Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön vuodesta 1968 lähtien yksittäiselle henkilölle tai ryhmälle myöntämä palkinto ansioista tiedonjulkistamisessa. Palkinto myönnetään ensisijaisesti edellisen vuoden aikana julkaistuista kirjoista, radio- ja TV-esityksistä, sanoma- ja aikakauslehdistä tai muista tietotuotteista. Saajien lukumäärä ja palkinnon suuruus päätetään vuosittain. Tiedonjulkistamisen alalla erityisen ansioituneelle henkilölle voidaan myöntää elämäntyöpalkinto. Vuonna 2017 elämäntyöpalkinnon suuruus oli 20 000 euroa ja muiden palkintojen 15 000 euroa.[1]
Aluksi palkintoesitykset teki ministeriön nimittämä palkintolautakunta. Vuonna 1972 esitysten tekeminen siirtyi vastaperustetulle tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalle.[2]
Luettelo palkinnon saaneista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1960-70-luvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi | Palkinnon saajat ja perustelut[3] |
---|---|
1968 | kouluneuvos Yrjö Karilas professori Rafael Koskimies FT Reino Tuokko professori Ilmari Hustich |
1969 | FT Anto Leikola FM Gunnar Mårtenson ylilääkäri Martti Paloheimo FM István Rácz |
1970 | DI Pertti Jotuni dosentti Björn Kurtén KTT Jorma Pohjanpalo professori Heikki Waris |
1971 | VTK Pekka Gronow ja Huk Ilpo Saunio teoksesta Äänilevytieto arkkitehti Vilhelm Helander ja arkkitehtiylioppilas Mikael Sundman teoksesta Kenen Helsinki FT Marta Hirn kuvateoksesta Det Finland som försvinner – Kuvia katoavasta Suomesta professorit Mikko Juva, Vilho Niitemaa ja Päiviö Tommila teoksesta Suomen historian dokumentteja VTK Pekka Peltola teoksesta Tavallisia ihmisiä FT Pertti Seiskari FT Hannu Soikkanen teoksesta Luovutetun Karjalan työväenliikkeen historia YTT Osmo A. Wiio teoksesta Yritysdemokratia ja muuttuva organisaatio |
1972 | Jaakko Blomberg ja Pertti Joenniemi kirjasta Kaksiteräinen miekka Göran von Bonsdorff kirjasta Europas val av framtid Kettil Bruun, Ove Knekt ja Kristina Rotkirch kirjasta Hufvudstadsbladet. Partilös partitidning Ilkka ja Sesse Koivisto kirjasta Puusta pudonnut Keijo Korhonen kirjasta Turvallisuuden pettäessä Tapani Lausti ja Kaj Bärlund kirjasta Palkat paketissa Marja-Leena Mikkola kirjasta Raskas puuvilla Tuomo Polvinen kirjasta Venäjän vallankumous ja Suomi Reijo Taro ja Urpo Häyrinen kirjasta Luonnonsuojelu Risto Hannula sanomalehtityöstä Elina Karjalainen toimittajan työstä TV 2:n Ajankohtaisen kakkosen työryhmä televisiotyöstä (Risto Heikkilä, Pirjo Isomäki, Tauno Jarva, Matti Karhu, Antero Kekkonen, Leo Lehdistö, Leena Lohtander, Hilda Nikkonen, Marjoriitta Näkki, Erkki Saksa, Seppo Heikki Salonen, Arne Wessberg ja Hannu Vilpponen) radion taloustoimittajat Juhani Ikonen, Reijo Rajamäki ja Esko Seppänen radiotyöstä |
1973 | Anna Bondestam kirjasta Åland vintern 1918 Kettil Bruun kirjasta Alkoholi: käyttö, vaikutukset ja kontroli Lars von Haartman, Olavi Hildén, Pentti Linkola, Paavo Suomalainen ja Rauno Tenovuo kirjasta Pohjolan linnut värikuvin Kansalaisen tietolaari -ohjelman työryhmä televisiotyöstä Pertti Klemola kirjasta Neste – renki vai isäntä Me-lehden työryhmä aikakauslehtityöstä Unto Miettinen radiotyöstä Nog blir det bra -ohjelman työryhmä televisiotyöstä Tuomas Takala teoksen Bruun: Alkoholi käännöksestä Manu Paajanen ja Heikki Kekkonen kirjasta Viljelijän pakkopaita Kirsti Penttinen radiotyöstä |
1974 | Mikko Eränen kirjasta Siitä huolimatta he elivät Saara Finni kirjasta Pientilan emäntä Ulla-Liisa Heino käännöstyöstä Ilmari Hustich kirjasta Världens klyftor och broar Mauri Korhonen kirjasta ja valokuvaustyöstä 100 sientä Otso Kukkonen sanomalehtityöstä työryhmä Paavo Helistö, Erkki Pohjola ja Ellen Urho radiosarjasta Musiikin kuntokoulu Kimmo Leppo ja työryhmä Kari Poikolainen, Pekka Nuorteva, Hilkka Pietilä, Hannu Vuori, Matthew Verghese, Ismo Virtanen, Arto Niemi ja Veli-Pekka Lehto kirjasta Sairas maailma Yrsa Stenius sanomalehtityöstä Seija Wallius-Kokkonen televisiotyöstä Valokuva-lehti, päätoimittaja Caj Bremer, toimitussihteeri Tuomo Juhani Vuorenmaa ja taittaja Markku Tanttu aikakauslehtityöstä Tauno Vesala sanomalehtityöstä toimittaja Pirkko Vallinoja televisiotyöstä |
1975 | Ahaa Teatteri julkistamistyöstä teatterin keinoin Martti Ahti ja Carita Backström radiotyöstä Yleisradion ruotsinkielinen ajankohtaistoimitus, toimituksen päällikkö Johan von Bonsdorff, radiotyöstä Martti Montonen kirjasta Suomen peura Anja Alanne tiedotustyöstä Stig Jaatinen, Paul Fogelberg ja Henrik Österholm kirjasta Skärgård i omvandling (Saaristo muutosten edessä) Aarne Keskitalo sanomalehtityöstä Kaisu Mikkola sanomalehtityöstä Jorma Pilke radiotyöstä Kyösti Reunanen sanomalehtityöstä Helge Seppälä kirjasta Itsenäisen Suomen puolustuspolitiikka ja strategia Esko Seppänen kirjasta Oy Suomi – Finland Ab Airi Valavuori TV-käännöstyöstä |
1976 | Peter von Bagh kirjasta Elokuvan historia Jorma Etto ja työryhmä Esko Ollila, Timo Hannula, Antti Laakso, Juhani Nurmela, Anneli Pukema, Veli Siikala ja Jaakko Ylitalo kirjasta Evakkotaival Kalevi Kalemaa tiedonjulkistamistyöstä Matti Klinge kirjasta Bernadotten ja Leninin välissä Egil Nicklin kirjasta En stadsdels barndom Vesa Oittinen käännöstyöstä Ilpo Saastamoinen Kitarakirjasta Sabmelas-lehti, toimituskunta Samuli Alkio, Pekka Sammallahti, Helvi Nuorgam-Poutasuo ja Sulo Aikio sanomalehtityöstä Suomen Luonto -lehden toimitus, päätoimittaja Teuvo Suominen, toimitussihteeri Riitta Jokiranta ja taittaja Timo Tanttu, aikakauslehtityöstä Lääketieteen lisensiaatti Ilkka Taipale pitkäaikaisesta toiminnasta suomenkielisen ajankohtais- ja keskustelukirjallisuuden hyväksi Filosofian maisteri Hertta Tirranen tietokirjallisuuden hyväksi tehdystä työstä Professori Reijo Wilenius tiedonjulkistamistyöstä Työ Terveys Turvallisuus -lehti, päätoimittaja Thelma Aro, toimitussihteerit Leena Häyrinen ja Heikki Niemi, toimittajat Juha-Matti Pelkonen, Matti Tapiainen, Heikki Sillanpää sekä taittaja Markku Tanttu |
1977 | Ahjo-lehden toimituskunta (päätoimittaja Arjo Söderblom, toimituspäällikkö Jukka Vehkasalo, toimittajat Kimmo Kevätsalo, Jaakko Mäkinen, Saara-Maria Löfberg ja toimituksen sihteeri Kaija Siitari) sanomalehtityöstä Torsten Bergman kirjasta Allas vår Amos Harry Elg sanomalehtityöstä Astrid Gartz televisiotyöstä Elias Härl ja Panu Kaila kirjasta Pohjalainen talo Pentti Kirstilä, Erkka Lehtola ja Arto Seppälä sanomalehtityöstä Suoma Lukander aikakauslehtityöstä Noppa-ohjelman työryhmä (professori Pirkko Liikanen, filosofian maisteri Helena Allahwerdi, toimittajat Sirppa Sivori-Asp, Antero Ikonen ja Ulpu Tolonen) televisiotyöstä Pekka Nuorteva kirjasta Elohopea Suomen luonnossa ja valtiokoneistossa Ollaan yhdessä -ohjelman työryhmä (psykologi Kirsti Kivinen, toimittaja Marjaliisa Viinikainen ja taiteilija Camilla Mickwitz) televisiotyöstä Reino Rinne sanomalehti- ja kirjoitustyöstä Suomen työväenliikkeen historia -työryhmä (Lauri Haataja, Seppo Hentilä, Jorma Kalela, Eino Ketola, Pauli Kettunen, Heikki Laavola, Päivö Puhakainen, Tero Tuomisto ja Jussi Turtola) Sakari Virkkunen kirjasta Korsimo – Kekkosen mies Toivo Vuorela kirjasta Suomalainen kansankulttuuri Heikki Ylikangas kirjasta Puukkojunkkareiden esiinmarssi |
1978 | Anni Blomqvist ja Stig Jaatikainen kirjasta Simskälä Hannu Hautala kirjasta Kololinnut ja muut pökkelöpesijät Tuomo Itkonen kirjasta Nuori Jaakko Fellman ja hänen ystävänsä Carl Gustav Mannerheim Kirsti Lagerspetz kirjasta Aggressio ja sen tutkimus Inkeri Numminen kirjasta Vammainen lapsi – anna minun olla ihminen Pellervo-lehden työryhmä (Leena Heinänen, Paavo Korhonen ja Kaisu Räsänen) teemasarjasta Viihtyisä kylä Paula Porkka radiotyöstä Aimo Siltari sanomalehtityöstä Taide-lehden toimitus (Lauri Ahlgren, Jaakko Lintinen, Jorma Hautala ja Anne Valkonen aikakauslehtityöstä Sven Willner sanomalehtityöstä |
1979 | Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus tiedotustyöstä Horisont-lehti (Christer Lauren, Erik Andren, Anna Nylund, Gunnar Nylund, Sven-Erik Hansen, Gretel Silvander) aikakauslehtityöstä toimittaja Jarmo Jääskeläinen televisiotyöstä professori Paavo Kallio tiedonjulkistamistyöstä toimittaja Tuomas Keskinen sanomalehtityöstä Irja Kilpeläinen kirjasta Samalle portille toimittaja Jari Lappalainen sanomalehtityöstä Juhani Paatela, V. J. Palosuo, Erkki Hänninen, Helena Vauraste ja Ritva Leppänen kirjasta Metsä toimittaja Heikki Oja tietokirjoittamisesta Görtha Rannikko ja Reima Rannikko kirjasta Kainuun leipä Johan Ulfvens kirjasta Höstbilder Sirkka Germain, Kari Mattila, Marja-Liisa Polkunen-Gartz, Christina Törnroth kirjasta Väkivalta avioliitossa Kunniamaininta: TV-sarja Sodan ja rauhan miehet |
1980-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi | Palkinnon saajat ja perustelut[3] |
---|---|
1980 | toimittaja Arvo Ahlroos TV-dokumenttityöstä isä Ambrosius ja Markku Haapio kirjasta Ortodoksinen kirkko Suomessa Matti Huurre teoksesta 9 000 vuotta Suomen esihistoriaa Gunhardt T. Kock teoksesta Pörssitieto Bengt von Bonsdorff, C.J. Gardberg, Bo Lindberg, Rolf Nummelin ja Sixten Ringbom Konsten i Finland -kirjasta toimittaja Jorma Korhonen sanomalehtityöstä dosentti Anto Leikola tiedonjulkistamistyöstä Mauno Saari kirjasta Juoksemisen salaisuudet Elina Suominen kirjasta Kuoleman laiva s/s Hohenhörn Ydin-lehden työryhmä Erkki Tuomioja, Johan von Bonsdorff, Esa Aallas, Renny Jokelin, Jukka Pääkkönen ja Veikko Rinne aikakauslehtityöstä |
1981 | toimittaja Ulla-Maija Aaltonen nuorten kysymyksiä käsittelevästä tiedonjulkistamistyöstä everstiluutnantti Jussi Jyrkämä toiminnasta Näkövammaisten kirjaston hyväksi päätoimittaja Into Kangas sanomalehtityöstä toimittaja Hannu Karpo TV-toimittajan työstä kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen teoksesta Keiteleen kummisedät filosofian tohtori Nils Mustelin teoksesta Liv bland miljarder stjärnor (suom. Elämää maailmankaikkeudessa?) professori Kalevi Rikkinen teoksesta Suuri Kuolan retki 1887 toimittaja Anja Penttinen työstään sanomalehti Keskisuomalaisen kulttuuritoimittajana dosentti Kalle Österlund toiminnasta lääketieteen popularisoijana |
