Nukketeatteri Sampo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nukketeatteri Sampo on vuonna 1977 perustettu helsinkiläinen nukketeatteri. Nukketeatteri Sampo on Helsingin ainoa valtion teatteri- ja orkesterilakiin kuuluva ammattinukketeatteri. Teatteria johtaa Iivo Baric.

Nukketeatteri Sampon tunnusmerkiksi on muodostunut elävän musiikin käyttö: esityksissä soittavat ammattimuusikot. Nukketeatteri Sampon perustivat Maija Baric, Bojan Baric ja Anneli Forss (sittemmin Petris-Forsell). Maija Baric, joka kouluttautui nukketeatteriin Prahan Musiikki- ja Teatteriakatemiassa, myös johti teatteria aina vuoteen 2014 asti.[1] Esityksiä teatterissa on vuosittain 200–300. Näytöksiä oli vuoteen 2012 mennessä kertynyt lähes 10 000 ja katsojia yli miljoona. Nukketeatteri Sampo on tehnyt useita tuotantoja yhteistyössä Yleisradion kanssa. Teatteri (sen avainhenkilöt) on palkittu useasti taiteellisesta työstään ja lastenkulttuurin edistämisestä.

Nukketeatteri Sampo järjestää myös nukketeatteriin liittyvää koulutusta lapsille ja aikuisille ja muuta taidekasvatustoimintaa. Teatteri esiintyy kotinäyttämönsä lisäksi säännöllisesti myös pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa ja muualla lähialueella. Esityksiä voi tilata päiväkoteihin, kouluihin ja monenlaisiin tilaisuuksiin.

Teatterissa työskentelee päätoimisesti kuusi henkilöä ja lisäksi lukuisia freelancereita.

Historia ja toimitilat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teatterin vanhat toimitilat Puotilan ostoskeskuksessa.

Toimintansa alkuvuosina tuolloin Maija Baricin johtama Nukketeatteri Sampo toimi esimerkiksi nykyisen KOM-teatterin tiloissa Kapteeninkadulla. Näytöksiä sillä oli vuoteen 2012 mennessä kertynyt lähes 10 000 ja katsojia yli miljoona.[2][3] Esitykset ovat tyypillisesti ikärajattomia – joskin pienille lapsille suositellaan kestoltaan lyhyempiä teoksia – ja niissä on elävä musiikki.[2]

Nukketeatteri Sampo toimi vuosina 1992–2015 Puotilan ostoskeskuksessa.[3] Vuoden 2016 alussa teatteri palasi juurilleen Helsingin keskustaan ja toimii nykyään Erottajalla (Erottajankatu 7, sisäpiha). Tilassa, joka tunnetaan myös Diana-näyttämönä, ovat aiemmin toimineet muun muassa Unga Teatern ja Klockriketeatern. Uuteen teatteritilaan tehtiin mittava remontti ja se toimii monipuolisena lastenteatteri- ja nukketeatterikeskuksena. Teatterin aulagalleriassa toimii Sampon Satumainen kahvila. Nukketeatteri Sampolla on myös Ritarikadulla Kruununhaassa toimistotila ja puoti, josta voi ostaa lippuja teatterin esityksiin ja teatterin julkaisemia tuotteita.

Nukkeja ja näytelmiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nukketeatterissa esitetään[4] muun muassa pääsiäis- ja joulunäytelmiä. Joulunalusajan ohjelmiston kuuluvat Yllätyslahja ystävälle (esitetty jo vuodesta 1992 saakka), Joulu tulla jollottaa ja Ihana joulu -nukketeatteriesitykset.[5] Myös esitys Joen laulu oli hyvin suosittu. Joka vuosi tulee yleensä kaksi uutta esitystä ensi-iltaan. Kevään 2016 ensi-ilta oli Prinsessa Ruusunen. Keväällä 2017 ensi-illassa oli Leonardon lentävät apinat. Nukketeatteri Sampossa esitetään myös aikuisten nukketeatteria ja nähdään kotimaisia ja ulkomaisia vierailuesityksiä. Keväällä 2016 alkoivat Sampo Soikoon! -musiikkiklubit, joita järjestetään silloin tällöin perjantai-iltaisin ja Sampon Sunnuntait -lastenklubit sunnuntai-iltapäivisin muutamia kertoja kauden aikana.

Teatterissa on esillä esityksistä tuttuja nukkeja, joista varmasti kuuluisimmat ovat Tohelo ja Torvelo ja Duppaduulix. Ne esiintyvät myös ohjelmissa, levyillä ja kirjoissa. Aulagalleriasta löytyy teatterin eri esityksissä esiintyneistä nukeista koottu monipuolinen nukkenäyttely.

