Kermajärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo järvestä Heinävedellä. Myös Ylitorniolla on Kermajärvi.
Kermajärvi
Kermajärveä Pääskyvuorelta, muutamia kilometrejä kirkonkylästä.
Kermajärveä Pääskyvuorelta, muutamia kilometrejä kirkonkylästä.
Valtiot Suomi
Paikkakunta Heinävesi
Koordinaatit 62°27′N, 28°42′E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Kermankoski
Järvinumero 04.274.1.014View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 80,1 m
Pituus 29 km
Rantaviiva 452,546 km[1]View and modify data on Wikidata
Pinta-ala 85,57 km²
Tilavuus 866 273 526 m3View and modify data on Wikidata
Keskisyvyys 10,12 mView and modify data on Wikidata
Suurin syvyys 56,07 m tai 10,12 mView and modify data on Wikidata
Kartta
Kermajärvi

Kermajärvi on Suomen 53. suurin järvi ja se sijaitsee kokonaan Heinävedellä. Sen pinta-ala on 85,57 km² ja korkeus merenpinnasta 80,1 metriä. Se on muodoltaan luode–kaakko-suuntainen, mistä huomaa hyvin jääkauden mannerjäätikön poistumissuunnan. Järvi on lähestulkoon luonnontilainen ja se on suojelun alainen kuuluen Natura 2000 -ohjelmaan valtakunnallisesti merkittävänä maiseman- ja rantojensuojelualueena. Kermajärven luonto on jylhää, karua, kallioista, erämaista rantaa. Kermajärvi on hyvin kirkas- ja puhdasvetinen ja myös kalakannaltaan merkittävä. Sen rannat ja erityisesti itäpuoli on saaristoista, ja keskellä järveä on suurehko selkä, Kermanselkä. Järvellä on paljon rantaviivaa saaristoisuuden ja lahtisuuden johdosta. Rannoilla on suuriakin korkeuseroja ja korkeita mäkiä ja kallioita. Saaristo on karukasvillista ja sen kallioperä on syväkiveä ja migmatiittia.

Kermajärvi on Heinäveden reitin pääjärvi ja tärkeä osa sitä. Karviossa, pohjoisella Kermajärvellä, Varisvesi laskee Kermajärveen Karvionkoskena. Koski voidaan myös ohittaa Karvion kanavalla. Varisvedeltä pääsee salmien kautta Suvasvedelle, Kuopioon, tai Varistaipaleen ja Taivallahden kanavia pitkin Juojärvelle, jonka pinta on lähes 20 metriä Kermajärveä korkeammalla. Kermajärven toisessa päässä, Kerman kylällä, järvi laskee Kermakosken kautta Joutenveden ja Haukiveden suuntaan. Kermankoski voidaan ohittaa yksisulkuisella Kerman kanavalla. Savonlinnaan, johon reitti päättyy, pääsee 1903–1906 valmistuneita Vihovuonteen, Pilpan ja Kerman kanavia pitkin. Petrumajärvi laskee Kermajärveen. Kermajärvi tunnetaan myös siellä vuonna 1959 tapahtuneesta Tulilahden kaksoismurhasta.

Heinäveden kirkonkylä on rakennettu Kermajärven rannalle. Kuopiolainen Roll-Laivat Oy liikennöi Heinäveden reittiä kesäisin laivallaan M/S Puijo. Se pysähtyy myös Heinäveden kirkonkylän satamassa, Kermanrannassa.

Nimensä Kermajärven arvellaan saaneen alueella muinoin liikkuneilta lappalaisilta, joiden kielessä sana kerma tarkoittaa nuorta peuranvasaa.[2]

Järvestä löytyy myös saari nimeltä Kiermisaari. Kiermi on eräs nimitys verkonkuivatustelineelle. [3]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri url puuttuu. JärvirekisteriUrlView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ Heinävesi – Ylävirtaan Heinävedelle (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/tareniemi

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kermajärvi kirkonmäeltä
Heinävesi
Taajamat
Kylät
Nähtävyydet
Liikenne
Vesistöt
Muuta Heinäveteen liittyvää
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kermajärvi&oldid=22282653”