1982 | kirjailija Ulf Gustafsson kirjasta Det kunde vara du toimittaja Raimo O. Kojo kirjasta Lappi – Suomen siirtomaa filosofian tohtori Björn Kurtén kirjoista Hur man fryser in en mammut ja Den svarta tigern (suom. Musta tiikeri) toimittaja Knud Möller toimittajan työstä filosofian lisensiaatti Timo Niiranen kirjasta Miten ennen asuttiin Nya Åland -lehden toimitus (päätoimittaja Hasse Svensson ja toimittajat Rolf-Lennart Witting, Benita Laanti, Maj-Len Lindholm, Jan-Erik Sundberg, Harriet Tuominen, Tom Wiklund ja Inger Sagulin) toimitustyöstä tekniikan tohtori Eero Paloheimo kirjasta Suomi – mahdollinen maa toimittaja Tapani Ruokanen toimittajan työstä Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen julkaisutyöryhmä (apulaisprofessori Torbjörn Hägglund, erikoissairaanhoitaja Marjatta Katajamäki, ylilääkäri Kari Pylkkänen ja apulaisprofessori Vappu Taipale) julkaisutoiminnasta toimitussihteeri Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja yliopettaja Ismo Kajander kirjasta I. K. Inha – valokuvaaja 1865–1930 |
1983 | Christian Ahlström Tuulikki Alkio Sven Hirn Rostislav Holthoer ja Heikki Partanen Paula Kivinen Hannu Klami Seppo Kononen Martti Kortteinen Pekka Kuusi Katarina Michelsson ja Märta Tikkanen Göran Schildt |
1984 | Erno Paasilinna Aimo Reitala |
1985 | Birgitta Boucht, kirjailija, toimittaja (perusteluissa nimi muodossa "Bought") Pekka Helo Juha-Pekka Hotinen ja Pekka Kyrö Veikko Huovinen Elina Haavio-Mannila, Riitta Jallinoja ja Harriet Strandell Martti Lindqvist Leena Rantanen Leif Salmen Teuvo Suominen |
1986 | Henrik Ekberg Risto Hannula Eva Isaksson Terho Itkonen Lasse Kangas Raija Mattila Jukka Rislakki Vesa Saarinen Pekka Suhonen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran työryhmä |
1987 | Mauri Auvinen Ilpo Hakasalo ja Peter von Bagh Antti Halinen Kultiveera-radio-ohjelman työryhmä Liisa Akimof, Liisa Rimpiläinen ja Anu Valve Maarianheinä, mesimarja ja timotei -kirjan työryhmä Sakari Hinneri, Leena Hämet-Ahti, Arto Kurtto, Seppo Vuokko ja Samppa Lahdenperä Per-Edvin Persson Saattohoito -kirjan työryhmä Kirsti Aalto, Pirkko Ekman, Harri Helle ja Liisi Suurla Seppo Zetterberg |
1988 | Max Engman Tuomas Keskinen, Kalle Kultala ja Matti Lukkari Jaakko Kolmonen Erkki Salmenhaara Pentti Saurola ja Juhani Kouvi Eurooppalaisia puheenvuoroja -sarjan työryhmä, Max Rand, Pirkko Peltonen-Rognoni ja Erkki Raatikainen sekä Antti-Einari Halonen Jali Ruuskanen ja Tuula Koukku |
1989 | Untamo Eerola Päivi Haavisto Timo Hyytinen Petteri Järvinen Riitta Konttinen Mervi Naakka-Korhonen ja Maiju Keynäs När-TV i Närpes Tuulikki Ukkola |
1990-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1990
- Urpo Häyrinen
- Itämeri-tuotantoryhmä
- Erkki Kivalo kirjasta Taiteilija ja hänen sairautensa
- Markku Löytönen
- Harri Saukkomaa
- Aino Suhola
- Irma Sulkunen kirjasta Naisen kutsumus
- TV2:n Ajankohtainen kakkonen -toimitus
- Erik Wahlström
- Ville Zilliacus kirjasta Vanha rakas Eurooppa
- 1991
Erityismaininnan sai Kalervo Palsa.
Muut palkitut olivat:
- Sinikka Arteva
- Carl-Gustav Lilius
- Pertti Rajala
- Päivi Setälä
- Pekka Sjögren
- Suomen päiväperhoset -kirjan työryhmä
- Antti Vahtera
- Jaana Venkula
- 1992
- Matti Eronen
- Tommi Hoikkala, Leena Kilpi ja Jyrki Laine
- Markus Leikola
- Ny Tid -lehden toimitus Peter Lodenius, Tapani Ritamäki ja Trygve Söderling
- Jorma Palo
- Terttu Petäjä
- Kristian Runeberg ja Tutta Runeberg
- Juha Taskinen
- Anneli Kauppinen, Lasse Koskela, Anne-Maria Mikkola ja Kaija Valkonen
- 1993
- Antti Alanen ja Ilpo Pohjola
- Viking Brunell, Sven-Erik Hansen ja Christer Lauren
- Leena Jäppinen, Seppo Lahtinen ja Tuomo Pietiläinen
- Jukka Kukkonen, Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja Jorma Hinkka
- Bo Lönnqvist
- Pekka Matilainen
- Reijo Nikkilä ja Ilona Laurikainen
- Juha Siltala
- Erik Wahlström, Tapio Reinikainen, Eeva-Liisa Hallanaro ja Jyrki Heimonen
- Rauli Virtanen
- 1994
- Kari Cantell
- Timo-Erkki Heino
- Paula Moilanen
- Kimmo Pietiläinen
- Panu Rajala
- Helena Sahavirta
- Juhani Westman
- Gun de la Chapelle, Katja Hagelstam ja Bo Lönnqvist
- Seppo Roth, Antero Korhonen ja Matti Kuusela
- Leena Reiman ja Anita von Wright
- 1995
- Kari Enqvist ja Jukka Maalampi
- Heikki Kirkinen, Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo
- Tarja Heiskanen, Marjatta Jacobsson, Pirkko Lahti, Merja Munnukka-Dahlqvist ja Liisa Palm
- Tuula-Liina Varis
- Hiidenkivi-lehden toimitus Heikki Ylikangas, Esko Koivusalo, Hilkka Vallisaari ja Elina Grundström
- Renny Jokelin
- Hannu Taanila
- Stefan Randström, Chri Åhman, Mikaela Weurlander, Erkki Andelin ja Johan Eriksson
- Pekka Himanen ja Esa Siljanmäki
- Rauno Endén
- 1996
- Carl-Adam Haegström, Tapio Heikkilä, Seppo Vuokko ja Jorma Peiponen kirjasta Toukohärkä ja kultasiipi; niityt ja niiden hoito
- Hannele Koivunen kirjasta Madonna ja huora
- Jari Sinkkonen kirjasta Lapsen kanssa hyvinä ja pahoina päivinä
- Heikki Kuutti
- Risto Hietanen
- Hannu Karisto
- Juhani Simonen, Riitta Launis, Pihla Muhonen ja Marjaleena Lampela
- Lauri Saxén ja Jan Rydman
- Erkki Lounasvuori, Jyrki Kuoppala ja Mikael Böök
- Jouni Issakainen, Eija Lehmuskallio, Petri Piippo ja Jouko Lehmuskallio
- 1997
- Eeva Jokinen kirjasta Väsynyt äiti
- Hannu Karttunen kirjasta Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin
- Mika Pantzar kirjasta Kuinka teknologia kesytetään
- Maija Baric, Kristiina Louhi ja Anna-Leena Välimäki teoksesta Nukketeatteria!
