Otava (Mikkeli)
| Otava | |
|---|---|
| Kaupunki | Mikkeli |
| Kaupunginosa nro | 36 |
Otava on sahan, rautatieaseman ja Puulan sataman puitteisiin muodostunut kaupunginosa ja taajama Mikkelissä, 15 kilometriä torilta lounaaseen. Se on Mikkelin 36. kaupunginosa. Vuonna 2018 Otavan taajamassa asui 1 511 asukasta[1]. Aikaisemmin alue tunnettiin Liukkolana, ja se oli yksi Mikkelin maalaiskunnan suurimmista kylistä ja sen toiseksi suurin taajama Rantakylän jälkeen. Otava liittyi Mikkeliin osana maalaiskunnan liitosta 2001.
Otavan läpi kulkee Helsingin ja Mikkelin välinen valtatie 5. Otavassa on kohtalaisen laajat julkiset ja yksityiset palvelut.
Liikenneväylien lisäksi Otavan elämää ovat jo sadan vuoden ajan leimanneet kaksi suurehkoa oppilaitosta, Otavan koulutila ja Otavan Opisto.
Etelä-Savon ammattiopistoon kuulunut Otavan koulutila lopetti toimintansa vuoden 2014 lopussa. Vanhan koulutilan maataloustuotanto on vuokrattu yksityiselle viljelijälle 1.1.2015 alkaen.
Otavan Opisto on nykyään Mikkelin kaupungin omistuksessa oleva kansanopisto. Opisto siirtyi Otavaan Joroisista vuonna 1901, jolloin sille valmistui oma talo.
Otavan suurin teollisuuslaitos on nykyään heinolalaisen Versowood Oy:n omistama Otavan saha. Ensimmäinen saha Otavaan perustettiin 1891. Tämä Otavan Koivusaha Oy oli norjalaisessa omistuksessa, ja se sijaitsi hieman eri paikassa kuin nykyinen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Otavan kehittymiselle keskeinen tekijä oli Savon radan valmistuminen vuonna 1889. Otavan asemalta rakennettiin pistoraide, Otavan satamarata, parin kilometrin päähän Puulan rantaan 1890-luvulla. Sataman asemarakennus on edelleen olemassa. Satamasta kuljetettiin Savon radalle lähinnä puutavaraa. Puulan rannoille perustettiin useita sahoja, kun rautatieyhteys teki raaka-aineen kuljettamisen kannattavaksi.
Ensimmäiset höyrylaivat tulivat Puulalle 1890-luvulla. Ne kuljettivat lähinnä puuta. Kangasniemen ja Otavan välinen matkustajaliikenne alkoi vuonna 1891 höyrylaiva "Puulalla". Otavan satamasta oli junayhteys Otavan asemalle ja sieltä edelleen Mikkelin tai Kouvolan suuntaan.
Vuoden 1918 sisällissodan aikana Otava kuten koko Mikkelin maalaiskunta oli syvällä valkoisten alueella. Maaliskuun 25. päivänä 1918 valkoiset teloittivat Otavassa Puulan lahdella kymmenen punaiseksi luettua otavalaista muodollisen oikeudenkäynnin jälkeen. Tapahtuma oli ilmeisesti suurin ns. valkoisen terrorin ilmentymä koko Etelä-Savossa. Teloitetut eivät tiettävästi osallistuneet sotaan aseellisesti.
Talvi- ja jatkosodan aikana Otavassa asui Mikkelin päämajassa työskennelleitä korkeita upseereita. Talvisodan aikana muun muassa marsalkka Mannerheim oli majoittuneena Otavan opistolla 5.1.–5.3.1940.
Sotien aikana useat päämajan osat toimivat Otavassa. Talvisodassa aluetta pommitettiin kahdesti, mutta henkilövahinkoja ei sattunut ja aineellisetkin vauriot jäivät vähäisiksi.
-
Otavan alakoulu ja kirjasto Mikkelin Otavan taajamassa. -
Otavan opiston päärakennus. Opistolla on yhteinen koulupiha-alue Otavan koulun kanssa. -
Otavan kyläkirkko on rakennettu vuosina 1927–1929. -
Otavan seurakuntatalo. -
Otavan rautatieasema on Savon radan rautatieliikennepaikka Mikkelissä. Asemarakennus on siirtynyt yksityiskäyttöön. -
Otavan uimarantaa, Puulavesi.
_-_Otava_-_Mikkeli_-_m.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taajamat väestön ja väestöntiheyden mukaan 2018 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2020.[vanhentunut linkki]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ulkomailla Otavassa – Perinnekirja: Otava-seura ry 2006.
- Myyryläinen Heikki: Juuret syvällä, siivet korkealla – Otavan opisto 110 vuotta, Otavan opisto 2002.
- Mikkelin maalaiskunnan kirja: Vihola Teppo (toim.), Gummerus 1992.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Savilahti
- Maunuksela
- Kalevankangas
- Kaukola
- Nuijamies
- Kirjala
- Emola
- Rokkala
- Lähemäki
- Tuppurala
- Urpola
- Kattilansilta
- Pitkäjärvi
- Lehmuskylä
- Pursiala
- Kenkäveronniemi
- Tupala
- Riutta
- Peitsari
- Tusku
- Siekkilä
- Karkialampi
- Oravinmäki
- Tuukkala
- Launiala
- Laajalampi
- Visulahti
- Annila
- Karila
- Rantakylä
- Vehkasilta
- Tikkala
- Otava
- Anttola
- Haukivuori
- Ristiina
- Suomenniemi
- Metsä-Sairila