Äänekoski

Äänekoski
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°36′N, 025°43.5′E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Äänekosken seutukunta
Kuntanumero	992
Hallinnollinen keskus	Äänekosken keskustaajama
Perustettu	1932
– kaupungiksi	1973
– kaupunki	2007 (uusi Äänekosken kaupunki)
Kuntaliitokset	Äänekosken mlk (1969) Konginkangas (1993) Suolahti (2007) Sumiainen (2007) Äänekoski (2007)
Kokonaispinta-ala	1 138,38 km² 104:nneksi suurin 2022
– maa	884,62 km²
– sisävesi	253,76 km²
Väkiluku	17 818 65:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	20,14 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	15,2 %
– 15–64-v.	56,8 %
– yli 64-v.	27,9 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	97,1 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,8 %
Kunnallisvero	9,40 % 60:nneksi suurin 2024
Työttömyysaste	17,3 % (2019)
Kaupunginjohtaja	Matti Tuononen
Hallituksen puheenjohtaja	Kari Kiiskinen
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
– puheenjohtaja	Jari Halttunen
2021–2025  • SDP  • Kesk.  • Vas.  • PS  • Kok.  • KD  • Vihr.	11 8 8 8 4 2 2
www.aanekoski.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Äänekoski on teollisuuskaupunki Keski-Suomen maakunnassa Keiteleen eteläpäässä. Äänekosken naapurikunnat ovat Kannonkoski, Konnevesi, Laukaa, Saarijärvi, Uurainen, Vesanto ja Viitasaari. Aakkosissa Äänekoski sijoittuu viimeiseksi nykyisistä Suomen kunnista suomenkielisten nimien osalta. Ruotsinkielisissä nimissä Äänekosken jälkeen sijoittuvat vielä Östermark (Teuva) ja Övertorneå (Ylitornio).

Maantiede ja luonto

Äänekoski sijaitsee valtatien 4 (E75) varrella noin 40 kilometriä Jyväskylän kaupungista pohjoiseen. Hirvaskankaalta, 12 kilometriä Äänekosken keskustasta Jyväskylän suuntaan sijaitsevalta huoltoasema- ja liikekeskittymältä erkanee kantatie 69 Suonenjoelle. Honkolasta, 6 kilometriä Äänekosken keskustasta Jyväskylän suuntaan erkanee valtatie 13 Kokkolaan.

Äänekoskella sijaitsee kaikkiaan 13 Natura-kohdetta. Niihin kuuluu harjualueita, reheviä lintuvesiä ja Hitonhaudan rotkovajoama.

Äänekoskella on yhteensä 169 järveä, joista suurin on Kymijoen vesistöön kuuluva Keitele, joka on myös Äänekosken syvin järvi. Äänekosken toinen suuri järvi on Pyhäjärvi. Keiteleen lajisto ja elinympäristö on monimuotoinen. Muita järviä ovat keskustan lähellä sijaitsevat Äänejärvi ja Kuhnamo sekä lisäksi esimerkiksi Niinivesi, Iisjärvi, Kiimasjärvi ja Iso-Jurvo.

Taajamat

Vuoden 2021 lopussa Äänekoskella oli 18 318 asukasta, joista pääosa asui taajamissa, 4 274 haja-asutusalueilla ja 162:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Äänekosken taajama-aste on 75,8 %.

Äänekoskella oli kolme taajamaa, jonka lisäksi äänekoskelaisia asui kahdessa yli kunnanrajan ulottuvassa taajamassa naapurikunnan läheisyydessä:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2021)	Pinta-ala (km²)	Asukastiheys (as./km²)
1	Äänekosken keskustaajama	12 899	23,73	543,6
2	Konginkangas	445	1,43	311,2
3	Sumiaisten kirkonkylä	406	1,39	292,1

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Lisäksi pääosin naapurikuntiin kuuluvia taajamia olivat Hirvaskangas (Äänekosken puolella 13 as.) ja Pieni-Hirvanen (119 as.).

Vielä 2019 Tilastokeskus luokitteli myös Suolahden keskustaajaman, Kierälahden ja Paatelan erilliseksi taajamiksi. Nämä taajamat on sittemmin tilastollisessa tarkastelussa katsottu kasvaneen osaksi laajentunutta Äänekosken keskustaajamaa.