- Mikko Pöllänen, Jari Kontiokorpi, Olli-Pekka Pietiläinen ja Esko Veijalainen
- Tuija Laine, Sirkka Havu, Anna Perälä, Rainer Knapas ja Liisi Huhtala
- Markku Heikkilä
- Tarja Tallqvist
- Pirkko Vallinoja
- Jouko Koskinen ja Mikko Myllykoski
- 1998
Tiedonjulkistamisen erityispalkinto myönnettiin Hannu Reimelle.
Muut palkitut olivat:
- Linda Jakobson
- tekijäryhmä Pauli Annala, David Flood, Jussi Hanska, Timo Jousivuo, Christian Krözl, Maiju Lehmijoki, Tuomas M. S. Lehtonen, Päivi Mehtonen, Virpi Mäkinen, Antti Ruotsala ja Päivi Salmesvuori
- Eero Kiviniemi
- Elina Nummi
- Arne Rousi kirjasta Auringonkukasta viiniköynnökseen
- 1999
- Yrjö Kaukiainen
- Martti Kortteinen ja Hannu Tuomikoski
- Raimo Lehti, teoksesta Lumihiutaleet ja maailmankuvat
- Seppo Bruun, Jukka Lindfors, Santtu Luopio ja Markku Salo
- Veikko Erkkilä ja Risto Arkimies
2000-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2000
- kirjailija, merikapteeni Seppo Laurell, graafikko Sakke Yrjölä, arkistotoimittaja Jarmo Koistinen ja kuvatoimittaja Pekka Väisänen teoksesta Suomen majakat (Finska fyrar, Finnish Lighthouses)
- dosentti Heikki Oja teoksesta Aikakirja
- professori Yrjö Varpio, professori Liisi Huhtala, professori Lea Rojola, dosentti Pertti Lassila, filosofian kandidaatti Lasse Koskela ja filosofian kandidaatti Päivi Vallisaari Suomen kirjallisuushistoria -teossarjasta
- toimittaja Katri Merikallio (ent. Himma) aikakauslehtityöstä
- toimittajat Raisa Rauhamaa ja Marketta Mattila televisiotyöstä
- 2001[4]
- Jacob Söderman
- Johan Wrede, Clas Zilliacus, Rainer Knapas, Michel Ekman ja Peter Sandberg
- Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén
- Tiina Holmberg, Saata Laiho, Johanna Moisio ja Petteri Sveins
- Antti Reinikainen, Raisa Mäkipää, Ilkka Vanha-Majamaa, Jukka-Pekka Hotakainen ja Erkki Tomppo
- Reijo Nikkilä, Dmitri Frolov ja Teuvo Alava
- Peik Johansson, Teemu Matinpuro, Tuomas Rantanen, Iiro Törmä, Timo Forss ja Susanna Kuparinen
- 2002
Elämäntyöpalkinnon saivat Kaari Utrio ja Max Jakobson. Muut palkitut:
- Riitta Konttinen
- Syöpäsairaiden lasten vanhemmat, Sylva ry
- Rauno Tirri, Juhani Lehtonen (k.), Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski ja Petter Portin
- Anna-Maria Åström, Bo Lönnqvist ja Yrsa Lindqvist
- Marja-Leena Tuisku
- Iikka Vehkalahti
- 2003
Elämäntyöpalkinto myönnettiin Hannu Taanilalle. Muut palkitut:
- Päivi Istala
- YLE Teeman kulttuuritoimituksen työryhmä Marika Kecskémeti, J. P. Pulkkinen, Atro Lahtela ja Marjaana Mykkänen
- YLE:n opetusohjelmien Uutisjuttu-työryhmä Tiina Jensen, Kirsti Kurkela ja Risto Kuusisto, Raili Löyttyniemi ja Nina Simonen sekä Susanna Pulliainen ja Mira Ranta
- Anssi Miettinen ja Tuomo Pietiläinen
- Sami Karjalainen
- Jorma Tuomi-Nikula ja Päivi Tuomi-Nikula
- Matti Vainio
- 2004
Elämäntyöpalkinto myönnettiin Eino Heikkiselle. Muut palkitut:
- Kari Enqvist
- Olli Marttila
- Tuomo Polvinen
- Agneta Rahikainen
- Christina Salmivalli
- YLE:n Dokumenttiohjelmien Ulkolinja-ohjelmasarja ja työryhmä Vesa Toijonen, Mikko Valtasaari, Pertti Pesonen, Sirpa Liponen ja Liisa Hämäläinen
- Matti Härkälä
- 2005
Elämäntyöpalkinto myönnettiin Kari Uusikylälle. Muut palkitut:
- Kaisa Häkkinen (Linnun nimi)
- Jaakko Hämeen-Anttila
- Ville Lukkarinen ja Annika Waenerberg
- Heikki Hyvärinen, Mervi Kunnasranta, Petteri Nieminen ja Juha Taskinen
- Alex Nieminen, Petri Ahoniemi, Janne Miikkulainen, Matti Anttila, Sami Köykkä, Mimmu Pekkanen ja Kalle Valkama
- YLE:n Akuutti-ohjelman työryhmä Karin Mariola, Sari Kostet-Kärkkäinen, Anu-Maija Kärjä, Pasi Punkari, Sirpa Harjuvaara, Jani Honkakoski, Tapio Turpeinen ja Mervi Koivula
- Elina Grundström
- 2006
Elämäntyöpalkinto myönnettiin toimittaja, ohjaaja Lisa Hovinheimolle. Muut palkitut:
- toimittaja Maila-Katriina Tuominen
- käsikirjoittaja, ohjaaja Kirsti Tulonen-Seppänen
- professori Laura Kolbe sekä toimituspäällikkö Tuula Kousa, FT Nils Erik Forsgård, FT Timo Joutsivuo, FT Anja Kervanto-Nevanlinna, FL Rainer Knapas, FT, dosentti Tuomas M. S. Lehtonen, VTM Pasi Mäenpää, MA Jukka Relander, FT, dosentti Kirsi Saarikangas ja FL Minna Sarantola-Weiss
- professori Ulla-Maija Kulonen, tutkija Irja Seurujärvi-Kari ja tutkija Risto Pulkkinen
- tietokirjailija, kustannustoimittaja Markus Hotakainen
- yli-intendentti Henry Väre, FL, museonhoitaja Tauno Ulvinen, FL, rehtori Erkki Vilpa ja FK, preparaattori Lassi Kalleinen
- professori Henry Bacon
- 2007
Elämäntyöpalkinnon saivat: professori Peter von Bagh ja professori emeritus Matti Klinge. Muut palkitut:
- toimittaja Torsten Ekman
