Niillas Holmberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niillas Holmberg
Jalvvi Niillas
Henkilötiedot
Syntynyt2. heinäkuuta 1990 (ikä 34)
Utsjoki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti muusikko, runoilija, kirjailija, näyttelijä
Kirjailija
Äidinkielipohjoissaame [1]
Esikoisteos lyriikka Dego livččen oaidnán iežan (2009)
proosa Halla Helle (2021)
Palkinnot

Riddu Riđđu -festivaalin nuori taiteilija (2010)
Kalevalaseuran Kekrinpäivän tunnustuspalkinto (2011)
Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinto (2014)
Pohjolan Osuuspankin Helmi-palkinto (2015)
Premio Giovani -kirjallisuuspalkinto (2015)
Lapin taidepalkinto (2015)
Vuoden saamelainen (2016)
Kirsi Kunnas -palkinto (2020)
Lapin rahaston taiteen palkinto (2021)

Aiheesta muualla
niillas.com
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Niillas Holmberg (pohjoissaameksi Jalvvi Anna-Liissá Niillas, s. 2. heinäkuuta 1990 Utsjoki[2]) on saamelainen kirjailija, käsikirjoittaja ja muusikko. Hän on taiteen kunniatohtori[3], ja hänelle on myönnetty toistakymmentä kulttuuripalkintoa.

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runojen kirjoittamisen Holmberg on kertonut aloittaneensa jo ala-asteikäisenä, jolloin hän oli kiinnostunut myös rap-musiikista[4], ja jatkaneensa kirjoittamista ensimmäisenä lukiovuotenaan Tampereella. Holmbergin esikoiskokoelma Dego livččen oaidnán iežan (suom. Kuin olisin nähnyt itseni) julkaistiin vuonna 2009. Teoksen kuvituksesta on vastannut tamperelainen näyttelijä Antti Väre.[5] Holmbergin toinen runokokoelma ilmestyi 2013[6], ja samana vuonna hän osallistui myös Oslon kansainväliseen runotapahtumaan.[7] Joulukuussa 2013 norjalainen Olympiastadion-verkkolehti julkaisi Holmbergin kirjoittaman englanninkielisen runon mäkihyppääjä Janne Ahosesta.[8]

Vuonna 2015 Holmbergin runoteos Amas amas amasmuvvat (suom. Jottei outo tulisi oudommaksi) ja vuonna 2020 Juolgevuođđu (suom. Jalkapohja) olivat saamelaisen kielialueen ehdokkaina Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.[9][10] Hän voitti Premio Giovani -kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015[11] ja Kirsi Kunnas -runopalkinnon vuonna 2020[12].

Esikoisromaaninsa Halla Helle Niillas Holmberg julkaisi vuonna 2021[13]. Teos oli yksi Runeberg-palkintoehdokkaista vuonna 2022[14]. Halla Helle voitti Lappi-kirjallisuuspalkinnon lukijaäänestyksen vuonna 2023[15].

Hän sai Eino Leinon palkinnon vuonna 2023[16].

Halla Hellen pohjoissaamenkielinen sisarromaani Goatnelle julkaistiin 2024.

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holmberg voitti Sámi Grand Prix -laulukilpailun PopPoo-yhtyeen mukana kappaleella "Giella ii leat jáddan" vuonna 2005, Holmbergin ollessa 14-vuotias[17].

Holmberg on julkaissut kaksi pohjoissaamenkielistä folk-musiikkialbumia yhdessä tamperelaisen klassisen musiikin säveltäjän Roope Mäenpään kanssa.[18] Holmberg on duon laulaja-kitaristi Mäenpään soittaessa selloa ja pianoa.[19] He ovat esiintyneet Suomen ja Norjan lisäksi kansanmusiikkifestivaaleilla muun muassa Islannissa ja Virossa.[20][21] Huhtikuussa 2014 ilmestyneellä Assimilašuvdna blues -albumilla ovat mukana vierailevina muusikkoina muun muassa Teho Majamäki sekä Linda Fredriksson, joiden kanssa duo on tehnyt myös keikkoja nimellä Niillas Holmberg Kvarteahtta.[22]

Holmberg on esiintynyt Ima Aikio-Arianaickin lastenlaululevyllä[23] ja äänittänyt helmikuussa 2014 kappaleen ”Asfalta” yhteistyössä kiitetyn uumajalaisen Deportees-yhtyeen ja Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n kanssa.[24][25]