Esityksiä on vuosittain 200–300, joista yli puolet Erottajankadulla. Yleisöä on vuosittain noin 25 000. Nukketeatteri on tehnyt useita tuotantoja yhteistyössä Yleisradion kanssa.[6][7][8]

Tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri (sen avainhenkilöt) on palkittu useasti taiteellisesta työstään ja lastenkulttuurin edistämisestä.[6][7][8] Maija Baric ja kuvittaja Kristiina Louhi palkittiin valtion tiedonjulkistamispalkinnolla (1997) Nukketeatteria!-teoksesta. Teos on käännetty ainakin kymmenelle eri kielelle.[9] Pieni pääsiäislevy on Varhaisiän musiikinopettajien suosittelemaa aineistoa pikkulasten musiikkikasvatukseen.[10] Cd-levyä, sen kappaleita kuten muitakin nukketeatterin musiikkijulkaisuja käytetään laajalti musiikkileikkikouluissa. [11] Maija Baric sai keväällä 2016 ensimmäistä kertaa jaetun Suomen Assitej-palkinnon mittavasta elämäntyöstä lastenteatterin ja -kulttuurin parissa. [12]

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nukketeatteri Sampo ja sen tekijäkaarti on julkaissut esimerkiksi useita kirjoja ja CD-levyjä. Julkaisuihin kuuluu esimerkiksi kahdeksan kirjaa, cd-muodossa laululevyjä, musiikkisatuja ja onnittelulevyjä, joulukalenteriaiheinen DVD-levy (yhdessä YLE:n kanssa) ja Maija Baricin yhdessä Camilla Mickwitzin kanssa suunnittelema pöytäteatteripaketti ja siihen liittyvä, nukketeatterinäytelmiä sisältävä Esitys alkaa! -kirja.[13] Lisäksi nukketeatteri myy muun muassa nukketeatteriohjelmistoa ja -hahmoja esitteleviä postikortteja. Tuotteita voi tilata myös verkkokaupan kautta.

Julkaistuja kirjoja ovat: [13]

  • Maija Baric ja Matti Westerlund: Tohelon ja Torvelon joulukuu, Lasten Keskus (2001)
  • Maija Baric ja Matti Westerlund: Tohelon ja Torvelon pääsiäinen, Lasten Keskus (2001)
  • Maija Baric ja Matti Westerlund: Tohelon ja Torvelon nukketeatterissa ja Duppaduulixin, Lasten Keskus (2007)
  • Maija Baric ja Matti Westerlund: Ihana joulu, Lasten Keskus (1998)
  • Lauluja! (nuottikirja, 2005))
  • Nukketeatteria! MLL (1996)
  • Puppet theatre! Nukketeatteri Sampo (2004)
  • Haltioitumisen hetkiä - Moments of inspiration (valokuvateos, 2002)

Julkaistuja musiikkilevyjä (cd) ovat:[13]

  • Hyvän tuulen lauluja (2014)
  • Lauluhyrrä (2013)
  • Missä ilo asustaa? (2002)
  • Oi lumoa Oi valoa! (2001)
  • Pieni pääsiäislevy (2001)
  • Tohelon ja Torvelon toivotut (1998)
  • Unta ja unelmia (2004)
  • Satumaisia säveliä (kokoelmalevy musiikkia 20 vuoden ajalta, 2017)

Julkaistuja musiikkisatuja (cd) ovat:[13]

  • Ihana joulu (1998)
  • Joen laulu (2010)
  • Lurpukka ja sininen takki (2009)
  • Törön ja Viuhun seikkailut (2008)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Leila Peltonen, Marjut Tawast (toim.): Nukketeatteria suomalaisilla näyttämöillä, s. 78-83. Like, 2009.
  2. ↑ a b Nukketeatteri Sampo täyttää 35 vuotta 1.10.2012. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 22.11.2014.
  3. ↑ a b Teatterimme Nukketeatteri Sampo, nukketeatterisampo.fi. Viitattu 21.11.2014.
  4. ↑ Ohjelmisto Nukketeatteri Sampo, nukketeatterisampo.fi. Viitattu 22.11.2014.
  5. ↑ Nukketeatteri Sampo tietää mistä on lapsen joulu tehty 29.11.2012. Vantaan Sanomat, vantaansanomat.fi. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 22.11.2014.
  6. ↑ a b Puppet Theatre Sampo nukketeatterisampo.fi. Viitattu 20.7.2013, päivitetty 21.11.2014. (englanniksi)
  7. ↑ a b Enäjärvi-Haavio-palkinto teatterinjohtaja Maija Baricille 17.10.2010. Väestöliitto. Viitattu 22.11.2014.
  8. ↑ a b Tove Jansson -palkinto (2006) (Arkistoitu – Internet Archive), Akateeminen kirjakauppa, viitattu 22.11.2014
  9. ↑ Nukketeatteri Sampo 35 vuotta 28.9.2012. STT, sttinfo.fi. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 22.11.2014.
  10. ↑ VaMO suosittelee (Arkistoitu – Internet Archive) Varhaisiän musiikinopettajat ry, vamory.fi, viitattu 22.11.2014
  11. ↑ Esimerkkinä/ Opettajien tiedotteet ja ohjelmistot: Musiikkileikkikoulussa käytettävää materiaalia (Arkistoitu – Internet Archive), Lahden konservatorio, concis.fi viitattu 22.11.2014
  12. ↑ Suomen Assitej lastenteatteri.fi. Viitattu 7.6.2016.
  13. ↑ a b c d Puoti nukketeatterisampo.fi. Viitattu 21.11.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nukketeatteri_Sampo&oldid=22091103”