Riku Rantala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riku Rantala
Riku Rantala joulukuussa 2010.
Riku Rantala joulukuussa 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt20. heinäkuuta 1974 (ikä 50)
Hamina, Suomi
Ammatti toimittaja, juontaja

Riku Samuli Rantala (s. 20. heinäkuuta 1974 Hamina[1]) on suomalainen toimittaja, joka on tehnyt Subille Madventures-matkailuohjelmaa, Ylelle Docventures-sarjaa ja kirjoittanut kirjoja. Hän sai Tuomas "Tunna" Milonoffin kanssa 2012 valtion tiedonjulkistamispalkinnon.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantala asui osan lapsuuttaan Kashmirissa, sekä Intian että Pakistanin puolella, kun hänen isänsä toimi alueella rauhanturvaajana. Perheen palattua Suomeen he asuivat ensin Helsingin Kruununhaassa ja sitten Puistolassa, missä Rantala aloitti työuransa paikallisessa Prismassa.[2]

Rantala on suorittanut lukio-opintonsa Ressun lukiossa. Lisäksi hän on opiskellut tiedotusoppia Tampereen yliopistossa[3] ja käynyt sitä ennen vuoden kadettikoulua[4]. Rantala on käynyt RUK:n ja on sotilasarvoltaan reservin kapteeni.

Rantala työskenteli rikostoimittajana Helsingin Sanomissa vuosien 1999–2001 aikana ja teki yhden vuoden 2001 merkittävimmistä uutisista, joka liittyi Lahdessa samana vuonna pidettyjen hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen dopingskandaaliin. Rantala paljasti Suomen Hiihtoliiton silloisen päävalmentajan Kari-Pekka Kyrön unohtaneen Ala-Tikkurilan Shell-huoltoasemalle lääkärinlaukun, joka sisälsi dopingaineita.[5]

Tuotantoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomas Milonoffin kanssa hän on tehnyt Madventuresia neljä tuotantokautta ja Docventuresia seitsemän tuotantokautta. Hän on kirjoittanut yhdessä Ari Lahdenmäen kanssa kirjan Isänmaan asialla. Matkaopas syrjäytettyjen Suomeen (Johnny Kniga, 2004). Vuonna 2007 Rantalalta, Milonoffilta ja Lahdenmäeltä ilmestyi kirja Madventures: Kansainvälisen seikkailijan opas (Johnny Kniga, 2007). Sitä seurasivat kirjat Mad Cook: Kulinaristinen seikkailukirja (2010), Mad World: Seikkailijan atlas (2011), Mad Manners: Seikkailijan etiketti: Opas maailman tapoihin (2012) sekä Mad Music – musiikin maailma (2016). Keväällä 2020 Nelosella alkoi Rantalan ja Milonoffin uusi sarja Madventures Suomi.lähde?

Rantala omistaa yhdessä Milonoffin kanssa tuotantoyhtiö Gimmeyawallet Productions Oy:n, joka on perustettu vuonna 2001. Madventuresin lisäksi Rantala on tuottanut vuonna 2008 Ylen ja Suomen elokuvasäätiön rahoittaman Suomalainen novellielokuva -hankkeen elokuvan Monte Rosso sekä joitakin mainoselokuvia. Hänellä on ollut myös cameorooli Pasila-televisiosarjassa.lähde?

Rantala ja Milonoff ovat myös tehneet Bassoradiossa Truths & Rights -ohjelmaa. Heillä on ollut vuodesta 2013 Ylellä Docventures-dokumenttisarja.[6] Rantala alkoi vetää Jenni Poikeluksen kanssa 2023 Ylellä visailusarjaa Hengaillaan, joka perustuu ruotsalaiseen På spåret -formaattiin.[7]

Startup Refugees

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantalan ja kumppaneiden Startup Refugees -verkosto esitteli joulukuussa 2016 Slush-tapahtumassa Fair Start -brändillä tuotetun Life Seeker Boat -kaarnaveneen, jonka turvapaikanhakijat ovat valmistaneet. Rantala esitteli venettä myös Aamu-tv:ssä. Fair Start -brändin alla myytyjen ”design-tuotteiden” tuottojen on tarkoitus mennä ne tehneille turvapaikanhakijoille.lähde?