- tutkija Riina Jalonen, akatemiaprofessori Ilkka Hanski, yliopistolehtori Timo Kuuluvainen, professori Eero Nikinmaa, professori Paavo Pelkonen, professori Pasi Puttonen, tutkija Kaisa Raitio ja professori Olli Tahvonen
- toimittaja Kati Juurus, kuvaaja Marco Hyvärinen ja leikkaaja Minna Nuotio
- professori Jukka Maalampi
- vastaava toimittaja Reijo Perälä, tuottaja-toimittaja Seija Aunila, tuottaja-toimittaja Rita Landström, toimittaja Jukka Lindfors, toimittaja Paavo Rytsä, arkistotoimittaja Seija de Rybel, toimittaja Charlotta Hedman ja julkaisujärjestelmän kehittäjä Hannu Sola
- filosofian tohtori Sirkka-Liisa Ranta
- 2008
Elämäntyöpalkinto myönnettiin Juha Nurmiselle. Muut palkitut:
- Helsingin kaupungin kansainvälisen kulttuurikeskuksen Caisan johtaja Johanna Maula, vt. johtaja Ahmed Akar, kulttuurituottaja Kitari Mayele, kulttuurituottaja Alina Ciesla, kulttuurituottaja Ogechukwu Eneh, kulttuurituottaja Lilian Neo, kulttuurituottaja Azra Dzaferovic-Lika, ATK-suunnittelija Edmon Dolaian, verkkopalvelusuunnittelija Katja Kaila, vs. verkkopalvelusuunnittelija Elina Huhta, tiedottaja Martta Louekari sekä lavastus- ja sisustussuunnittelija Faruk Lika
- toimittaja Eeva Luotonen
- professori Max Engman
- filosofian tohtori Lena Huldén
- professori Pentti Huovinen ja kuvittaja Irmeli Matilainen
- psykologian tohtori Eija Palosaari
- professori Esko Valtaoja
- 2009
Elämäntyöpalkinto myönnettiin akateemikko Olli Lehdolle. Muut palkitut:
- kriisipsykologi, dosentti Salli Saari
- professori, toimitusneuvoston puheenjohtaja Maija Aksela sekä työryhmä päätoimittaja Jenni Västinsalo, päätoimittaja Veli-Matti Vesterinen, webbredaktör Venla Sandgren ja toimitussihteeri Suvi Korhonen
- päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä
- tiedetoimittaja, filosofian tohtori Katja Bargum ja professori Hanna Kokko
- tanssitaiteilija, koreografi Reijo Kela sekä toimittaja Hannele Jyrkkä, kirjailija Jalo Heikkinen, professori Heikki Laitinen, kuvataiteilija, kuraattori Erkki Pirtola ja tutkija Tiina Suhonen
- tutkimuspäällikkö, filosofian tohtori, päätoimittaja Heikki Nevanlinna sekä toimituskunta filosofian tohtori Mikko Alestalo, filosofian tohtori Raino Heino, filosofian tohtori Kirsti Jylhä, filosofian tohtori Veli-Matti Kerminen, filosofian kandidaatti Tuomas Laurila, filosofian maisteri Anneli Nordlund, filosofian tohtori Kimmo Ruosteenoja, filosofian tohtori Heikki Tuomenvirta, filosofian tohtori Ari Venäläinen ja filosofian tohtori Timo Vihma
- toiminnanjohtaja Ulla Piela, professori Seppo Knuuttila, professori Pekka Laaksonen, kustannustoimittaja Kati Lampela ja graafinen suunnittelija Markus Itkonen
2010-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2010
Elämäntyöpalkinto myönnettiin arkkitehti Panu Kailalle. Muut palkitut olivat:
- taidemaalari Tom Björklund ja filosofian kandidaatti Seppo Vuokko
- professori Sirkka-Liisa Kivelä
- toimittaja Anna-Lena Laurén
- professori (emeritus) Ismo Lindell
- toimitusjohtaja Pekka Mustonen, professori Pertti Mustajoki ja professori Matti Hannuksela (Terveyskirjasto.fi)
- toimittaja Jake Nyman
- filosofian tohtori Mikko Ylikangas
- 2011[5]
Elämäntyöpalkinnon saivat Teuvo Peltoniemi sosiaali- ja terveysalan viestinnässä tehdystä työstä ja Lea Pulkkinen psykologian tutkimuksen ja siihen perustuvan tiedonjulkistamisen alueella tehdystä työstä. Muut palkitut ovat:
- Timo-Erkki Heino talouspolitiikasta kertovista dokumenteista
- Petri Keto-Tokoi ja Timo Kuuluvainen teoksesta Suomalainen aarniometsä
- Lasse J. Laine ja Iiris Kalliola teoksesta Suomen lasten luontokirja
- Jari Mäkinen teoksesta Avaruuslentäjän käsikirja – Astronautiikan aakkoset ja työstään tiedetoimittajana
- Joonas Neuvonen, Sadri Cetinkaya, Venla Varha, Oskari Huttu sekä Jesse Fryckman dokumenttielokuvasta Reindeerspotting – pako Joulumaasta
- Hanna Nikkanen tutkivasta journalismista, erityisesti teoksesta Viaton imperiumi
- Teemu Keskisarja teoksesta Vihreän kullan kirous – G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit
- Mika Vanhanen kestävän kehityksen verkkokoulun ENO-verkkokoulu perustamisesta ja vetämisestä
- 2012[6]
Elämäntyöpalkinnon saivat valokuvaaja Hannu Hautala luonnonvalokuvauksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä kuvaajana, kirjailijana ja opettajana sekä professori Markku Kuisma tiedonjulkistamistyöstä taloushistorian tutkimuksen alalla. Muut palkitut ovat:
- Tommi Hakko ja Riika Nikkarinen dokumenttisarjasta Hulluuden historia
- Jani Kaaro ja Väinö Heinonen teoksesta Evoluutio
- Eija Lehmuskallio ja Jouko Lehmuskallio verkkopalvelusta LuontoPortti
- Magnus Londen monipuolisesta ja innovatiivisesta journalismista
- Ilkka Malmberg pitkäjännitteisestä ja paneutuvasta journalismista
