Vatianjärvi
| Vatianjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Laukaa, Äänekoski |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Vatianjärven alue (14.33) |
| Laskujoki | Kuusaankoski Saraaveteen [1] |
| Järvinumero | 14.331.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 89 m [1] |
| Pituus | 10,2 km [1] |
| Leveys | 1,9 km [1] |
| Rantaviiva | 28,4747 km [2] |
| Pinta-ala | 6,25573 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0229539 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,67 m [2] |
| Suurin syvyys | 25,64 m [2] |
| Saaria | 6 [2] |
 Vatianjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vatianjärvi [1][2] eli Vatiajärvi [3] on Keski-Suomessa Laukaan Kuusan pohjoispuolella ja sen pohjoisostaan hieman Äänekosken puolella sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 626 hehtaaria eli 6,3 neliökilometriä, se on 10,2 kilometriä pitkä ja 1,9 kilometriä leveä. Järvi on leveimmillään Itäselän kohdalta, mutta järvellä on kapeikkoina esimerkiksi Torikkasalmi ja Mörkösaaren salmi. Järven lähiympäristön korkeimmat mäet sijaitsevat Kuusan rannoilla. Niitä ovat Oitinmäki ja Hiidenvuori, jotka ovat osa laajempaa Lähdekorvenmäen ylänköä. Ylängön korkeimmat huiput kohoavat 110 metriä järven yläpuolelle. Järven koillisrannassa kulkee Vatian kylän kautta harjujakso, joka seuraa järven rantaviivaa Pedonmäkenä ja Kapeenharjuna ja ylittää järven pohjoispään sen länsipuolelle Luijanharjuna. Järvellä on kuusi saarta, joiden pinta-ala on yhteensä 1,85 hehtaaria. Saarista Sammalissaari on yli hehtaarin suuruinen, Heinäsaari ja Mörkösaari ovat yli aarin ja loput kolme ovat alle aarin kokoisia saaria. Pikkusaaret sijaitsevat tiiviisti Heinä- ja Mörkösaaren ympärillä. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 22,95 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0230 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 3,7 metriä ja suurin syvyys on 25,6 metriä. Kapeenkosken alla on yli 10 metriä syvä kohta. Toinen syvänne sijaitsee Peurunkajoen suun edustalla Itäselällä, missä sijaitsee myös järven syvin kohta. Kuusaankosken yläpuolella on 1,8 kilometriä pitkä luusua, Horhanvirta[4], joka on pikemminkin virtaava lahti. Sen lahdensuussa sijaitsee järven kolmas syvänne, jossa on 22 metriä syvää.[1][2][5][6]
Järven rantaviivan pituus on 28,5 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 1,1 kilometriä. Rannat ovat peltomaata, joita metsäsaarekkeet rikkovat. Järven luusuan ympärillä sijaitsee Kuusa, Itäselän yläpuolella ovat itärannalla Peurankylä ja länsirannalla Anttospohja, ja järven yläpäässä sijaitsevat Vatia ja Kapeenkylä. Järven muu asutus on haja-asutusta, joka on harvaa, ja vapaa-ajan asuntoja on yli 30. Järven itärantaa seuraa seututie 642, mutta se erkanee rannasta Vatiassa ja yhtyy kantatiehen 69 Kaura-ahossa. Järven länsirantaa ei seuraa yhtään tietä. Anttospohjaan tule yhdystie 16755, joka haarautuu yhdystieltä 16754. Samasta yhdystiestä haarautuu Moisionkylän läpi kulkeva, ja sen jälkeen rantoja Kuusaan asti seuraava, yhdystie 16756.[1][2][5][6]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Natura-alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven alueella on joitakin Natura 2000-hankkeeseen kuuluvia Vatianjarven–Saraaveden alueen suojelualueita (FI0900104, 394 hehtaaria). Alueet sijaitsevat Vatianjärven rannoilla tai lähellä sen rantoja, ja ne ovat arvokkaita harjuja, kallioita, lehtoja ja rantaluhtia. Vatianjärven pohjoisosassa on noin 1,5 kilometriä pitkä koskireitti, johon kuuluvat vuolasvirtaiset Luijankoski ja Kapeenkoski. Vatianjärven ja Saraaveden välissä oleva Kuusaankoski on Keski-Suomen suurimpia koskia. Kosken rannalla on lehtoa, Kuusaan kylämiljöötä ja valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan sisältyvä Oitinmäki, joka on geomorfologialtaan hyvin erikoinen 72,5 metriä korkea muodostuma. Lisäksi kohteeseen kuuluvat Luijankosken-Kapeenkosken tuntumassa olevat kapealakiset Luijanharju ja Kapeenharju sekä Vatianjärven itäpuolinen louhikkoinen harju Kattamäki.[3][7]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vatianjärven vedenväri on ruskeaa, se on humuspitoista ja järvi on lievästi rehevöitynyt [3]. Järven ekologinen tila on aikaisemmin ollut heikompi, mutta se on ollut toipumaan päin viime vuosina.[8]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) Vatianjärven alueella (14.33), jonka Vatianjärven lähialueeseen (14.331) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 89,0 metriä mpy. Vaikka järveen laskee sen lähialueelta ojia, tulee suuri osa sen kautta virtaavasta vedestä Viitasaaren reitiltä ja Saarijärven reitiltä [9]. Näistä käytetään nykyään nimitystä Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) ja Saarijärven reitin valuma-alue (14.6). Reittien vedet laskevat ensin Kuhnamoon, joka laskee Luijankosken kautta Vatianjärveen. Veden vaihtuvuus on järvessä niin suurta, että voidaan puhua läpivirtausjärvestä. Vatianjärven lähialueen pohjoispäässä sijaitsee Kangaslampi, joka laskee Kapeenkylässä Kapeenlahteen.
