispalan uittotunnelin rakennustyöt käynnissä. Toistaiseksi työskennellään Pyhäjärven puoleisella avoleikkauksen osalla, Aamulehti, 19.10.1929, nro 286, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 19.10.2024
- ↑ Pusa, Kari: Uittotunneli on kesähitti Suur-Tampere. 12.6.2013. Arkistoitu 12.5.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pispalan uittotunneli Wikimedia Commonsissa
- Viistokuva uittotunnelin eteläpäästä, Fonecta
- Tunneli Näsijärvestä Pyhäjärveen, Suomen Kuvalehti 02.11.1929, nro 44, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Uittotunneli aiheuttaa vesipulan, Suomen Kuvalehti, 29.03.1930, nro 13, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Pispalan uittotunneli, Suomen Kuvalehti, 14.06.1930, nro 24, s. 28, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot