Arkkitehtuurin valtionpalkinto
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Arkkitehtuurin valtionpalkinto (aiemmin Rakennustaiteen ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinto ja Rakennustaiteen valtionpalkinto) on Suomen valtion Taiteen edistämiskeskuksen (aiemmin Taiteen keskustoimikunnan) arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunnan vuosittain myöntämä palkinto.[1] Se voidaan myöntää taiteenharjoittajalle tai useamman taiteenharjoittajan muodostamalle työryhmälle tunnustuksena kolmen edeltävän vuoden aikana valmistuneesta, kyseisen taiteenalan piiriin kuuluvasta ansiokkaasta työstä tai suorituksesta. Palkinto voidaan myöntää myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta asianomaisen taiteen alan hyväksi. Palkinto voidaan myöntää myös taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle.[2]
Vuonna 2018 palkinnon arvo oli 14 000 euroa.[3]
Palkinnon saajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennustaiteen ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luettelo on vaillinainen
- 1975 Simo Järvinen ja Eero Valjakka[4]
- 1976 Timo Penttilä[5]
- 1979 Matti K. Mäkinen[6]
- 1980 Marja Heikkilä-Kauppinen, Mauno Nousiainen ja Olli Penttilä[7]
- 1982 Juha Leiviskä ja Pekka Pitkänen[8]
- 1984 Heikki Taskinen[9]
- 1986 Kari Järvinen[10]
- 1987 Kari Raimoranta[11]
- 1990 Ola Laiho[12]
- 1991 Käpy ja Simo Paavilainen[13]
Rakennustaiteen valtionpalkinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1999 arkkitehti, professori Arto Sipinen[14]
- 2000 Lapin rakennusperintö ry[15]
- 2001 arkkitehti Kaarina Löfström[16]
- 2002 ARK-house Arkkitehdit Oy:n Markku Erholtz, Pentti Kareoja, Heljä Herranen ja Hannu Huttunen[17]
- 2003 arkkitehdit Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen[18]
- 2004 arkkitehti Kirsti Sivén[19]
- 2005 arkkitehti Reijo Jallinoja[20]
- 2006 arkkitehti Pekka Helin[21]
- 2007 arkkitehdit Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen ja Juha Mäki-Jyllilä[22]
- 2008 Arkkitehtityöhuone APRT eli arkkitehdit Aaro Artto, Teemu Palo, Yrjö Rossi ja Hannu Tikka, antaumuksellisesta työstä suomalaisen nykyarkkitehtuurin palveluksessa[23]
- 2009 arkkitehti Tuomo Siitonen, muun muassa Helsingin Salmisaaren uudisrakennukset ja peruskorjaukset[24]
- 2010 Espoon kaupunginarkkitehti Lars Hagman, ansioistaan kaupunkikuvan laadun parantamisessa[25]
- 2011 Anna Brunow ja Juhani Maunula, ansioistaan arkkitehtuurin ja hyvän arjen ympäristön kehittämisessä[26]
- 2012 Arkkitehtitoimisto ALA (Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta ja Samuli Woolston), muun muassa Norjan Kristiansandin konsertti- ja teatteritalo Kilden[27]
Arkkitehtuurin valtionpalkinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2013 arkkitehdit Selina Anttinen ja Vesa Oiva, Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjasto Kaisa-talo[28]
- 2014 arkkitehti Tapani Mustonen[29]
- 2015 Verstas Arkkitehdit Oy eli arkkitehdit Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva ja Ilkka Salminen[1]
- 2016 Arkkitehtitoimisto Livady [30]
- 2017 arkkitehti Anssi Lassila[31]
- 2018 arkkitehdit Trevor Harris ja Hennu Kjisik[32]
- 2019 maisema-arkkitehti Gretel Hemgård[33]
- 2020 arkkitehti Olavi Koponen[34]
- 2021 AOR Arkkitehdit[35]
- 2022 arkkitehti ja rakennustutkija Erkki Mäkiö[36]
- 2023 Nomaji maisema-arkkitehtitoimisto [37]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ministeri Grahn-Laasonen jakoi valtionpalkintoja 19.11.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Arkkitehtuurin valtionpalkinto Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 28.11.2018. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Valtionpalkinto 16 taiteilijalle 27.11.2018. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 27.11.2018. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Arjatsalo halusi erilaisen lähiön Helsingin Sanomat. 10.3.1996. Viitattu 19.3.2017.
- ↑ Arkkitehtiesittely Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 23.3.2012. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ SAFA: Uusien kunniajäsenten esittelyt. Safa. Arkistoitu 20.3.2017.
- ↑ Jääskeläinen, Lauri: Olli Penttilä In Memoriam. RY. Rakennettu Ympäristö. 2/2006. Arkistoitu 6.4.2017. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Valtio palkitsi rakennus- ja esinetaidetta. Helsingin Sanomat, 10.6.1982, s. 18. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Oulun inhimillinen kouluntekijä kirjastolinkit.ouka.fi. Viitattu 19.3.2017.
- ↑ Järvinen, Kari Teemu Kari Järvinen ja Merja Nieminen Arkkitehdit SAFA. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Yritys Arkkitehdit NRT. n-r-t.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 19.3.2017.