Kylät

Äänekosken henkikirjakylät on seuraavassa lueteltu kuntaliitoksia edeltäneen kuntajaon mukaan:

• Konginkangas: Kalaniemi, Konginkangas ja Pyyrinlahti
• Sumiainen: Paadentaipale, Raikkaus ja Sumiainen
• Suolahti: kylistä ei tietoja
• Äänekoski ja Äänekosken maalaiskunta: Honkola, Kangashäkki, Kiimasjärvi, Koivisto, Paadentaipale, Petruma, (Laukaan) Äänekoski, (Saarijärven) Äänekoski

Epävirallisia kyliä ja kulmakuntia ovat lisäksi ainakin Hietama, Hirvaskangas, Laajaranta, Liimattala, Mämme, Parantala ja Rannankylä.^lähde?

Historiaa

Itsenäistä Äänekosken kuntaa edelsi seurakunnan irrottautuminen Laukaan seurakunnasta: Äänekosken rukoushuonekunta perustettiin 1902. Keisarillisen Suomen senaatin päätöksellä 23. maaliskuuta 1906 määrättiin Äänekosken seurakunta perustettavaksi vuoden 1907 alusta. Äänekosken Kirkonmäelle valmistui uusi puurakenteinen pitkäkirkko vuonna 1906. Se tuhoutui korjauskelvottomaksi tuhopoltossa vuonna 1968.^lähde?

Äänekosken kunta perustettiin vuonna 1911 erottamalla Laukaan kunnan pohjoinen osa sekä itäisiä osia Saarijärven kunnasta omaksi kunnakseen. Vuonna 1932 kunta jaettiin kolmeen osaan Äänekosken ja Suolahden kauppaloiksi sekä Äänekosken maalaiskunnaksi. Äänekosken kauppalan väkiluku oli 3 697 henkeä vuonna 1937 ja se kaksinkertaistui vuoteen 1964 mennessä (7 619 asukasta). Kaupunginoikeudet Äänekoskelle myönnettiin vuonna 1973.

Äänekosken kuntaliitokset.

Kuntien yhdistymiset

Äänekosken maalaiskunta, jonka vanha kunnantalo edelleen sijaitsee valtateiden 4 (E75) ja 13 risteyksessä Äänekosken Honkolassa, liitettiin Äänekosken kauppalaan vuonna 1969.^lähde?

Äänekosken kaupunkiin liitettiin 1. tammikuuta 1993 sen pohjoispuolella sijainnut Konginkankaan kunta.

Äänekosken kaupungin vaakuna vuosina 1954–2006.

Äänekosken ja Suolahden kaupunginvaltuustot sekä Sumiaisten kunnanvaltuusto hyväksyivät syyskuussa 2005 kuntien välisen yhdistymissopimuksen ja esityksen valtioneuvostolle kuntajaon muuttamiseksi. Valtioneuvosto päätti toukokuussa 2006, että Sumiaisten kunta, Suolahden kaupunki ja Äänekosken kaupunki lakkautetaan ja tilalle perustetaan niiden alueet käsittävä uusi kunta, joka ottaa käyttöönsä Äänekoski-nimen ja kaupunkinimityksen. Uusi kuntajako tuli voimaan 1. tammikuuta 2007. Uuden Äänekosken kaupungin johtoon valittiin vanhan Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen. Suolahden entinen kaupunginjohtaja Heli Möller toimi Äänekosken apulaiskaupunginjohtajana. Vuodesta 2015 alkaen Äänekosken kaupunginjohtajana on toiminut Matti Tuononen.^lähde?

Uuden Äänekosken kaupungin vaakunaksi valittiin Suolahden kaupungin entinen vaakuna. Äänekosken vanha kolmen postitorven vaakuna jäi pois käytöstä.^lähde?

Konginkankaan linja-autoturma

Pääartikkeli: Konginkankaan linja-autoturma

Valtatiellä 4 Äänekosken Konginkankaalla sattui aamuyöllä 19. maaliskuuta 2004 Suomen tieliikennehistorian vakavin onnettomuus, kun tilausajossa ollut linja-auto törmäsi väärälle kaistalle ajautuneen vastaantulevan ajoneuvoyhdistelmän raskaassa paperirullalastissa olleeseen perävaunuun. Onnettomuuspaikka sijaitsee noin 20 kilometriä Äänekosken keskustaajamasta pohjoiseen. Onnettomuudessa kuoli linja-auton kuljettaja ja 22 matkustajaa. 14 matkustajaa loukkaantui.

