Hilkka Pietilä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hilkka Pietilä

Hilkka Maijaliisa Pietilä (13. maaliskuuta 1931 Kiikka – 18. joulukuuta 2016 Helsinki[1]) oli Suomen YK-liiton pääsihteeri 1963–1990.[2] Hän kirjoitti muun muassa kehityskysymyksistä, ihmisoikeuksista, rauhankulttuurista, naisten oikeuksista ja taloudesta.

Pietilän vanhemmat olivat maanviljelijä Viljo Nikolai Pietilä ja Alli Maria Jutila. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tyrvään yhteiskoulusta Vammalasta vuonna 1950 ja valmistui maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1956.[3]

Työuransa Pietilä aloitti Suomen Sähkölaitosyhdistyksen Sähköviesti-lehdessä, jonka toimittajana hän työskenteli 1955–1958.[2] Hän teki muun muassa hunajasta ja maitojauheen käytöstä kotitaloudellisia havaintoesityksiä Suomen ensimmäiseen televisiokanavaan, TES-TV:hen.lähde?

Vuosina 1958–1963 Pietilä toimi Maito ja Terveys -yhdistyksen toiminnanjohtajana, minkä jälkeen hän teki pitkän uran YK-liiton pääsihteerinä vuosina 1963–1990.[2] Jäätyään pois YK-liitosta hän toimi vapaana tutkijana, kirjailijana ja aktivistina.

Pietilä oli Keskustapuolueen eduskuntavaaliehdokas vuosina 1966, 1970 ja 1983. Pietilälle myönnettiin Oulun yliopiston kasvatustieteiden kunniatohtorin arvonimi vuonna 2002 ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kunniatohtorin arvonimi vuonna 2011.[4] Hän sai Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnon 2003.

Pietilä puhui kansalaispalkasta jo vuonna 1981 teoksessaan Ihmisen puolustus.[5] Hän kehitteli feministis-ekologista talousmallia osin yhdessä Kyösti Pulliaisen kanssa. Mallissa taloutta tarkastellaan kokonaisuutena, johon kuuluvat teollis-kaupallisen talouden lisäksi koti- ja viljelytalous. Pietilä arvosteli perinteistä taloustutkimusta, joka jätti huomioimatta markkinoiden ulkopuolella tehtävän työn, kuten palkattoman kotityön ja järjestötyön.

Pietilän mukaan rahatalouden tulisi toimia vain pehmeän sektorin toimintojen tukena. Näin se palvelisi todellisia inhimillisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita ja turvaisi ihmisarvoiset olot kaikille ihmisille maailmassa. Viljelytaloudessa tavoitteena tulisi olla luonnonmukainen kestävyys ja valtioiden omavaraisuus.[6][7]

Pietilä kannatti kansainvälisen kaupan ja maailmantalouden ohjailemista hallituksenvälisillä päätöksillä. Valtioiden tulisi vähentää riippuvuuttaan ulkomaankaupasta ja kilpailukyvystä. Pietilä vastustikin Suomen liittymistä Euroopan unioniin, sillä katsoi EU:n toimivan liiaksi kaupan ja kulutuksen ehdoilla.[8]

Pietilä kuoli pitkän sairauden jälkeen palvelukodissa Helsingin Laajasalossa.[9]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Engendering the global agenda the story of women and the United Nations, NGLS, 2002
  • Ihmisen puolustus, WSOY, 1981
  • & Jeanne Vickers, Making women matter the role of the United Nations, Zed Book, 1990 (uud. p. 1994)
  • Mikä meitä yhdistää ihmisyys ja perusarvot, PS-kustannus, 2003
  • Naiset ja YK vuosikymmenien menestystarina, Suomen UNIFEM, 2001 (2. uud. p. 2006)
  • Naiset, kehitys, rauha YK 50 vuotta naisten asialla, Ulkoasiainministeriö, 1995
  • Näkymätön näkyväksi naiset ja YK, Sosiaali- ja terveysministeriö, 1991
  • Silmät auki Eurooppaan tietoa ja pohdiskelua Euroopan yhdentymisestä, Kääntöpiiri, 1992 (2. uus. p. 1993)
  • UNDP YK:n kehitysyhteistyön sydän, Suomen YK-liitto, 1985
  • Vallan vaihto naisen ajatuksia politiikasta, taloudesta ja tulevaisuudesta, WSOY, 1988

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Imponen, Toimi – Ketokoski, Anja-Riitta: Tasa-arvon ja rauhan puolustaja. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 6.1.2017, s. B 23. Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ a b c Nenola, Aili: Pietilä, Hilkka (1931–). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 15.1.2010 (päivitetty 3.5.2011). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 19.12.2016.
  3. ↑ Tyrvään yhteiskoulu – Vammalan lukio 1904–1979, s. 290. Vammala: Vammalan lukio, 1979.
  4. ↑ Pietilä, Hilkka: Yli rajojen. Into, 2013.
  5. ↑ Pietilä, Hilkka: Ihmisen puolustus, s. 176–178. WSOY, 1981.
  6. ↑ Pietilä, Hilkka: Vallan vaihto. Perusta/WSOY, 1988.
  7. ↑ Pietilä, Hilkka: Ihmisen puolustus. WSOY, 1981.
  8. ↑ Pietilä, Hilkka: Silmät auki Eurooppaan. Kääntöpiiri, 1992.
  9. ↑ Suomen YK-liiton entinen pääsihteeri Hilkka Pietilä kuollut. Aamulehti 20.12.2016, s. B7. Alma Media Finland Oy.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hilkka_Pietilä&oldid=18633802”