- ↑ Toimisto LPR-arkkitehdit. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 19.3.2017.
- ↑ Käpy Paavilainen: Curriculum Vitae ark-paavilainen.fi.
- ↑ OKM - Valtionpalkintoja rakennustaiteen ja taideteollisuuden edustajille 14.12.1999. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 27.4.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ OKM - Union Designin kultasepät ja Lapin rakennusperintö ry palkittiin valtionpalkinnoin 12.10.2000. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 27.4.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ Rakennustaiteen valtionpalkinto arkkitehti Kaarina Löfströmille 2.10.2001. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 27.4.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ OKM - Rakennustaiteen valtionpalkinto ARK-House Arkkitehdit Oy_lle 19.9.2002. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 27.4.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ OKM - Rakennustaiteen valtionpalkinto Hyvämäelle, Karhuselle ja Parkkiselle 18.9.2003. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 27.4.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ OKM - Rakennustaiteen valtionpalkinto Kirsti Sivénille 4.10.2004. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 27.4.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ OKM - Rakennustaiteen valtionpalkinto arkkitehti Reijo Jallinojalle 23.9.2005. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ Elokuva-, kuva-, rakennus- ja valokuvataiteen valtionpalkinnot Lasse Naukkariselle, Marjatta Tapiolalle, Pekka Helinille ja Arno Rafael Minkkiselle 3.10.2006. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 16.12.2014. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ Vuoden 2007 elokuva-, kuva-, rakennus- ja valokuvataiteen valtionpalkinnot 2.10.2007. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 16.12.2014. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ Valtionpalkinnot 2008 Matti Kassilalle, Kristiina Uusitalolle, Arkkitehtityöhuone APRT:lle ja Elina Brotherukselle 24.11.2011. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 13.12.2017. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Elokuva-, kuva-, rakennus- ja valokuvataiteen sekä muotoilun valtionpalkinnot 20.9.2013. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 12.12.2017. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Muotoilun ja rakennustaiteen valtionpalkinnot jaettiin 13.10.2010. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ Muotitaiteilija Ilona Pelli ja arkkitehdit Anna Brunow ja Juhani Maunula saivat valtionpalkinnot 25.10.2011. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 16.12.2014. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ Rakennustaiteen valtionpalkinto ALA-arkkitehdeille 24.5.2012. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Ministeri Arhinmäki jakoi arkkitehtuurin, muotoilun ja taiteen valtionpalkinnot 15.11.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 27.11.2014. Viitattu 14.11.2014.
- ↑ Ministeri Viitanen jakoi arkkitehtuurin, muotoilun ja taiteen valtionpalkinnot 14.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 27.11.2014. Viitattu 14.11.2014.
- ↑ Arkkitehtuurin, mediataiteen, monialaisen taiteen, muotoilun ja visuaalisten taiteiden valtionpalkinnot 2016 jaettu 7.12.2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 7.12.2016.
- ↑ Ministeri Terho jakoi elokuva-, kuva-, media-, valokuva- ja kuvitustaiteen sekä arkkitehtuurin ja muotoilun valtionpalkinnot Minedu.fi. 8.12.2017. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 8.12.2017.
- ↑ Taiteen valtionpalkinto 16 taiteilijalle – mukana Klaus Haapaniemi ja Zaida Bergroth Yle Uutiset. 27.11.2018. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Bjurström, Eelis: "Ultramodernille" Vesalalle musiikin valtionpalkinto: "Hämmentävän hienoa" – Kalle Kinnusesta ensimmäinen palkittu elokuvakriitikko Yle Uutiset. 29.11.2018. Yleisradio. Viitattu 29.11.2019.
- ↑ Valtionpalkinto 14 ansioituneelle taiteilijalle ja taideyhteisölle 24.11.2020. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 8.8.2022. Viitattu 29.11.2019.
- ↑ Valtionpalkinto 13 ansioituneelle taiteilijalle ja taideyhteisölle 17.11.2020. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 17.11.2021. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ Taike jakoi 15 valtionpalkintoa ansioituneille taiteilijoille ja taideyhteisöille 13.12.2022. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 13.12.2022.
- ↑ Taike jakoi 15 valtionpalkintoa ansioituneille taiteilijoille ja taideyhteisöille 21.11.2023. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 13.12.2022.
Arkkitehtuurin valtionpalkinto | Elokuvataiteen valtionpalkinto | Esittävien taiteiden valtionpalkinto | Kirjallisuuden valtionpalkinto | Kuvataiteen valtionpalkinto | Kuvitustaiteen valtionpalkinto | Lastenkulttuurin valtionpalkinto | Mediataiteen valtionpalkinto | Monitaiteen valtionpalkinto | Muotoilun valtionpalkinto | Musiikin valtionpalkinto | Näyttämötaiteen valtionpalkinto | Sarjakuvataiteen valtionpalkinto | Sirkustaiteen valtionpalkinto | Taiteen valtionpalkinto | Tanssitaiteen valtionpalkinto | Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto | Valokuvataiteen valtionpalkinto