Hallinto

Äänekosken kaupungintalo.

Kaupunginjohtaja on Matti Tuononen. Äänekosken kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa. Kaudella 2021–2025 suurimmat valtuustoryhmät ovat SDP (11 paikkaa), keskusta (8 paikkaa), vasemmistoliitto (8 paikkaa) ja perussuomalaiset (8 paikkaa). Valtuuston puheenjohtajana toimii Jari Halttunen. Kaupunginhallituksessa on yhdeksän paikkaa, ja sen puheenjohtajana toimii Kari Kiiskinen.

Talous

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat traktoreiden ja maatalouskoneiden valmistajana tunnettu Valtra, sen emoyhtiö AGCO Suomi Oy ja ikkunateollisuuden aihioita tuottava Kurikka Timber Oy.

Äänekosken sellutehdas.

Äänekoski teollisuuspaikkakuntana

Äänekoski tunnetaan vahvana ja perinteikkäänä teollisuuspaikkakuntana. Teollisuustoiminta Äänekoskella alkoi vuosina 1896–1900, kun Äänekoski Aktiebolaget perusti Äänekosken varteen puuhiomon ja kartonkitehtaan. Nykyisin kaupungissa sijaitsevat Metsä Boardin vuonna 1899 perustettu, vuonna 1966 uusiin tiloihin siirtynyt taivekartonkitehdas, Metsä Fibren vuonna 1985 käynnistetty sulfaattiselluloosatehdas, Metsäliitto Cooperative Finnforestin vaneritehdas, CP Kelco Oy:n kemiallisten tuotteiden tehdas, Valtra Oy Ab:n traktoritehdas sekä Valio Oy:n tuotantolaitos. Vuonna 1906 perustetun ja vuonna 1987 uudistetun hienopaperitehtaan toiminta lopetettiin vuonna 2011.

Elektroniikkateollisuutta on Äänekoskella ollut 1970-luvulta lähtien. Valtion omistama Televa aloitti toimintansa Äänekoskella 1974 kaupungilta vuokratuissa tiloissa ja siirtyi omiin tiloihin 1976. Vuonna 1987 tehdas siirtyi kokonaan Nokia Oyj:n omistukseen. Nokia myi tehtaan sieviläiselle Scanfil Oy:lle heinäkuussa 2000. Samana vuonna Nokia siirsi myös tuotekehitysyksikkönsä uusiin toimitiloihin Jyväskylään. Scanfil lopetti Äänekosken tehtaan toiminnan syyskuussa 2007 ja siirsi tuotannon muille tehtailleen.

Äänekosken biotuotetehdas

Pääartikkeli: Äänekosken biotuotetehdas

Metsä Group rakensi Äänekoskelle Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurinta investointia, yhteensä yli 1,2 miljardin euron biotuotetehtaan. Investointipäätös tehtaasta tehtiin keväällä 2015 ja tuotanto alkoi vuoden 2017 lopulla. Tehdas tuottaa sellun lisäksi erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, biosähköä ja puupolttoainetta. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat uudet kuitutuotteet, biomuovin raaka-aineet, lannoitteet ja bioöljy ja biokaasu. Biotuotetehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehtaan työllistävä vaikutus on yli 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa. Selluntuotannon kapasiteetti uudessa tehtaassa on 1,3 miljoonaa tonnia vuosittain. Suomen vientiä tehdas lisää arviolta 500 miljoonaa euroa vuosittain ja se nostaa valtakunnan uusiutuvien energioiden tuotantoa yhteensä yli kahdella prosenttiyksiköllä.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Äänekosken väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			20 450
1985			20 743
1990			21 121
1995			21 129
2000			20 713
2005			20 345
2010			20 244
2015			19 646
2020			18 759
Lähde: Tilastokeskus.

