Puruvesi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Leipätekstissä vain pari lähdettä. |
| Puruvesi (Saimaan järvenosa) |
|
|---|---|
 Puruvesi Savonlinnan Punkaharjulla |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Savo, Pohjois-Karjala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Vuoksen vesistö (04) |
| Valuma-alue | Puruveden valuma-alue (04.18) |
| Järvinumero | 04.181.1.001 |
| Mittaustietoja (järvenosa) | |
| Pinnankorkeus | 75,8 m [1][2] |
| Rantaviiva | 923,968 km [3] |
| Pinta-ala | 416,35398 km² [3] |
| Tilavuus | 3,65548 km³ [3] |
| Keskisyvyys | 8,76 m [3] |
| Suurin syvyys | 61 m [3] |
| Saaria | 851 [3] |
 Puruvesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Puruvesi on Saimaaseen kuuluva järvi, joka sijaitsee Savonlinnan ja Kiteen alueella Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla. Se on saarekas kuten Saimaa yleensäkin, mutta eroaa kirkasvetisyydellään Saimaan muista osista ja muutenkin tyypillisistä suomalaisista järvistä. Järven pinta-ala on 416,35 neliökilometriä, ja siinä on 720 saarta. Järvi on Oriveden ja Pihlajaveden välillä. Se voidaan myös katsoa Suur-Saimaan isoksi lahdeksi, sillä virtaus yläpuolisesta Orivedestä Puruveteen on hyvin vähäinen.[2] Punkaharju jakaa järven kahtia Isoon- ja Pieneen-Puruveteen. Nämä ovat vesiyhteydessä toisiinsa järven molemmista päistä Tuunaan- ja Punkasalmien kautta.
Puruveden vesi on hyvin puhdasta ja kirkasta. Tämä johtuu siitä, että suuri osa järven vedestä tulee sen pohjassa olevista lähteistä hiekkakerroksen läpi.
Järven erityispiirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puruvesi kuuluu Saimaaseen ja Vuoksen vesistöön. Järven pinta-ala on 416 neliökilometriä ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 11. Keskisyvyys on 8,8 metriä ja suurin syvyys 61 metriä. Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1017 neliökilometriä, josta 35 prosenttia on vettä; Puruveden vesialan osuus valuma-alueen alasta (vähennettynä Puruveden vesialalla) on peräti 69,2 prosenttia. Suurin osavaluma-alue on 73 neliökilometrin Kuonanjoki.
Puruveden suurimmat selät ovat Hummonselkä, Pajuselkä, Sammalselkä, Mustanselkä ja Ruosteselkä. Puruvedessä on 850 saarta, joiden yhteispinta-ala on 5284 hehtaaria. Saarten yhteisala on siten 12,7 prosenttia järven vesialasta. Yli sadan hehtaarin saaria on yksitoista, suurimmat ovat Hälvä (1077 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 48), Hevossalo (711 ha, sijalla 87), Laukansaari (689 ha, sijalla 90), Vasaransaari (402 ha), Herttuansaari (350 ha) ja Patasalo (338 ha).
Puruvettä ympäröivä valuma-alue on harvinaisen pienialainen, vain noin kaksi kertaa suurempi kuin vesiala. Tämä on suurjärvien sarjassa kirkkaasti ennätys:
| Järvi | Valuma-alue (ilman järveä)km2 | Järvi (= sen vesiala)km2 | Järvi/valuma-alue % |
|---|---|---|---|
| Puruvesi | 601 | 416 | 69,2 |
| Säkylän Pyhäjärvi | 461 | 155 | 33,6 |
| Karjalan Pyhäjärvi | 771 | 248 | 32,2 |
| Suontee | 483 | 143 | 29,6 |
| Vesijärvi | 406 | 108 | 26,6 |
| Höytiäinen | 1177 | 283 | 24,0 |
Tätä ennätystä hieman himmentää se, että Puruveteen valuu vesiä myös Oriveden Paasselästä Raikuun kanavan kautta. Se on kaivettu jo 1750-luvulla ja perattu lähinnä uiton tarpeisiin sata vuotta myöhemmin. Vaikka yleensä puhutaan vain Raikuun kanavasta, kaivettuja uomia on itse asiassa kolme: Nurmitaipaleen, Pistalan ja Raikuun kanavat. Viimeksi mainittu päättyy Martinlampeen, josta on Ängervöisen kautta yhteys Puruveteen. Kanavien välissä on kaksi lampea ja koko reitin pituus on noin 1,3 kilometriä. Virtaamaa ei tunneta tarkkaan, mutta esitetty arvio on 5 kuutiometriä sekunnissa.
Puruvesi on vesistönä erinomaisen puhdas- ja kirkasvetinen, huippuoligotrofinen nuottaruohotyypin järvi. Kallioperä muodostuu happamista syväkivistä, ja kokonaisuudessaan järvi on poikkeuksellisen karu. Veden laatu on erinomainen, ja ravinne- ja humuspitoisuudet ovat alhaisia.[4] Järven valuma-alue muodostuu pääosin niukkaravinteisista hiekkakankaista, joiden läpi sadevedet suodattuvat. Puruveden pohjoisosaan laskee jokivesiä Paasivedeltä Raikuun kanavan kautta. Nämä vedet ovat hieman värikkäämpiä ja humuspitoisempia kuin Puruveden muiden osien vedet. Tästä syystä Puruveden lahtiosa, johon vedet laskevat, on saanut nimekseen Ruosteselkä. Veden väriluku on täälläkin tosin vain 10, joka on erittäin pieni verrattuna Saimaan muiden osien ja yleensä Itä-Suomen järvien värilukuun.