- Tuomas Milonoff ja Riku Rantala maantieteen ja maailman tuntemuksen edistämisestä erityisesti nuorisoa kiinnostavalla tavalla
- Jari Niemelä, Eeva Furman, Antti Halkka, Eeva-Liisa Hallanaro ja Sanna Sorvari teoksen Ihminen ja ympäristö kirjoitus- ja toimitustyöstä
- Kaj Öhrnberg, Patricia Berg ja Sofia Häggman tutkimusmatkailija Georg August Wallinin tutkimusaineiston saattamisesta julkaisukuntoon ja Wallinin elämäntyötä koskevan tiedon julkistamisesta
- 2013[7]
Elämäntyöpalkinnot saivat professori ja psykiatrian erikoislääkäri Matti O. Huttunen "mielenterveystyön ja psykiatrian alalla tehdystä tiedonjulkistamistyöstä" sekä kirjailija-taiteilija Mauri Kunnas "lastenkirjoilla tehdystä tiedonjulkistamistyöstä". Lisäksi palkittiin:
- Professori Arto Mustajoki teoksesta Kevyt kosketus venäjän kieleen
- Suomen ja Skandinavian historian dosentti Panu Pulma, filosofian maisteri Tuula Rekola, filosofian tohtori Miika Tervonen, filosofian tohtori Risto Blomster, yhteiskuntatieteiden maisteri Sarita Friman-Korpela ja dosentti, filosofian tohtori Anna Maria Viljanen teoksesta Suomen romanien historia
- Historiantutkija, filosofian tohtori Mirkka Lappalainen teoksesta Jumalan vihan ruoska. Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697
- Toimittaja Jaana Kanninen ilmastonmuutosta käsittelevästä raportoinnista
- Professori, valtiotieteiden tohtori Sixten Korkman talouspolitiikan ja -tieteen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä
- Valokuvaaja Markku Saiha teoksesta Luontokuvauksen käsikirja
- 2014[8]
Elämäntyöpalkinnon sai professori Heikki Ylikangas. Lisäksi palkittiin:
- Professori Tapio Markkanen, professori Heikki Oja ja professori Per-Edvin Persson Tiedekeskus Heurekan toiminnan perustamisesta ja vakiinnuttamisesta kansalliseksi instituutioksi ja kansainvälisesti merkittäväksi tiedekeskukseksi
- Toimittaja Pasi Heikura, toimittaja Kaisa Pulakka ja tuottaja Pertti Ylikojola radio-ohjelmasta Aristoteleen kantapää
- Tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hurtig teoksesta Taivaan taimet. Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta
- Professori Eero Hyvönen suomalaisen semanttisen webin kehittämisestä
- Insinööri, tutkija Jan Kåhre ja kuvittaja Nora Kitinmäki teoksesta Detta är en bok! För smarta barn som vill veta mer än pappa om böcker
- Biologi Mervi Laaksonen teoksesta Susi
- Toimittaja Sami Sillanpää teoksesta Kiinalainen rakkaustarina. Kahden toisinajattelijan elämä salaisen poliisin varjossa
- 2015
Elämäntyöpalkinnon saivat perinteenkerääjä, kulttuurintutkija ja kirjailija Markku Nieminen Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemisen ja säilyttämisen puolesta tehdystä merkittävästä kulttuuri- ja tiedonjulkistamistyöstä sekä kustantaja, tietokirjailija ja Kimmo Pietiläinen merkittävästä työstä tieteellisen tiedon välittämisessä ja sen tuomisesta osaksi kansallista tietokulttuuria. Lisäksi palkittiin:
- kirjailija Tuula Korolainen, kirjailija Riitta Tulusto ja kuvittaja Maija Hurme teoksesta Lasten oma vuosikirja
- Taina Kuuskorpi ja mediatutkija Juho Heikkinen teoksesta Psykologiset testit ja testaukset. Tosiasiat, uskomukset ja pelot
- professori Henrik Lilius ja filosofian maisteri Pekka Kärki sekä työryhmä filosofian tohtori, dosentti Janne Harjula, filosofian lisensiaatti Marja Terttu Knapas, filosofian lisensiaatti, filosofian tohtori h.c. Rainer Knapas, pääjohtaja, filosofian tohtori Juhani Kostet, yli-intendentti Marianna Niukkanen, tutkija Lauri Putkonen, filosofian tohtori Liisa Seppänen, erikoistutkija Jarkko Sinisalo, arkeologi Mervi Suhonen ja professori Kirsi Vainio-Korhonen teoksen Suomen kaupunkirakentamisen historia I ja II toimittamisesta ja kirjoitustyöstä
- kirjailija, tiedetoimittaja Tiina Raevaara ajankohtaisesta ja asiantuntevasta tiedonjulkistamisesta eri medioissa
- kirjailija, filosofian kandidaatti Juha Vakkuri Afrikkaa koskevan tiedon julkistamisesta sekä kirjatrilogiasta Afrikan poikki, Afrikan ympäri ja Afrikan sydämeen
- toimittaja Marjo Vilkko ja työryhmä, ohjaaja Lilli Riihiranta, ohjaaja, vastaava tuottaja Antti Seppänen ja tietokirjailija, lääketieteen lisensiaatti Juhani Seppänen teoksesta ja televisiosarjasta Suomi on ruotsalainen
- 2016[9]
Elämäntyöpalkinnon sai FM, teatteriohjaaja ja Radioateljeen perustaja Harri Huhtamäki. Lisäksi palkittiin:
- Arkeologi, tietokirjailija Ilari Aalto ja artesaani Elina Helkala teoksesta Matkaopas keskiajan Suomeen
- Ylilääkäri, dosentti Peter J. Boström teoksesta Eturauhasen sairaudet – Ennaltaehkäisy, tutkimukset ja hoito
- Professori Heikki Hiilamo teoksesta Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö – Mistä sote-uudistuksessa on kysymys?
