Lokan tekojärvi
| Lokan tekojärvi | |
|---|---|
 Lokan tekojärvi Lokan kylästä. Altaan toisella puolella siintävät Nattaset. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Sodankylä |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Luiro [1] |
| Järvinumero | 65.931.2.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 244 m [1] |
| Rantaviiva | 333,908 km [2] |
| Pinta-ala | 315,401 km² [2] |
| Tilavuus | 1,198523 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,8 m [2] |
| Suurin syvyys | 12 m [2] |
| Saaria | 68 [2] |
 Lokan tekojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lokan tekojärvi on Euroopan unionin suurin tekojärvi, mikäli ei lasketa mukaan padottuja merenlahtia.[3] Se sijaitsee Luiron yläjuoksulla Sodankylässä Lapissa. Allas on saanut nimensä sen kaakkoisrannalla sijaitsevasta Lokan kylästä, ja järvestä käytetään puhekielessä myös nimitystä Lokka. Sen avulla säädellään Kemijoen voimalaitoksille tarvittavaa vesimäärää.
Alimman vedentason kohdalla (240 m mpy.) tekojärven pinta-ala on 216 neliökilometriä ja ylimmällä tasolla (245 m) 418 neliökilometriä. Lokan tekojärven täyttö aloitettiin vuonna 1967. Järvi on siitä lähtien ollut runsaita saaliita antava kala-allas. Merikotkatkin ovat löytäneet järven; niitä vierailee talvellakin järvellä syömässä kalastajien niille tarjoamaa "roskakalaa".
Vuotson kanava yhdistää Lokan toiseen suureen Lapin tekojärveen, Porttipahdan altaaseen.
Sompion aapamaan jääminen veden alle sai kritiikkiä paitsi alueen asukkailta myös ulkopuolisilta luonnonsuojelijoilta kuten Urpo Häyriseltä ja Pentti Linkolalta. Järven alle jäivät Korvasen, Rieston ja Mutenian kylät sekä lukuisat aavat, joista yksi oli Suomen ja Euroopan siihen saakka pinta-alaltaan suurin aapasuo, Posoaapa[4]
Järven saaria ovat Muotkarova, Kotiselkä, Kaitakumpu, Kiimakumpu, Matkusmaa, Pilliranta, Puljusaari, Sokka-Matkusmaa, Kuukkelinmaa sekä Lakkaasaari.
Rantojen puhdistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lokan ja Porttipahtaan tekojärvien alle on jäänyt kantoja ja muuta puumateriaalia, jota on etenkin 2000-luvulla alettu korjata pois. Pääsääntöisesti ranta-alueilta on kerätty pois puumateriaalia matalan vedenpinnan aikana. Syntyneet puu- ja kantokasat on poltettu paikan päällä, sillä puita ei ole voinut hyödyntää energiataloudessa niiden sisältämän hiekan ym. takia.[5][6][7][8]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kemijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 65) Luiron valuma-alueen (65.9) Lokan tekojärven alueella (65.93), jonka Lokan tekojärven lähialueeseen (65.931) järvi kuuluu.[1][9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Lokan tekojärvi, Sodankylä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Lokan tekojärvi Järviwikissä. Viitattu 2.7.2014.
- ↑ toim. Pyhäjärvi, Leena et al: ”Lokka muutosten näyttämönä – allasalueen elinkeinojen muutos”, Lokka muutosten näyttämönä, s. 10. (Sarja: Acta Lapponica Fenniae, nro 23) Rovaniemi: Lapin tutkimusseura ry, 2011. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 16.9.2017). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tekojärvien pohjat tehoputsauksessa (Archive.org) kemijoki.fi. Arkistoitu 28.12.2012. Viitattu 14.11.2020.
- ↑ Kannot kasaan tekojärvien rannoilla, Virtauutiset nro 1/2010 (s. 10–11), Kemijoki OY:n asiakaslehti (pdf) [vanhentunut linkki]
- ↑ Kantokasat roihusivat Porttipahdan altaalla, Sompio, 26.9.2012
- ↑ Lokalla palavat komeat kokot, Kaleva / Kari Alaluusua, 17.9.2003, viitattu 15.7.2024
- ↑ Lokan tekojärvi (65.931.2.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.1.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tutkimus: Vesivoiman rakentaminen vahingoitti saamelaisia, Yle 7.12.2010
- Tekojärvet hukuttivat kylät ja puut, kun vesivoima tuli Lappiin (maksumuuri), Helsingin Sanomat 31.7.2016
Dokumentteja ja ohjelmia
- Muisti: Hukutethin kyliäkin, Yle
- Tekoaltaat mullistivat sompiolaisten elämän, Hukutettu maa -dokumentti, Yle