Holmberg laulaa elektroniseen musiikkiin perustuvassa Ylva-yhtyeessä, joka julkaisi esikoisalbuminsa vuonna 2014.[26] Nordic Namgar -yhtyeen toisena laulajana hän on esiintynyt muun muassa Norjassa, Venäjällä ja Kazakstanissa.[27]

Holmberg on julkaissut protestilauluja. Hän nauhoitti vuonna 2013 yhdessä Ánne Mággá Wigeliuksen ja Roope Mäenpään kanssa ”Gállok”-nimisen kappaleen, joka oli osa Ruotsin Jokimukan kaivoshanketta vastustavaa liikettä. Vuonna 2017 hän julkaisi joikaaja Sara Marielle Gaup Beaskan kanssa Tenon uutta kalastussopimusta vastustavan ”Ellos Deatnu” -nimisen kappaleen.[28]

Holmbergin ja Norjan saamelaisen Jakop Janssønnin johtama Guorga-yhtye julkaisi nimikkoalbuminsa Guorga vuonna 2021[29].

Holmberg on pohjoissaamelaisen joikuperinteen taitaja. Hän julkaisi joiku-äänimaisemalevyn Luođik vuonna 2024[30]. Levyllä hän joikaa esivanhempiensa ja sukulaistensa joikuja.

Teatteri- ja televisiotyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoella lapsuutensa viettänyt Holmberg on kasvanut saamelaisessa kulttuurikodissa, hänen isänsä Veikko Holmberg[31] on lastenkirjoja kirjoittanut kielenkääntäjä[32] ja äitinsä Anna-Liisa Guttorm toimi pohjoissaamenkielisenä lastentarhan opettajana.[4] Holmberg muutti 16-vuotiaana opiskelemaan Tampereen ilmaisutaidon lukioon, josta ylioppilaaksi kirjoitettuaan palasi takaisin kotiseudulleen.

Opiskeluaikanaan Holmberg oli mukana vuonna 2009 valmistuneessa Yleisradion minisarjassa Lopun alku, joka kertoi niin sanotusta Inarin metsäsodasta. Samana vuonna Holmberg aloitti Ylen tuottaman saamenkielisen Unna Junná -lastenohjelman juontajana. Hän on näytellyt muun muassa Norjan Koutokeinossa toimivassa saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš Sámi Našunálateáhterissa sekä esiintynyt Norjan yleisradioyhtiön NRK:n saamenkielisessä lastenohjelmassa.[23]

Helmikuussa 2013 sai Inarissa järjestetyillä alkuperäiskansojen Skábmagovat-elokuvafestivaaleilla ensi-iltansa Ima Aikio-Arianaickin ohjaama elokuva Soajálaččat (Siivekkäät), joka seuraa Holmbergin elämää.[33]

Holmberg esiintyi Ruska Ensemblen Arktinen Odysseia -esityksessä 2017 Suomen kansallisteatterissa[34]. Produktio vieraili myös Grönlannin kansallisteatterissa vuonna 2018.

2023 tuli ensi-iltaan Holmbergin ja Katja Gauriloffin käsikirjoittama Je’vida[35], maailman ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkäelokuva. [36]Käsikirjoittajat saivat elokuvan käsikirjoittamisesta Sylvi-palkinnon sekä Humanismin käsi -palkinnon.[37][38]

Palkintoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kalevalaseuran Kekrinpäivän tunnustuspalkinto saamelaisen kulttuuriperinnön hyväksi tehdystä työstä (2011)[39]
  • Lapin taidetoimikunnan Lapin taidepalkinto (2015)[41]
  • Pohjolan Osuuspankin Helmi-palkinto (2015)[42].
  • Premio Giovani -kirjallisuuspalkinto (2015)[11].
  • Rajaseutuliiton kunniapalkinto 2015[43].
  • Vuoden saamelainen 2016[44].
  • Tiedonjulkistaminen valtionpalkinto 2017 projektille Sano se saameksi[45].
  • Kirsi Kunnas -runopalkinto (2020)[12].

Bibliografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runokokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Dego livččen oaidnán iežan (2009), kuvitus: Antti Väre
  • Amas amas amasmuvvat (2013), kuvitus: Antti Väre
  • Jos itseni pelastan itseltäni (2015), kuvitus: Hanna Lehikoinen
  • The Way Back (2016)
  • Oaidnaleapmái, Čáhcesiellu (2016)
  • Roađđi (2016), Niillas Holmberg ja Inger-Mari Aikio
  • Juolgevuođđu (2018), kuvitus: Inga-Wiktoria Påve
  • Jalkapohja (2019), kuvitus: Inga-Wiktoria Påve

Proosa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Halla Helle (2021)
  • Goatnelle (2024)

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Manin guottán girjji fárus (2011)
  • Ima Hutkosat (2011)
  • Assimilašuvdna blues (2014)
  • Live in Riddu Riđđu (2014)
  • Ylva (2016)
  • Guorga (2021)
  • Luođik (2024)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Niillas Holmberg haluaa avata kirjassaan syitä, miksi saamelaiset ovat huolissaan elintilastaan ja ympäristöstään: "Nyt on vallalla uusi stereotypia, että olemme mielensäpahoittajia", Yleisradio, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ Niillas Holmberg Store norske leksikon. Viitattu 25.8.2014.
  3. ↑ a b Lapin yliopistoon kymmenen uutta kunniatohtoria Uni of Lapland. Viitattu 2.12.2024.
  4. ↑ a b Saame-rapilla vääryyttä päin 14.5.2005. Kaleva. Viitattu 23.8.2014.
  5. ↑ Syvä, mut päilyvä pinnaltaan 1/2011. Jänkä – Lappilainen kulttuurilehti. Arkistoitu 26.12.2013. Viitattu 23.8.2014.
  6. ↑ Nuorra dáiddáris nubbi diktagirji Lapin Kansa. 18.7.2013. Viitattu 23.8.2014.[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Oslo Internasjonale Poesifestival 2013 (Arkistoitu – Internet Archive) Litteraturhuset. Viitattu 23.8.2014.
  8. ↑ For Janne – by Niillas Holmberg 29.12.2013. Olympiastadion. Viitattu 23.8.2014.
  9. ↑ Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat 2015 Norden.org. Arkistoitu 1.11.2015. Viitattu 18.4.2015.
  10. ↑ Tässä ovat Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat 2020 norden.org. 20.02.2020. Viitattu 18.02.2021.
  11. ↑ a b esteve: Niillas Holmberg - Premio Giovani Premio Ostana. 11.3.2024. Viitattu 2.12.2024. (italiaksi)
  12. ↑ a b Kirsi Kunnas -runopalkinto 2020 jaettiin Niillas Holmbergille ja Heli Laaksoselle Yle Uutiset. 14.5.2020. Viitattu 2.12.2024.
  13. ↑ Gustafsson, Miia: Niillas Holmberg haluaa avata kirjassaan syitä... Yle. 6.2.2021. Viitattu 7.2.2021.
  14. ↑ Rinta-Tassi, Minna: Tässä ovat kaunokirjallisuuden Runeberg-palkintoehdokkaat... Yle. 9.12.2021. Viitattu 3.2.2022.
  15. ↑ a b Lappi-kirjallisuuspalkinto lappikirjallisuuspalkinto.fi. Viitattu 2.12.2024.
  16. ↑ a b Saamelaiskirjailija Niillas Holmbergille Eino Leinon palkinto: ”Olen halunnut kaventaa kuilua kulttuuriemme välillä” Yle Uutiset. 6.7.2023. Viitattu 2.12.2024.
  17. ↑ a b Saame-rapilla vääryyttä päin Kaleva. Viitattu 2.12.2024.
  18. ↑ a b Niillas Holmberg & Roope Mäenpää Tuupa Records Oy. Viitattu 23.8.2013.
  19. ↑ Holmberg Niillas & Mäenpää Roope: Manin guottan girjji.. (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Kansanmusiikkiliitto. Viitattu 23.8.2014.
  20. ↑ Niillas Holmberg & Roope Mäenpää Folk Festiválas Islánddas Yle Areena. Arkistoitu 26.8.2014. Viitattu 23.8.2014.
  21. ↑ Kapteenien kylässä joikataan 7.8.2014. The Baltic Guide. Viitattu 23.8.2014.
  22. ↑ Arktista folk-musiikkia 16.4.2014. Semifinal. Viitattu 23.8.2014.