Projekti herätti arvostelua sosiaalisessa mediassa. Päivän Byrokraatti -blogi kirjoitti virheellisesti, että Rantalan Startup Refugees -projekti olisi saanut 150 000 euroa verorahoja kaarnalaivan suunnitteluun, vaikka hanke sai kyseiset 150 000 euroa vasta vuodelle 2017. Rantala hyökkäsi blogia vastaan Helsingin Sanomien kolumnissaan, syytti sitä vihapuheeksi, valemediaksi ja uhkasi oikeustoimilla. Hän paljasti myös nimettömän blogin kirjoittajan olevan työssä helsinkiläisessä asianajotoimistossa.[8][9]

Sanomalehti Suomen Uutiset selvitti, miten Startup Refugees on käyttänyt sille Suomi 100 -hankkeen ja ME-säätiön myöntämiä avustuksia. Vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla hankkeen henkilökulut olivat 122 375 euroa. Varainhankinnasta 1 570 euroa oli myyntituottoa.[10]

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantala ja Milonoff saivat 2012 valtion tiedonjulkistamispalkinnon ”maantieteen ja maailman tuntemuksen edistämisestä erityisesti nuorisoa kiinnostavalla tavalla”.[11] Vuonna 2015 he saivat Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon.[12]

Matkailutoimittajien Kilta ry palkitsi 2009 Rantalan ja Milonoffin Madventures-ohjelman johdosta Vuoden matkailuhenkilöt -nimityksellä, joka on jaettu vuodesta 1972 lähtien tunnustuksena parhaille matkailutuotteille ja ansioituneille henkilöille.[13][14] Rantala on saanut Kultainen TV -gaalan Paras miesesiintyjä -palkinnon vuosina 2009 ja 2010.[15]

Vuonna 2014 Rantala voitti Eeva-lehden järjestämän Suomen seksikkäin mies -äänestyksen. Rantala kommentoi palkintoaan ”Kyllä tämä tulos kieltämättä hivelee. Se tuo toivoa meille keskivartalolihaville sisäisesti kauniille suomalaismiehille.”[16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Riihimäki, Juha: Intensiivinen matkamies. (50-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 19.7.2024, s. B 19. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.7.2024.
  2. ↑ Lari Malmberg: Riku Rantala ymmärsi jo nuorena, että on pidettävä heikompien puolia Apu,fi. 27.8.2014. Viitattu 7.4.2019.
  3. ↑ Jenni Hirvonen: Maailmanmatkaaja Iltalehti. 29.5.2011.
  4. ↑ Heikkinen, Juuso: Riku Rantalalle maistuvat sisäelinten lisäksi myös kertausharjoitukset 15.3.2018. Ruotuväki. Viitattu 3.12.2023.
  5. ↑ Seikkailija Riku Rantala 29.11.2009. Yle Elävä arkisto. Viitattu 23.12.2010.
  6. ↑ http://yle.fi/aihe/docventures Docventures, Yle.fi
  7. ↑ Jenna Lempinen: Ylen uutuusohjelma sai täystyrmäyksen – nyt reagoitiin jo Ruotsissa asti Ilta-Sanomat. 29.1.2023. Viitattu 1.2.2023.
  8. ↑ Jutta Sarhimaa: Slushissa esiteltiin designbrändi, jonka tekijöitä ovat Suomeen tulleet turvapaikanhakijat, ja josta toivotaan vientihittiä (digilehden tilaajille) Nyt/Hs.fi.
  9. ↑ Kaarnaveneitä, nimimerkkejä ja valemediasyytöksiä Helsinginuutiset.fi. Viitattu 10.10.2017.
  10. ↑ Startup Refugees sai 150 000 euroa Suomi 100 -hankkeelta Suomenuutiset.fi. Viitattu 10.10.2017.
  11. ↑ Valokuvaaja Hannu Hautalalle ja professori Markku Kuismalle tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnot 10.9.2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 25.9.2015. Viitattu 16.11.2012.
  12. ↑ Docventures-kaksikko sai Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon Yle Uutiset. 29.10.2015. Viitattu 16.11.2015.
  13. ↑ Madventures-kaksikosta Vuoden Matkailuhenkilö Iltalehti. 16.1.2009. Viitattu 17.1.2009.
  14. ↑ Matkailutoimittajien Killan palkinnot Matkailutoimittajien Kilta ry. Arkistoitu 30.1.2013. Viitattu 17.1.2009.
  15. ↑ Riku Rantala Vuoden paras miesesiintyjä! sub.fi. 10.1.2010. Viitattu 21.12.2010.
  16. ↑ Eeva toimitus: Muistatko nämä Suomen seksikkäimmiksi valitut miehet? apu.fi. 31.5.2017. Viitattu 20.7.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Riku_Rantala&oldid=22711259”