Liikenneyhteydet

Äänekosken yhdyskuntarakenne perustuu voimakkaasti yksityisautoliikenteeseen. Valtatietä 4 Jyväskylästä Äänekoskelle on viime vuosina parannettu muun muassa rakentamalla moottoritietä Jyväskylästä pohjoiseen, parantamalla vilkkaiden risteysalueiden turvallisuutta rakenteellisin toimenpitein sekä rakentamalla ohituskaistoja. Julkisen liikenteen yhteydet linja-autolla Äänekoskelta Jyväskylään ovat hyvät. Valtatietä 4 parannetaan parhaillaan paikkakunnalle rakennetun biotuotetehtaan takia. Äänekoski-Jyväskylä välille rakennetaan uusia tieratkaisuja, jotka käsittävät muun muassa moottoritietä, uusia 2+2 ajorataisia teitä ja uusia siltoja. Hanke tulee valmistumaan vuoteen 2021 mennessä.^lähde?

Äänekosken uuden ohitustien silta. Kuva on otettu vanhalta sillalta.

Äänekosken ja Suolahden taajamat ovat Jyväskylä–Haapajärvi-radan varressa, joka nykyisin palvelee ainoastaan tavaraliikennettä. Matkustajaliikenne radalla lakkautettiin vaiheittain vuoteen 1987 mennessä, jolloin lopetettiin paikallisliikenne välillä Äänekoski–Jyväskylä. Syksyllä 2011 rataosa Äänekoskelta Saarijärvelle peruskorjattiin ensimmäisenä osana koko Haapajärven radan remonttia sen hyviksi arvioitujen liikenteen kasvunäkymien vuoksi. Uuden biotuotetehtaan lisätessä rahdin määrää rataverkostossa, rata uusittiin ja sähköistettiin vuosina 2016–2017. Hankkeen kustannusarvio oli 158 miljoonaa euroa.

Tavarajuna lähtee Äänekoskelta Jyväskylään. Taustalla Metsä-Botnian sellutehdas.

Rakennettuja ympäristöjä

Äänekoskella sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Suolahden vanha rautatieasema, Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri, Sumiaisten kirkko ja koko kirkonkylä sekä Keski-Suomen Opiston rakennus. Merkittävänä rakennettuna ympäristönä pidetään myös Konginkankaan kirkkomiljöötä, jonka tasavartinen, puurakenteinen ristikirkko rakennettiin vuosina 1864–1866. Kirkkomaisemaan liittyy myös vuonna 1856 käyttöön vihitty Konginkankaan hautausmaa sekä viljamakasiini, joka on toiminut kotiseutumuseona vuodesta 1956. Yhtenäisiä rakennusalueita ovat myös Pukkimäen ja Markkamäen puutalokaupunginosat. Pukkimäki klassisine puutaloineen on Äänekoski Aktiebolagetin tehtaan työläisilleen vuosina 1920–1927 rakennuttama kaupunginosa, jonka kaikki rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisasunsa. Markkamäen omakotitaloalue on 1940-luvun jälleenrakennuskaudelle tyypillinen puolitoistakerroksisten, puisten omakotitalojen alue, joka sai nimensä tonteille määritellystä yhden markan nimellisestä lunastushinnasta. Äänekosken keskustaajaman kupeessa sijaitsevan Klubinmäen rakennukset liittyvät kiinteästi Äänekosken tehtaiden historiaan ja hallintoon.^lähde?

Äänekosken keskustaajama on matalaa, kerrostalovaltaista aluetta. Suuria ostoskeskuksia kaupungissa ei sijaitse. Äänekosken keskustaan on valmistunut vuonna 2011 noin 6 500 neliömetrin kokoinen K-Citymarket. Äänekosken sisääntuloteiden varsia komistavat korkeat, taidekuvioidut kerrostalot. Keskustan välittömässä läheisyydessä on väljästi rakennettuja omakoti- ja rivitalokaupunginosia.^lähde?

Äänekosken taajamaan on kaupungiksitulovuonna 1973 rakennettu moderni kirkkorakennus, joka valmistui vuonna 1968 tuhopoltossa vakavasti vaurioituneen vanhan kirkkorakennuksen tilalle. Vuonna 1931 valmistunut Keskuskansakoulun massiivinen rakennus, useat tehdasalueen vanhat asuin- ja konttorirakennukset, vuonna 1986 valmistuneet kaupungintalo ja kaupunginkirjasto taideteoksineen sekä vuonna 1996 valmistunut uimahalli voidaan lukea kaupungin merkittäviksi rakennuksiksi.^lähde?