  23. ↑ a b Niillas Holmberg: Näyttelijä-laulaja-lauluntekijä-runoilija-juontaja 17.2.2011. Lappilainen. Arkistoitu 26.8.2014. Viitattu 23.8.2014.
  24. ↑ Niillas Holmberg möter Deportees 17.2.2014. SVT. Viitattu 23.8.2014.
  25. ↑ Niillas Holmberg och Deportees – Asfalta 24.2.2014. svt.se. Viitattu 15.9.2019.
  26. ↑ Ylva niillas.com. Arkistoitu 11.9.2019. Viitattu 15.9.2019.
  27. ↑ NOrdic Namgar niillas.com. Arkistoitu 11.9.2019. Viitattu 15.9.2019.
  28. ↑ Niillas Holmberg julkaisee protestilaulun uutta Tenon sopimusta vastaan 24.7.2017. yle.fi. Viitattu 10.2.2021.
  29. ↑ Levyarvio: Niillas Holmbergin ja Jakop Janssønnin Guorga auraa reittiä genrevapaisiin säveltaivaisiin Lapin Kansa. Viitattu 2.12.2024.
  30. ↑ Luođik - yoik-soundscape album released Jalvvi Niillas Holmberg. 19.8.2024. Viitattu 2.12.2024. (englanniksi)
  31. ↑ Áhčči ja bárdni gilvaleaba Davviriikkalaš girjjálašvuođabálkkašumiin [=Isä ja poika kilpailevat Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnosta] 1.4.2015. Yle Sápmi. Viitattu 25.1.2019. (pohjoissaameksi)
  32. ↑ Saamelainen sananikkari 21.8.2010. Oulu-lehti. Viitattu 23.8.2014.
  33. ↑ Saamenmaan ääni kuuluu viimein 3/2013. Aviisi. Viitattu 23.8.2014.
  34. ↑ Teatteriarvostelu | Oman kulttuurin murenemista, itsemurhia, vanhemmiltaan valtakulttuuriin riistettyjä lapsia – Kansallisteatterin näytelmä kertoo alkuperäiskansojen tarinoista, jotka kaikkien tulisi tuntea Helsingin Sanomat. 11.3.2017. Viitattu 2.12.2024.
  35. ↑ Elokuva-arvio | Je’vida on vuoden parhaita kotimaisia elokuvia ja pelkällä olemassaolollaan poliittinen teko Helsingin Sanomat. 19.10.2023. Viitattu 8.4.2024.
  36. ↑ Elokuva-arvio | Je’vida on vuoden parhaita kotimaisia elokuvia ja pelkällä olemassaolollaan poliittinen teko Helsingin Sanomat. 19.10.2023. Viitattu 2.12.2024.
  37. ↑ a b Lehdistötiedote - Humanismin käsi 2024 avalantiedotteet.blogspot.com. Viitattu 8.4.2024.
  38. ↑ a b Elokuva- ja TV-Sylvi-käsikirjoituspalkinnot jaettiin Tampereen elokuvajuhlilla Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry. 9.3.2024. Viitattu 8.4.2024.
  39. ↑ Kalevalaseuran palkinto Niillas Holmbergille 28.10.2011. Yle Uutiset. Viitattu 23.8.2014.
  40. ↑ Aikio, Áile: Niillas Holmbergille Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinto Yle Uutiset. 4.11.2014. Viitattu 4.11.2014.
  41. ↑ Aho, Tomi: Monitaiteilija Niillas Holmberg sai Lapin taidepalkinnon 09.12.2015. Taiteen edistämiskeskus Taike. Arkistoitu 14.10.2019. Viitattu 05.08.2018.
  42. ↑ Pohjolan Osuuspankin Helmi-palkinto jaettiin kolmen kesken Yle Uutiset. 16.2.2015. Viitattu 2.12.2024.
  43. ↑ Kulta-Lapin Kesä 2015 by Lapin Lehtikustannus Oy - Issuu issuu.com. 10.6.2015. Viitattu 2.12.2024. (englanniksi)
  44. ↑ Niillas Holmberg lea Jagi sápmelaš 2016 Sápmi. 12.11.2016. Viitattu 2.12.2024. (pohjoissaameksi)
  45. ↑ Sano se saameksi -projektille tiedonjulkistamisen valtionpalkinto Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 2.12.2024.
  46. ↑ Aikio, Kaisa: Guldal jiena: Holmberg bálkkašuvvui sámi jiena badjin doallamis, Tapiola duddjogoahtá árbevirolaš čikŋačoakkáldaga Lappi ruhtarádjosa doarjagiin yle.fi. 24.5.2021. Viitattu 25.5.2021.
  47. ↑ Aho, Tomi: Lapin rahastolta 560 000 euroa maakunnan tieteeseen ja taiteeseen 22.5.2015. Suomen Kulttuurirahasto. Viitattu 25.5.2021.
  48. ↑ Valtion taiteilija-apuraha 311 taiteilijalle 16.7.2021. Helsinki: Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 16.7.2021. Viitattu 17.7.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Niillas_Holmberg&oldid=22938241”