Päivi Setälä
| Päivi Setälä | |
|---|---|
 Päivi Setälä vuonna 1992. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Päivi Eeva Marjatta Setälä o.s. Priha |
| Syntynyt | 20. tammikuuta 1943 Kuopio |
| Kuollut | 7. maaliskuuta 2014 (71 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Arvonimi | professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | historia |
Päivi Eeva Marjatta Setälä (o.s. Priha; 20. tammikuuta 1943 Kuopio[1] – 7. maaliskuuta 2014 Helsinki[2]) oli suomalainen filosofian tohtori ja historiantutkija, joka vaikutti suomalaisen kulttuurielämän eri alueilla.[3] Tunnetuimmaksi hän tuli yhtenä suomalaisen naistutkimuksen puolestapuhujana. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi.
Setälän vanhemmat olivat teollisuusneuvos Erkki Priha ja Vuokko Miettinen. Toimitusjohtaja Jukka Priha oli hänen veljensä.[4]
Työ ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Setälä väitteli historian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1977.[3] Hänen väitöskirjansa Private domini in Roman brick stamps of the empire käsitteli Rooman valtakunnassa käytettyjä tiilileimoja. Setälä työskenteli yliopistossa historian assistenttina 1970–1982 ja hoiti 1980-luvulla useita professorin viransijaisuuksia. Vuonna 1991 hänet nimitettiin naishistorian ylimääräiseksi professoriksi samana vuonna perustettuun Kristiina-instituuttiin.[5] Kolmivuotisen professuurinsa jälkeen hän toimi Suomen Rooman instituutin johtajana vuosina 1994–1997.[3]
Setälän tuotannon pääosan muodostavat populaarit naishistorian yleisesitykset. Teos Kuningatar Kristiina – aikansa eurooppalainen (1990), jonka hän toimitti yhdessä Matti Klingen, Laura Kolben ja Maria-Liisa Nevalan kanssa, sai Tieto-Finlandian kunniamaininnan, samoin kuin eurooppalaisen naisen historiasta kertovan teostrilogian ensimmäinen osa Antiikin nainen (1993).[6] Trilogian muut osat ovat Keskiajan nainen (1996) ja Renessanssin nainen (2000).
Luottamustoimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Setälä toimi Tiede 2000 -lehden toimitusneuvoston puheenjohtajana 1989–1994.
- Tieteen tiedotus ry:n hallituksessa hän oli vuodesta 1997.
- Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa 1993–1995.
- Tiedekeskussäätiö Heurekan hallituksessa 1984–1994.
- Tiedekeskussäätiö Heurekan valtuuskunnassa vuodesta 1998.
Setälä toimi myös Helsingin yliopiston historiaan liittyneiden hankkeiden parissa. Hän toimi Helsingin yliopiston 350-vuotisjuhlien yliairuena eli pääsuunnittelijana 1988–1990 ja oli aloitteellinen Helsingin yliopiston Alumni ry:n perustamisessa sekä Helsingin yliopistomuseon suunnittelussa ja näyttelytoiminnan kehittämisessä.
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1991 ansioista naistutkimuksen ja naishistorian tunnetuksi tekemisessä.
- Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinto 1998.
- Tasavallan presidentti Tarja Halosen myöntämä professorin arvonimi 2001.
- Kirkon kulttuuripalkinto 2003 arvokkaasta panoksesta Pyhän Birgitan 700-vuotisjuhliin liittyvässä toiminnassa.
- J. V. Snellman -palkinto 2006.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Private domini in Roman brick stamps of the empire. (Väitöskirja.) Suomalainen Tiedeakatemia 1977.
- Kuningatar Kristiina – aikansa eurooppalainen. (Matti Klingen, Laura Kolben ja Maria-Liisa Nevalan kanssa.) Otava 1990.
- Antiikin nainen. Helsingissä: Otava, 1993 (6. painos 2005). ISBN 951-1-12613-X
- Keskiajan nainen. Helsingissä: Otava, 1996 (4. painos 2005). ISBN 951-1-13305-5
- Näköaloja Villa Lantesta (Otava 1998)
- Renessanssin nainen: Naisten elämää 1400- ja 1500-luvun Italiassa. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-15976-3
- Pohjoisen renessanssin nainen: 1500- ja 1600-luvun naishistoriaa. Helsingissä: Otava, 2002. ISBN 951-1-18059-2
- Setälä, Päivi & Ahl, Eva (toim.): Pyhä Birgitta: Euroopan suojeluspyhimys. Helsingissä: Otava, 2003. ISBN 951-1-18646-9
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Filosofian tohtori ja historiantutkija Päivi Setälä on kuollut Helsingin Sanomat. 30.3.2014. Sanoma Media Finland. Viitattu 30.3.2014.
- ↑ Professori Päivi Setälä on kuollut Yle Uutiset. 30.3.2014. Viitattu 9.3.2019.
- ↑ a b c Päivi Setälä Otava. Arkistoitu 30.3.2014. Viitattu 9.3.2019.
- ↑ Biografia-sampo: Erkki Priha Viitattu 16.9.2021.
- ↑ Tiedenaisia – Naistutkimuksesta Helsingin yliopisto. Viitattu 9.3.2019.
- ↑ Päivi Setälä – Palkinnot Kustannusosakeyhtiö Otava. Arkistoitu 24.12.2010. Viitattu 9.3.2019.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Klinge, Matti (toim.): Historian päiviä: Päivi Setälän 50-vuotisjuhlakirja. Juhlatoimikunta, 1993. ISBN 952-90-4122-5
- Klinge, Matti: ”Setälä, Päivi (1943–2014)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 851–852. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.
- Suvikumpu, Liisa (toim.): Meillä Euroopassa: Juhlakirja professori Päivi Setälälle 20.1.2003. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-18660-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Muistot – Päivi Setälä Helsingin Sanomat. 30.3.2014. Viitattu 9.3.2019.
- Lönnström, Lauri: Päivi Setälä – päivän humanisti 375 humanistia. 8.5.2015. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.3.2019.
- Setälä, Päivi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
