Sinikka Arteva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eeva Sinikka Arteva, o.s. Niskanen[1], (4. helmikuuta 1945 Helsinki – 16. tammikuuta 2007 Helsinki)[2] oli suomalainen toimittaja.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus- ja nuoruusvuotensa Arteva vietti Kuopiossa, jossa perhe asui muun muassa Niiralan ja Haapaniemen kaupunginosissa. Perheeseen kuului Sinikan lisäksi neljä nuorempaa sisarusta. Isä Eino Niskanen oli maalari, äiti Aino kävi työssä jonkin aikaa ammuslataamossa. Kodin henkinen ilmapiiri oli avara. Sinikka kävi Valkeisen kansakoulua ja pyrki oppikouluun neljänneltä luokalta.[1] Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta vuonna 1964.

Kasvuvuosiin Kuopiossa kuului luonnossa retkeilyä kavereiden kanssa, partiota, kirjeenvaihtoa ja koulunkäyntiä. Kesäisin hän hoiti pihapiirin lapsia tai oli töissä kioskilla. Puolisonsa Sepon hän tapasi 14-vuotiaana.[1]

Ylioppilaskesän jälkeen hän lähti opiskelemaan tiedotusoppia Tampereen yliopistoon. Vuoden 1965 kesän Sinikka Arteva työskenteli kesätoimittajana Savon Sanomissa.[1]

Sinikka Arteva kiinnostui Kiinasta vuonna 1974, jolloin hän teki sinne ensimmäisen matkansa. Hän seurasi paljon Kiinan asioita ja kävi siellä useasti. Arabian kielestä hän kiinnostui 1970-luvun alussa.[1]

Arteva toimi Yleisradion toimittajana lähes 40 vuotta. Hän aloitti vuonna 1966 kotimaantoimittajana uutisissa. Vuonna 1968 Pariisin opiskelijamellakoiden ja Tšekkoslovakian miehityksen aikaan hän oli jo ulkomaan toimituksessa vakituisena.[1] Arteva siirtyi nopeasti Lähi-idän tilanteen raportoijaksi. Lisäksi hän oli kirjeenvaihtajana lyhyitä jaksoja muun muassa Washingtonissa, Pariisissa ja Tukholmassa. Pekingissä hän oli Yleisradion ensimmäinen päätoiminen kirjeenvaihtaja helmikuusta 1996 alkaen. Pekingistä palattuaan 1999 Arteva ehti toimia YLE24:n uutispäällikkönä ennen jäämistään eläkkeelle 2005.

Toimittajan työn lisäksi Arteva kirjoitti kaksi teosta: Vuonna 1999 ilmestyi muistelmat Idän kirjeenvaihtaja, joka keskittyy hänen Aasian-vuosiinsa; seuraavana vuonna julkaistiin teos Rakastuin ulkomaalaiseen.

Palkintoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bibliografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Idän kirjeenvaihtaja. Helsinki: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1541-0
  • Rakastuin ulkomaalaiseen. Myötä- ja vastoinkäymiset kahden kulttuurin parisuhteissa. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1870-3

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Savon Sanomat 27.11.1999
  2. ↑ Nykyajan ”tutkimusmatkailija” avarsi suomalaisten maailmankuvaa. Helsingin Sanomat, 18.1.2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.1.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sinikka_Arteva&oldid=21665712”