- Professori Pertti Saurola, intendentti Jari Valkama, FM William Velmala, akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, ornitologi, lintukirjailija, dosentti Esa Lehikoinen, FT, suunnittelija Markus Piha, MMM, metsänhoitaja Petri Sola, kuvittaja Dick Forsman ja graafinen suunnittelija Harri Sulonen teoksesta Suomen rengastusatlas I–II
- Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, kirjailija Ville Suhonen dokumenttielokuvasta Ompelijatar
- Biologi, tietokirjailija Helena Telkänranta teoksesta Millaista on olla eläin?
- FT Maria Vainio-Kurtakko, dosentti Henrika Tandefelt, FT Elisabeth Stubb, suunnittelija Johan Kylander, tietojärjestelmäpäällikkö Dennis Stolt, koordinaattori Tove Ørsted ja digitalisoija Tuuli Toivola verkkopalvelusta Albert Edelfelts brev (http://edelfelt.sls.fi)
- 2017[1]
Elämäntyöpalkinnon saivat lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore ja taidekasvattaja Marjatta Levanto. Lisäksi palkittiin:
- Toimittaja ja tietokirjailija Heikki Aittokoski pitkäjänteisestä journalistisesta työstä
- Valtiotieteen lisensiaatti, luonnontieteiden kandidaatti Mai Allo teoksesta Yhdessä ilmakehässä. Tieteen huipulle ydinturman jäljiltä
- Professori, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm, yhteiskuntatieteiden maisteri, johtava tietoasiantuntija Päivikki Karhula, valtiotieteen maisteri, historioitsija Tuomo Olkkonen ja arkkitehti Maara Kinnermä verkkosivustosta Tiellä sananvapauteen. Suomalaisen sananvapauden ja sensuurin muistikirja (https://sananvapauteen.fi)
- Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, tietokirjailija Eeva-Liisa Hallanaro, filosofian tohtori, projektipäällikkö Saija Kuusela, filosofian tohtori, yksikönjohtaja Aino Juslén sekä filosofian maisteri, vanhempi tutkija Terhi Ryttäri teoksesta Metsän salainen elämä
- Dokumentaristi, toimittaja Katri Koivula, runoilija, kääntäjä Niillas Holmberg, koodaaja Samuli Kaipiainen, ohjelmoija Mikko Leino ja kuvittaja Lille Santanen verkkopalvelusta Sano se saameksi. Suomi–pohjoissaame-fraasisanakirja (http://sanosesaameksi.yle.fi)
- Dosentti Oula Silvennoinen, dosentti Marko Tikka ja filosofian tohtori Aapo Roselius teoksesta Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet
- 2018[10]
Elämäntyöpalkinnon sai kielihistorian professori Kaisa Häkkinen työstä sanaston tutkijana. Lisäksi palkittiin:
- psykologi Perttu Immonen, Suomen rahvaan historia
- ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm
- tiedetoimittaja, diplomi-insinööri Sisko Loikkanen
- kirjailija-kirjastonhoitaja Kari Vaijärvi
- tähtitieteen professori Heikki Oja
- filosofian maisteri ja toimituspäällikkö Joonas Pörsti
- työryhmä ilmastonmuutosta käsittelevän teoksen Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken takana
- 2019[11]
Elämäntyöpalkinnon sai professori Pertti Mustajoki erittäin merkittävästä ja pitkäaikaisesta tiedonjulkistamisesta terveystiedon ja terveellisten elämäntapavalintojen alalla. Lisäksi palkittiin:
- Tuottaja Maiju Ristkari, kuraattori Nina Suni ja valokuvaaja Vesa Tyni monimuotoisesta Sukupuolena ihminen -hankkeesta
- Kasviarkeologi ja -biologi, filosofian tohtori Teija Alanko teoksesta Malva ja mulperi. Poimintoja entisajan puutarhoista
- Valtiotieteiden tohtori, professori emeritus Seppo Hentilä teoksesta Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka
- Tutkija, ekologi Katariina E. M. Vuorinen (kirjailijanimi Maria Katajavuori) teoksesta Kuoleman ja elämän kysymys. Miten yksilöt, lajit ja yhteiskunnat altistavat itsensä tuholle
- Yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologi Anna Kontula teoksesta Eduskunta. Ystäviä ja vihamiehiä
- Toimittaja Kimmo Oksanen ja valokuvaaja Heidi Piiroinen teoksesta Ohikuljetut. Erään kerjäläisperheen tarina
- Tiedetoimittaja Marcus Rosenlund teoksesta Väder som förändrade världen (Sää joka muutti maailmaa).
2020-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2020[12]
Elämäntyöpalkinnon sai tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki työstään maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana.
Lisäksi palkittiin:
- Long Play -verkkojulkaisu
- dokumenttielokuvaohjaaja, tuottaja ja tutkija Jouko Aaltonen ja yleisen historian dosentti Seppo Sivonen teoksesta Orjia ja isäntiä : ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla
- tuottaja ja toimittaja Fanny Fröman Helsingin Sanomissa julkaistuista Lasten uutisista
- toimitus- ja tutkimusviestintäpäällikkö Anna-Kaisa Hiltunen teoksesta Euroopan porteilla : turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
- toimittaja ja kirjailija Juha Kauppinen teoksesta Monimuotoisuus : kertomuksia katoamisista
- merentutkija ja tietokirjailija Kai Myrberg ja professori emeritus ja tietokirjailija Matti Leppäranta teoksesta Itämeri ja ihminen
- rap-artisti Paleface ja kirjailija Esa Salminen teoksesta Kolmetoista kertaa kovempi : räppärin käsikirja
- 2021[13]
- Tuottaja Aram Aflatuni, kouluttaja Pedram Aflatuni ja toiminnanjohtaja Veera Ikonen nuorten osallisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistävästä Gutsy Go -hankkeesta
- Filosofian tohtori ja dosentti Marke Ahonen teoksesta Oopiumia ja ajatusharjoituksia
- Maisteri Anne Bergman ja filosofian tohtori Carola Ekrem teoksesta Stora finlandssvenska festboken
- Toimittaja ja tietokirjailija Susan Heikkinen teoksesta Pullopostia Seilin saarelta
- Filosofian tohtori ja dosentti Marko Juntunen teoksesta Matkalla islamilaisessa Suomessa
- Ohjaaja Sami Kieksi syrjään jääneiden äänen tavoittamisesta dokumenttielokuvan keinoin
- Lääkäri ja professori Juhani Knuuti työstään terveysvalistajana
- Lääkäri Anni Saukkola työstään terveystiedon julkistajana nuorille sopiville tavoin
- 2022[14]
- Taiteilija ja koreografi Sonya Lindfors monialaisesta tiedonjulkistamisesta yhteisöllisen taiteen keinoin
- Kirjailijat Anniina Ljokkoi ja Liisa Kaski sekä valokuvaaja Tuuli Mathisen teoksesta Perinnevegeä
- Toimittaja Tommi Nieminen sananvapauden ja muiden ihmisoikeuksien puolustamisesta journalismin keinoin
- Psykologit Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston sekä taiteilija Linnea Bellamine Fanni-lastenkirjoista
- Näyttelijät-ohjaajat Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama sekä dramaturgi Eva Buchwald ja ohjaaja Linda Wallgren teatteriteoksesta Aleksis Kivi
- Kuvataiteilija Riina Tanskanen yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta ja tiedonvälityksestä sarjakuvan keinoin
- Teoreettisen fysiikan dosentti, kosmologian tutkija Tommi Tenkanen maailmankaikkeuden avaamisesta tiedeviestinnän keinoin
- Tutkimusprofessori Antto Vihma teoksesta Nostalgia. Teoria ja käytäntö
- Dokumentaristi Suvi West dokumenttielokuvasta Eatnameamet – Hiljainen taistelumme.