Puruvesi on yhteydessä Pihlajaveteen Punkaharjun salmien kautta. Laskennallinen keskivirtaama on 10–15 kuutiometriä sekunnissa.
Eläimistö ja kasvillisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkasvetisessä ja karussa Puruvedessä on runsaasti muikkua ja kuoretta. Tämä on yksi syy siihen, että Puruvedessä viihtyvät hyvin lohensukuiset kalat, kuten taimen ja järvilohi. Puruvesi onkin uistelijoiden suosiossa. Muita järvessä eläviä kalalajeja ovat ahven, hauki, harjus ja nieriä. Nieriä on osan vuodesta rauhoitettu, mikä tulisi uistelijan pitää mielessä.
Harvinainen saimaannorppa on elänyt Puruvedellä vielä 1950-luvun alussa, jolloin se todennäköisesti metsästyksen seurauksena kuoli sukupuuttoon.[4] Järvi soveltuisi edelleen lajin elinympäristöksi, ja viime vuosina siitä onkin ollut järvellä useita yksittäisiä havaintoja. Norppia havaittiin Puruvedellä useita kertoja vuosina 2006, 2007 ja 2008, ja vuonna 2009 ainakin yhden todettiin talvehtineen ja synnyttäneen järvellä. Puruvedellä syntyi kuutti vuonna 2018 ja kaksi vuonna 2019[5], mikä kertoo norppakannan vakiintumisesta uudelleen ja osoittaa alueen olevan merkityksellinen saimaannorpan elinympäristönä.[4]
Puruvedelle on tyypillistä runsas pohjaversoiskasvillisuus, jonka valtalajeina ovat nuottaruoho ja lahnanruohot. Alueen saarten ja mannerrantojen kasvillisuus on harjualueille tyypillistä. Metsät ovat pääosin karun ja kuivan kankaan männiköitä. Rantojen kasvillisuus on hyvin niukkaa.[4]
Nykytila ja suojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puruveden suurimmat selät eli suurin osa Puruveden pinta-alasta kuuluu vedenlaatunsa ja vesikasvillisuutensa perusteella Puruveden Natura-alueeseen, jonka pinta-ala on 320 neliökilometriä.
Puruvesi kuuluu Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän rajaamiin kohteisiin erityissuojelua vaativana vesistönä. Puruveden eteläosa kuuluu rantojensuojeluohjelman kohteisiin. Vahvistetussa seutukaavassa Puruvedellä on arvokas vesistöalue -rajaus, joka noudattaa melko tarkasti rantojensuojeluohjelman rajausta. Kohteeseen kuuluu myös Hytermän saari, joka on Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa[4]. Lisäaluetta ovat rantojensuojeluohjelman ulkopuoliset vesialueet.
Puruveden suurin uhka on metsä- ja maatalousperäisen hajakuormituksen aiheuttama vähittäinen nuhraantuminen. Lisäksi loma-asutuksen lisääntyminen on vaarana, sillä Puruvesi sijaitsee matkailullisesti merkittävän Punkaharjun välittömässä läheisyydessä.[4] Järven ainut pistekuormittaja on Kerimäen jätevedenpuhdistamo, jonka vedet laskevat Joutenlahteen.
Asutus ja vesistön käyttötavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karjalan Kalamiehet ry:n järjestämä Suomen suurin soutu-uistelutapahtuma, Puruveden Lohikuningas -kilpailu, järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983. Tapahtuma on perinteisesti viikko juhannuksen jälkeen. Lohikuningas-soutu ja Muikkumarkkinat Karjalan Kievarilla ovat Kesälahdella kesän odotetuimpia ja suurimpia tapahtumia.[6] Kilpailussa on vuosittain ollut mukana noin 400 soutajaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Puruvesi, Savonlinna (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
- ↑ a b Puruvesi (04.181.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.3.2021.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.5.2017.
- ↑ a b c d e f Etusivu > Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Puruvesi ymparisto.fi. Viitattu 1.5.2022.
- ↑ Saimaannorppa levittäytyy uusvanhoille elinalueille – Kevään olosuhteet olivat ihanteelliset, uusia rauhoitusalueita syntyy rivakasti yle.fi. Viitattu 1.5.2022.
- ↑ Kesälahden perinteiset kesätapahtumat aloittavat heinäkuun aurinkopitäjässä puruvesi.net. Viitattu 1.5.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puruvesi Wikimedia Commonsissa
- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona, GTK, 2004
- www.ymparisto.fi/Puruvesi
- Pro Puruvesi
- Puruvesi, veden laatu (ymparisto.fi)
- Puruveden kalastusalue (puruvesi.info)
- Mustonen, Tero: Endemic time-spaces of Finland: Aquatic regimes. Fennia - International Journal of Geography, 2014, 192. vsk, nro 2, s. 120–139. Helsinki: Suomen Maantieteellinen Seura. ISSN 1798-5617 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 7.2.2016. (englanniksi)