Koulutuspalvelut

Äänekosken lukio.

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE), Piilolan toimipiste Äänekoskella.

Perusopetusta Äänekoskella annetaan viidessä alakoulussa ja kahdessa yhtenäiskoulussa (2023). Koulut ovat: Hietaman koulu (luokka-asteet 0-6), Honkolan koulu (luokka-asteet 1-6), Koiviston koulu (luokka-asteet 0-6), Konginkankaan koulu (luokka-asteet 1-6), Koulunmäen yhtenäiskoulu (luokka-asteet 1-9), Sumiaisten koulu (luokka-asteet 1-6), ja Suolahden yhtenäiskoulu (luokka-asteet 1-9). Yleissivistävä lukiokoulutus on järjestetty Äänekosken lukiossa. Ammatillista opetusta tarjoaa Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (POKE), joka on Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän koulutusyhtiön (POKE Koulutus Oy) ylläpitämä ammattiopisto. Avointa korkeakouluopetusta tarjoavat Äänekoskella Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ja Jyväskylän yliopiston Avoin yliopisto.

Kulttuuripalvelut

Äänekosken kaupunginkirjasto ja kulttuuritalot

Äänekosken kaupunginkirjasto on osa Keski-Suomen maakunnan kirjastokimppaa eli Keski-kirjastoja. Kaupunginkirjastolla on neljä kiinteää toimipaikkaa: Äänekosken pääkirjasto, Konginkankaan kirjasto, Sumiaisten kirjasto ja Suolahden kirjasto.

Äänekosken keskustassa sijaitseva Kulttuurikeskus Painotalo tarjoaa tiloja kulttuurin harrastamiseen, harjoitteluun ja kulttuuritapahtumille. Suolahdessa esiintymis-, kokous- ja koulutustilan tarjoaa yksityisomisteinen Suolahtisali.

Museot

Kaupungissa toimivat Keitele-museo, Koiviston museotie, Konginkankaan kotiseutumuseo, Rautionmäen Köyhyydenkylä (Sumiainen), Suolahden kirkkomuseo, Väksy-museo (Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen museo, Suolahti), Äänekosken taidemuseo ja Äänekosken kaupunginmuseo. Lisäksi paikkakunnalla yleisölle avoimia esittelyjä järjestää myös Metsä Groupin Pro Nemus -vierailukeskus.

Ruokakulttuuri

Äänekosken pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uunipaisti ja hernetuuvinki sekä ohraryyneistä tehty marjapuuro.

Julkiset taideteokset ja muistomerkit

• Luettelo Äänekosken julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Seurakunnat

Äänekosken kirkko.

Äänekosken vuonna 1968 tulipalossa tuhoutunut vanha kirkko.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Äänekoskella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Äänekosken seurakunta
  • Konginkankaan kappeliseurakunta
  • Sumiaisten kappeliseurakunta
  • Suolahden kirkkopiiri
  • Äänekosken kirkkopiiri

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Äänekosken alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta. Äänekoskella toimii lisäksi Äänekosken helluntaiseurakunta ja Äänekosken vapaaseurakunta sekä Jehovan todistajien valtakunnansali. Ortodoksisen kirkon osalta kaupunki kuuluu Jyväskylän ortodoksiseen seurakuntaan ja siellä on oma tsasouna.^lähde?

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Äänekosken kaupungin nykyisellä alueella.

• Konginkankaan seurakunta (liitetty Äänekosken seurakuntaan 2005)
• Sumiaisten seurakunta (liitetty Suolahden seurakuntaan 2006)
• Suolahden seurakunta (liitetty Äänekosken seurakuntaan 2007)

Urheilu

Äänekosken Huima on yleisseura, jossa on koripalloon erikoistunut jaosto. Naisten puolella Huima pelaa koripallon pääsarjassa ja miehet 2.divisioonassa. Huiman lisäksi paikkakunnalla toimii useita muita urheiluseuroja, kuten Koiviston Kipinä, Äänekosken Urheilijat sekä Suolahden Urho. Suolahden Urhon miesten jääkiekkojoukkue pelaa II-divisioonassa.^lähde?

