Matti Huurre

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matti Huurre
Henkilötiedot
Syntynyt20. elokuuta 1931
Haapavesi
Kuollut5. tammikuuta 2021 (89 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Instituutti Museovirasto
Tutkimusalue arkeologia
Tunnetut työt 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (1979)
Palkinnot Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto (1980)

Veli Matti Tapani Huurre (20. elokuuta 1931 Haapavesi – 5. tammikuuta 2021 Helsinki[1][2]) oli suomalainen arkeologi ja Suomen esihistoriaan erikoistunut tutkija, joka työskenteli pitkään Museovirastossa. Koulutukseltaan hän oli filosofian lisensiaatti.[3] Huurre suoritti useita arkeologisia kaivauksia eri puolilla Suomea aina 1950-luvun lopulta lähtien.[4]

Huurteen kirjallinen tuotanto käsittää useisiin laajoihin paikallishistorioihin laadittuja esihistoriallisia ja arkeologisia osuuksia. Hänen merkittävämpänä teoksenaan voidaan pitää vuonna 1979 ilmestynyttä kirjaa 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, josta on otettu vuoteen 2020 mennessä kymmenen painosta.[5] Vuonna 1980 Huurteelle myönnettiin kirjasta myös Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. Vuonna 1994 hänet promovoitiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi.[5][6]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suur-Kalajoen historia 1: Esihistoriallisesta ajasta isoonvihaan (yhdessä Pentti Virrankosken ja Kustaa Vilkunan kanssa). 1956.
  • Suur-Pyhäjoen historia vanhimmista ajoista 1860-luvulle (yhdessä Olavi Huikarin ja Eero Matinollin kanssa). 1969.
  • Vanhan Saarijärven historia (osio ”Esihistoriallinen katsaus”). 1972.
  • 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. 1979.
  • Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia 1: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esihistoria. 1983.
  • Joensuun kaupungin historia 1 (osio ”Joensuun alueen esihistoria”). 1985
  • Hyrynsalmen historia (yhdessä Jorma Keräsen ja Oiva Turpeisen kanssa). 1988.
  • Kainuun historia 1 (osio ”Esihistoria”). 1986.
  • Suomussalmen muinaisuutta. 1988.
  • Satakunnan historia 1: 1 (osio ”Satakunnan kivikausi”). 1991.
  • Oulujokilaakson historia kivikaudelta vuoteen 1865 (yhdessä Jouko Vahtolan kanssa). 1991.
  • Kentältä poimittua: Kirjoitelmia arkeologian alalta. 1992.
  • Leipä luonnosta: Suomussalmen historian kymmenen vuosituhatta (yhdessä Oiva Turpeisen kanssa. 1992.
  • Sallan historia (osio ”Arkeologia”). 1993.
  • Kivikauden Suomi: Sakari Pälsin, Aarne Äyräpään ja Ville Luhon muistolle. 1998.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Rytkölä, Heikki: Matti Huurre 1931–2021. (Muistokirjoitus.) Ylä-Kainuu, 19.1.2021, s. 10. Viitattu 19.1.2021.
  2. ↑ Kuolinilmoitus Helsingin Sanomissa 6.2.2021, s. C 19. Viitattu 6.2.2021.
  3. ↑ Kuka kukin on 2003, s. 254–255. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X.
  4. ↑ Siikajokivarren kiinteät muinaisjäännökset. (Arkistoitu – Internet Archive) KirjastoVirma. Viitattu 8.11.2012.
  5. ↑ a b Esihistorian palkittu popularisoija – Haastattelussa arkeologi Matti Huurre Kalmistopiiri. Viitattu 19.1.2020.
  6. ↑ Lappalainen, Jukka-Pekka: Esihistorian Suomi oli kansainvälinen, kulttuuriltaan kekseliäs ja luonnoltaan rikas 27.5.1994. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.10.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Matti_Huurre&oldid=20898833”