- 2023[15]
- Avoin yhteiskunta -yhdistys faktantarkistuspalvelu Faktabaarin pyörittämisestä
- Ukrainalaisten yhdistys Suomessa -yhdistys Ukrainalaisten keskus -hankkeesta
- Sosiaalityöntekijät Maija Haapala ja Camilla Jokela Tiktok-sossut-palvelusta
- Suomen kielen ja karjalan kielen professori Helka Riionheimo karjalan kielen elvyttämistyöstä
- Valokuvaaja Hannu Laaksolle tietokirjasarjasta Me otukset
- Historian professori Maria Lähteenmäki teoksesta Punapakolaiset
- Tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss teoksesta Me halusimme kaiken
- Emeritusprofessori Matti Vuennolle teoksesta Virus, joka pysäytti maailman
- Zacharias Topelius Skrifter -hanke Zachris Topeliuksen tuotannon saattamisesta saataville verkkoon.
- 2024[16]
- Andreas Koivisto ja Tom Björklund esihistorian ja varhaishistorian yleistajuisesta ja monikielisestä kerronnasta teoksessa Ikikallion tarinoita - Urbergets berättelser.
- Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo suomalaisen metsäluonnon pitkäjänteisestä dokumentoinnista tieteen ja taiteen keinoin.
- Ilmari Käihkö kiihkottomasta, asiantuntevasta ja laajaan kansainväliseen tutkimustietoon nojaavasta sodan analyysistä eri medioissa.
- Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari monitasoisesta, ansiokkaasta ja kunnianhimoisesta tietokirjasta Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia.
- Oskari Onninen ansiokkaista, kriittisistä ja valtavirrasta poikkeavia näkökulmia tarjoavista teksteistä kulttuurin, median ja tieteen aihepiireistä.
- Shadia Rask asiantuntevasta, rakentavasta ja tutkimustietoon pohjautuvasta osallistumisesta rasismia ja eriarvoisuutta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
- Leena Valkeapää kansallispuvun taustaa ja käyttöä monipuolisesti ja ansiokkaasti käsittelevästä tietokirjasta Kansallispuvun kulttuurihistoria.
- Sateenkaarihistorian ystävät ry sateenkaaritutkimuksen tallentamisesta sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden ymmärryksen edistämisestä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tieto-Lauri
- Vuoden tiedekirja
- Tietokirjailijapalkinto
- Tieto-Finlandia-palkinto
- Suomen tiedetoimittajien liiton vuoden tiedetoimittaja -palkinto
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot vuodelle 2017 jaettiin Opetus- ja kulttuuriministeriö. 15.9.2017. Viitattu 10.10.2017.
- ↑ Tiedonjulkistamisen palkinnon tausta 5.11.2020 (päivitetty). Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Viitattu 31.10.2022.
- ↑ a b Myönnetyt palkinnot (1968–) Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Viitattu 31.10.2022.
- ↑ Opetus- ja kulttuuriministeriö: Valtion tiedonjulkistamispalkinnot 2001 jaettu minedu.fi. 11-04-2001. Viitattu 17.7.2013.
- ↑ Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto Reindeerspottingin tekijöille Yle Uutiset. 6.10.2011. Viitattu 31.10.2022.
- ↑ Puukka, Päivi: Tiedonjulkistamispalkinto Ylen Hulluuden historialle Yle Uutiset. 12.9.2012. Viitattu 31.10.2022.
- ↑ Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnot professori Matti O. Huttuselle ja kirjailija Mauri Kunnakselle 24.9.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 24.9.2013.
- ↑ Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 2014, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 24.9.2014
- ↑ Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot tunnustus monipuoliselle suomalaiselle tietokirjallisuudelle ja -kulttuurille 10.10.2016. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Arkistoitu 10.10.2016. Viitattu 10.10.2016.
- ↑ Rahvaan historioitsija ja kuusi muuta saivat valtion tiedonjulkistamisen palkinnon Yle 26.9.2018
- ↑ Vuoden 2019 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin Opetus- ja kulttuuriministeriö. 1.10.2019. Viitattu 1.10.2019.
- ↑ Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin – elämäntyöpalkinto tietokirjailija Risto Isomäelle Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. 13.10.2020. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 13.10.2020.
- ↑ Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot vuodelle 2021 jaettiin – Nuorten näkökulma esillä monen palkitun työssä 16.9.2021. Valtioneuvosto. Viitattu 16.9.2021.
- ↑ Anu Leena Hankaniemi: Tympeät tytöt -sarjakuvan luoja Riina Tanskanen on historian nuorin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut nainen Yle Uutiset. 13.9.2022. Yleisradio. Viitattu 13.9.2022.
- ↑ Tiedonjulkistamisesta jaettiin yhdeksän valtionpalkintoa – katso ketkä palkittiin Yle Uutiset. 12.9.2023. Yleisradio. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 2024 taitaville ja rohkeille yhteiskunnallisille keskustelijoille 4.6.2024. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Viitattu 4.6.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arkkitehtuurin valtionpalkinto
- Elokuvataiteen valtionpalkinto
- Esittävien taiteiden valtionpalkinto
- Kirjallisuuden valtionpalkinto
- Kuvataiteen valtionpalkinto
- Kuvitustaiteen valtionpalkinto
- Lastenkulttuurin valtionpalkinto
- Mediataiteen valtionpalkinto
- Monitaiteen valtionpalkinto
- Muotoilun valtionpalkinto
- Musiikin valtionpalkinto
- Näyttämötaiteen valtionpalkinto
- Sarjakuvataiteen valtionpalkinto
- Sirkustaiteen valtionpalkinto
- Taiteen valtionpalkinto
- Tanssitaiteen valtionpalkinto
- Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto
- Valokuvataiteen valtionpalkinto