Tunnetuimpia äänekoskelaisia urheilijoita ovat keihäänheittäjät Jorma ja Kimmo Kinnunen.^lähde?

Tapahtumat

Äänekoskella järjestetään useita tapahtumia vuosittain. Suurimpia niistä ovat olleet jokakesäiset Keitelejazzit ja Rautalankafestivaalit. Vuonna 2018 Suviseurat järjestettiin Äänekoskella, Konginkankaan Liimattalassa. Vuonna 2020 lopetetun Keitelejazzin seuraajaksi perustettiin vuonna 2021 Ääniä Festivaali.

Vanhoillislestadiolaisuuden suviseurat järjestettiin Äänekoskella vuonna 2018.

Ystävyyskaupungit

Äänekoskella on lukuisia ystävyyskaupunkeja:

• Alušta, Ukraina, entinen
• Aywaille, Belgia
• Brande, Tanska
• Hveragerði, Islanti
• Sigdal, Norja
• Örnsköldsvikin kunta, Ruotsi

Nähtävyydet

Äänekosken nähtävyyksiä ovat mm.:

• Kalle Piilosen patsas, joka on taiteilija Nora Tapperin vuonna 1996 veistämä. Sijaitsee Äänekosken keskustan Itsenäisyyden puistossa.
• Kapeenkosken alue, jossa on neljä virtaavaa koskea sekä erilaisia ulkoilureittejä.
• Kauppiasmuistomerkki, vuonna 1980 Wessmannin kaupan peruskivistä tehty Veikko Hirvimäen teos. Sijaitsee Wessmannin puistossa.
• Keitele-museo, vesi- ja rautatieliikenteen toiminnallinen erikoismuseo Suolahden satamassa ja Wanhalla Asemalla.
• Koiviston paikallistie, Koiviston kylällä on osa yli kaksisataa vuotta vanhaa markkina- ja postitietä Vaasan ja Kuopion välillä.
• Köyhyydenkylä, Rautionmäen kyläläisten rakentama kokonaisuus.
• Lastaajat-veistos, pronssiveistos Suolahden Wanhan Aseman pihamaalla. Sen on veistänyt kuvanveistäjä Tapio Junno vuonna 1982.
• Markkamäen puutaloalue, 1950-luvun tyyliä edustava suojeltu puutaloalue.
• Pukkimäen puutaloalue, 1920-luvulla rakennettu puutaloalue, jossa esimerkiksi Birger Brunilan suunnittelemia rakennuksia.
• Mikon Puisto, joka on nimetty äänekoskelaisen elokuvaohjaaja Mikko Niskasen mukaan.
• Nuijasodan muistomerkki, vuonna 1714 käytiin kyseisellä paikalla Isonvihan taistelu. Obeliskin muotoinen muistomerkki pystytettiin paikalle 1950.
• Paperipuu ui -patsas, joka on taiteilija Jussi Koivusalon vuonna 1982 Äänekosken synnystä kertova teos. Sijaitsee Äänekosken keskustassa.
• Laulavan mörön polku, ulkoilureitti Sumiaisissa Syvälahden, Lohilahden ja Vihijärven kylillä.
• Hiskinmökki, Äänekosken vanhin, 1800-luvulla rakennettu puutalo.
• Suolahden Wanha Asema, 1898 rakennettu suojeltu rautatieasema Suolahdessa. Talossa on vieraillut muun muassa Akseli Gallen-Kallelan maalausmatkoillaan Keski-Suomessa.

Äänekosken nähtävyydeksi voidaan laskea myös Helsingin Seurasaaren ensimmäinen rakennuskokonaisuus Niemelän torppa, jonka Akseli Gallen-Kallela ja Yrjö Blomstedt löysivät Konginkankaalta. Torpan kaikki rakennukset siirrettiin Seurasaareen 1909.^lähde?

Kuvagalleria

• 
  Kevyen liikenteen silta Häränvirran yli. Helmikuu 2012, pakkasta −24 °C.
• 
  Kuurainen maisema Äänejärvellä helmikuussa 2012.

Lähteet

• Tarmio, Hannu; Heinonen, Marketta ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 7, Ruotsinpyhtää – Öja. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Äänekoski Wikimedia Commonsissa

• Äänekosken kaupungin kotisivu
• Tilastokeskus – Äänekosken avainluvut