Muut lähialueen vesistöt sisältyvät Vatianjärven alueeseen, jolla on muutama oma valuma-alue. Rajajoen valuma-alue (14.336) sijaitsee Kangaslammen eteläpuolella ja sen pääuoma on Rajajoki, joka alkaa Kaipionlammesta (10 ha). Lammen yläjuoksulla sijaitsevat pienet Mäki-Kaipio (4 ha), Keljärvi (2 ha) ja Haukkalampi (1 ha). Ruotalammen (3 ha) laskuoja yhtyy Rajajokeen näitä alempana. Tämän valuma-alueen eteläpuolella sijaitsee Sikapuron valuma-alue (14.335). Sen pääuoma Sikapuro alkaa Valkeisesta (57 ha) ja johon laskee Mustinmäen suunnalta puro, jonka valuma-alueella sijaitsevat Iso-Musti (3 ha) ja Keski-Musti, joilla on laskuoja järveen, ja Vähä-Musti (2 ha), jolla ei ole kartassa laskuojaa. Ojan lähdejärvi on Myllylampi, joka sijaitsee muita ylempänä. Suolamminmäen takana sijaitsevat pohjoinen (3 ha) ja eteläinen Suolampi (4 ha), mutta ne ovat ilman laskuojia. Pieni Peipposenmeri (2 ha) on peltojen ympäröimä lampi, joka yhtyy Sikopuroon edellisisä alempana. Tämän valuma-alueen eteläpuolella sijaitsee Suppaanpuron valuma-alue (14.334), jonka laskuoja tuo Keskisen (20 ha) ja Koiralammen (3 ha) vedet Onnelanlahteen. Vastarantaan Kotilanlahteen laskee Peuranjoki, joka on Haapajoen valuma-alueen (14.337) pääuoma. Tosin Peuranjoki alkaa Haapajärvestä (37 ha) Haapajokena. Haapajärven valuma-alueella sijaitsevat Valkealampi (2 ha), jolla ei ole laskuojaa, ja Vääräjärvi (2 ha), joka laskee Haapajärveen Runninpuroa myöten. Haapajokeen yhtyy Sirkkaharjun takaa alkava johto-oja, jonka valuma-alueella ovat Juntunen (2 ha), Kärnäslampi (2 ha), Härkälampi, Pankkolampi (2 ha) ja Mäyrälampi (2 ha). Kantatien vierestä alkaa Iso Sirkkalammen (11 ha) ja Pieni Sirkkalammen (3 ha) yhteinen laskuoja, joka yhtyy Haapajokeen sen alkumetreillä. Vatianjärven alueen suurin valuma-alue on Peurungan valuma-alue (14.333), jonka pääjärvi on Peurunka (694 ha) ja pääuoma on Peurunkajoki. Näiden valuma-alueella sijaitsee yli 20 järveä, joista Vatianjärven lähellä ovat esimerkiksi Alanen (27 ha), Myyränjärvi (22 ha) ja kauempana Iso-Pitkä (27 ha) ja Pieni-Pitkä (14 ha).[1][3]
Vatianjärvi laskee Horhanvirran kautta Kuusaankoskessa Saraaveteen, jossa pudotusta tulee lyhyellä 450 metrin matkalla 4,3 metriä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Vatianjärvi, Laukaa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 22.10.2019.
- ↑ a b c d Vatianjärvi (14.331.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.10.2019.
- ↑ Luokomaa, Timo: Kuusan kuohut : kyläkirja, s. 26. Kuusa (Laukaa): Kuusan kipinä -kyläseura, 2005. ISBN 952-91-8358-5
- ↑ a b Vatianjärvi, Laukaa (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.10.2019.
- ↑ a b Vatianjärvi, Laukaa (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.10.2019.
- ↑ Vatianjärven–Saraaveden alue (FI0900104), ymparisto.fi, päiväys: 29.7.2019, viitattu 21.10.2019
- ↑ Vuorela, Arvo: Biotuotetehdas: Kalastajat pelkäävät elpyneen vesistön uudelleen pilaantumista, yle.fi, 29.1.2015, viitattu: 22.10.2019
- ↑ WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 160, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4