Mirkka Lappalainen
Mirkka Marjaana Lappalainen (s. 26. marraskuuta 1975 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori ja historiantutkija. Hän on työskennellyt Suomen ja Pohjoismaiden historian yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2014 ja humanistisen tiedekunnan varadekaanina vuodesta 2023.[1][2]
Lappalainen kirjoitti ylioppilaaksi Kallion lukiosta vuonna 1994.[3] Hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1998 ja lisensiaatiksi 2001. Tohtoriksi Lappalainen väitteli vuonna 2005 väitöskirjalla Suku, valta, suurvalta, joka käsittelee Creutzin aatelissuvun vaiheita suurvalta-ajan Ruotsissa.[4] Hän oli Suomen ja Pohjoismaiden historian assistentti 2001–2009 ja tutkijatohtori 2009–2014.[1]
Lappalainen on kirjoittanut useita palkittuja historia-aiheisia tietokirjoja. Hän sai Vuoden tiedekirja -palkinnon teoksestaan Maailman painavin raha (2006).[5] Lappalaisen nuijasotaa käsittelevä teos Susimessu (2009) palkittiin Lauri Jäntin palkinnolla.[6] Kirja valittiin myös Vuoden historiateokseksi.[7] Lappalaisen teos Jumalan vihan ruoska (2013) sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon syksyllä 2013.[8] Teos Pohjolan leijona: Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632 voitti vuoden 2014 Tieto-Finlandian[9] sekä Vuoden tiedekirja -palkinnon[10]. Huhtikuussa 2016 Lappalainen valittiin Vuoden dosentiksi.[11]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luonnonrakkauden ja -viisauden kirja, koonneet Tertti Lappalainen ja Mirkka Lappalainen. WSOY, 1997 ISBN 951-0-22196-1
- Five centuries of violence in Finland and the Baltic area, toim. Mirkka Lappalainen. Academy of Finland, 1998 ISBN 951-715-279-5
- Crime and control in Europe from the past to the present, toim. Mirkka Lappalainen and Pekka Hirvonen. Academy of Finland, 1999 ISBN 951-715-316-3
- Suku, valta, suurvalta. Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. WSOY, 2005. ISBN 951-0-30316-X
- Maailman painavin raha. Kirjoituksia 1600-luvun Pohjolasta. WSOY, 2006. ISBN 951-0-32185-0
- Susimessu. 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa. Siltala, 2009. ISBN 978-952-234-016-0
- Ankkojen maailmanhistoria. 3, Keskiaika, esipuhe Mirkka Lappalainen. Sanoma Magazines Finland, 2010 ISBN 978-951-32-2894-1.
- Ankkojen maailmanhistoria. 4, Renessanssista suuriin vallankumouksiin, esipuhe Mirkka Lappalainen. Sanoma Magazines Finland, 2011 ISBN 978-951-32-3076-0.
- Kansallinen kapitalismi, kansainvälinen talous, Siltala, 2012 ISBN 978-952-234-107-5. (Juhlakirja professori Markku Kuismalle 7.2.2012. Mirkka Lappalainen & Jouko Nurmiainen: Markku Kuisman ura ja tuotanto)
- Jumalan vihan ruoska. Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697. Siltala, 2012. ISBN 978-952-234-140-2
- Pohjolan leijona: Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632. Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-242-3
- Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa, Otava, 2018 ISBN 978-951-1-31255-0
- Smittenin murha : katoamistapaus 1600-luvulta. Helsinki: Siltala, 2022. ISBN 978-952-388-079-5
Palkinnot ja ehdokkuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuoden tiedekirja 2006, 2014
- Lauri Jäntin palkinto 2010
- Vuoden historiateos 2009
- Kanava-palkintoehdokkuus 2012, 2014
- Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2013
- Tieto-Finlandia-palkinto 2014
- Kanava-palkinto 2018 teoksesta Pohjoisen noidat[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Mirkka Lappalainen 375 Humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ Yhteystiedot | Humanistinen tiedekunta | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 19.5.2024.
- ↑ Forssell, Jarno: Historioitsija uskoo tarinan voimaan Tiede.fi. 23.4.2008. Viitattu 26.10.2014.
- ↑ Yliopistonlehtori Mirkka Lappalainen, FT Helsingin yliopisto. Viitattu 26.10.2014.
- ↑ Vuoden tiedekirja -palkinto Mirkka Lappalaiselle Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ Lauri Jäntin palkinto Lappalaisen nuijasotakirjalle Keskisuomalainen. 29.1.2010. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ Palkitut Historian Ystäväin Liitto. Viitattu 26.10.2014.
- ↑ Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 2013 jaettu 24.9.2013. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ Rinta-Tassi, Minna: Tieto-Finlandia Mirkka Lappalaiselle Yle Uutiset. 19.11.2014. Viitattu 19.11.2014.
- ↑ Vuoden tiedekirja -palkinto Mirkka Lappalaiselle 7.1.2015. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta. Viitattu 9.2.2015.
- ↑ Koivuranta, Riitta: Vuoden dosentiksi valittu historioitsija Mirkka Lappalainen ei tunnustaudu kaiken maailman dosentiksi HS.fi. 12.4.2016. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ SK:n journalistipalkinto Venäjä-asiantuntijalle: Arja Paananen kirjoittaa suomalaisille suuresta naapurista Suomen Kuvalehti. 31.102018. Viitattu 1.11.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mirkka Lappalainen Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä
- Mirkka Lappalainen Kustannusosakeyhtiö Siltalan sivuilla
- Mirkka Lappalainen haastattelussa, Kirjastokaista-video
- Haastattelussa tietokirjailija Mirkka Lappalainen Yle Areena. 8.1.2015.
| ||||||||||||||
