Vappu Taipale

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vappu Taipale
Sosiaali- ja terveysministeri
Sorsan III hallitus
1.7.1982–6.5.1983
Edeltäjä Jacob Söderman
Seuraaja Eeva Kuuskoski
Ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä
Sorsan IV hallitus
6.5.1983 – 30.11.1984
Edeltäjä Marjatta Väänänen
Seuraaja Matti Puhakka
Henkilötiedot
Syntynyt1. toukokuuta 1940 (ikä 84)
Vaasa
Puoliso Ilkka Taipale (vih. 1965)
Tiedot
Puolue SDP
Koulutus lääketieteen ja kirurgian tohtori (1980)

Vappu Tuulikki Taipale (o.s. Puustinen,[1] s. 1. toukokuuta 1940 Vaasa) on suomalainen lääketieteilijä, poliitikko ja entinen valtioneuvoston jäsen.

Taipale toimi sosiaali- ja terveysministerinä 1.7.1982 – 6.5.1983 ja ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä 6.5.1983 – 30.11.1984. Tämän jälkeen hän siirtyi pääjohtajaksi Sosiaalihallitukseen, ja johti tämän jälkeen sen seuraajia Sosiaali- ja terveyshallitusta ja Stakesia aina eläkkeellejäämiseensä saakka vuonna 2008.

Taipale edustaa sosiaalidemokraatteja, ja hän oli Sosialidemokraattisten Naisten puheenjohtaja vuosina 1984–1990.

Vappu Taipaleelle myönnettiin professorin arvo vuonna 1991. Vaasan yliopisto on nimennyt Taipaleen hallintotieteiden kunniatohtoriksi vuonna 1998[2].

Vappu Taipale valmistui ylioppilaaksi vuonna 1960 ja lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1966 sekä väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1980. Hän työskenteli nuorisopsykiatrina Auroran sairaalan nuorisopoliklinikalla vuosina 1970–1974 ja erikoislääkärinä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastentautien klinikalla vuosina 1975–1979.[3] Taipale on ollut dosenttina Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella erikoisalanaan lasten ja nuorisopsykiatria sekä Kuopion yliopistossa alanaan lastenpsykiatria. Hänen puolisonsa on Ilkka Taipale.

Vuonna 2001 ollessaan vielä Stakesin pääjohtaja Taipale aiheutti kohun, kun hän sanoi Ylioppilaslehden haastattelussa kokeilleensa opiskeluaikoinaan LSD:tä. Silloinen peruspalveluministeri Osmo Soininvaara paheksui Taipaleen lausuntoja ja piti sitä haitallisena huumeidenvastaisessa työssa[4].

  • Taipale, Vappu & Valanne, Eero H.: Lastenpsykiatria. Helsinki: WSOY, 1971. 5. painos 1984.
  • Hägglund, Tor-Björn & Pylkkänen, Kari & Taipale, Vappu: Nuoruusiän kriisit. Jyväskylä: Gummerus, 1978. ISBN 951-20-1512-9
  • Rauhan lapset. Helsinki: Tammi, 1982. ISBN 951-30-5728-3
  • Lasten mielenterveystyö. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 951-0-17518-8
  • Isoäitikirja. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26288-9
  • Taipale, Vappu & Hämäläinen, Hannu: Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 2007. ISBN 978-951-33-1997-7
  • Vanha ja vireä. Virkistyskirja vanhoille naisille. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-36897-8
  • Taipale, Vappu: Rakas lapsi : muistoja & ymmärrystä kasvamisesta. Helsinki: Into, 2019. ISBN 978-952-351-054-8
  • Taipale, Vappu & Taipale, Ilkka: Taipaleella. Helsinki: Into, 2022. ISBN 978-952-351-804-9
  • Suomen Valtiokalenteri 2006: 16.255, 16.337, 20.6
  1. Ala-Risku, Päivi: Sitkeä sosiaalitantta Ylioppilaslehti. 20.3.2008. Viitattu 6.6.2018.
  2. https://archive.today/20131005213505/http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1983, s. 175. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06728-1.
  4. Soininvaara läksyttää Taipaletta mtvuutiset.fi. 9.5.2001. Viitattu 7.5.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]