Märta Tikkanen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Märta Tikkanen | |
|---|---|
 Märta Tikkanen Helsingin kirjamessuilla vuonna 2004. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. huhtikuuta 1935 Helsinki |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | kirjailija, toimittaja, äidinkielen lehtori |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
| Esikoisteos | Nu imorron (1970) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Märta Eleonora Tikkanen (o.s. Cavonius, vuosina 1958–1963 Ginman;[1] s. 3. huhtikuuta 1935 Helsinki) on suomenruotsalainen kirjailija, toimittaja ja opettaja.[2]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tikkanen valmistui ylioppilaaksi Helsingin ruotsinkielisestä tyttölyseosta vuonna 1953, filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1958[1] ja filosofian maisteriksi vuonna 1961.[3] Hän työskenteli Hufvudstadsbladetin toimittajana vuosina 1958–1961, ruotsin kielen vanhempana lehtorina Drumsö Svenska Samskolassa vuosina 1962–1966, freelancetoimittajana 1968–1970 ja rehtorina Helsingin ruotsinkielisessä työväenopistossa 1972–1980.[1]
Tikkasen tuotantoa leimaa vahvasti henkilökohtaisen elämän käyttäminen kirjallisuuden aineksina.
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tikkasen vanhemmat olivat professori Gösta Edvin Cavonius (1905–1995)[4] ja kansakoulunopettaja Margit Stadius. Vuosina 1958–1962 hän oli naimisissa lääketieteen lisensiaatti Leif Ginmanin kanssa ja vuodesta 1963 kirjailija, taiteilija Henrik Tikkasen kanssa. Liitto päätyi Henrik Tikkasen kuolemaan vuonna 1984. Tikkasella on neljä lasta.[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nu imorron: Roman. Söderström, 1970.
- Ingenmansland: Roman. Söderström, 1972. ISBN 951-52-0054-7
- Yötäpäivää. (Sisältää romaanit Nu imorron ja Ingenmansland. Suomentanut Kyllikki Villa) Tammi, 1972. ISBN 951-30-2384-2
- Vem bryr sej om Doris Mihailov: Roman. Söderström, 1974. ISBN 951-52-0218-3
- Kuka välittää Doris Mihailovista. Tammi, 1975. ISBN 951-30-3284-1
- Män kan inte våldtas: Roman. Söderström, 1975. ISBN 951-52-0304-X
- Miestä ei voi raiskata. (Suomentanut Kyllikki Villa) Tammi, 1976. ISBN 951-30-3711-8
- Århundradets kärlekssaga: Dikter. Söderström, 1978. ISBN 951-52-0478-X
- Vuosisadan rakkaustarina. Tammi, 1978. ISBN 951-30-4332-0
- Mörkret som ger glädjen djup: Dikter. Söderström, 1981. ISBN 951-52-0688-X
- Pimeys ilon syvyys. (Suomentanut Eila Pennanen) Tammi, 1981. ISBN 951-30-5318-0
- Sofias egen bok: Roman. Söderström, 1982. ISBN 951-52-0774-6
- Sofian oma kirja. (Suomentanut Eila Pennanen) Tammi, 1982. ISBN 951-30-5612-0
- Henrik. Söderström, 1985.
- Henrik. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13806-1
- Rödluvan: Roman. Söderström, 1986. ISBN 951-52-1079-8
- Punahilkka. (Suomentanut Eila Pennanen) Tammi, 1986. ISBN 951-30-6570-7
- Önskans träd: En berättelse. Söderström, 1987.
- Toiveiden puu. (Suomentanut Sirkka Kurki-Suonio) Tammi, 1988. ISBN 951-30-6980-X
- Storfångaren: Roman. Söderström, 1989. ISBN 951-52-1261-8
- Suurpyytäjä. Tammi, 1989. ISBN 951-30-9222-4
- Bryta mot laget: Roman. Söderström, 1992. ISBN 951-52-1420-3
- Mä olen kovis. Tammi, 1994. ISBN 951-31-0124-X
- Arnaía, kastad i havet: Roman. Söderström, 1992. ISBN 951-52-1435-1
- Arnaia, mereenheitetty. Tammi, 1992. ISBN 951-31-0082-0
- Personliga angelägenheter: Roman. Söderström, 1996. ISBN 951-52-1632-X
- Yksityisalue. (Suomentanut Raija Jänicke) Tammi, 1996. ISBN 951-31-0832-5
- Sofia vuxen med sitt MBD: Roman. Söderström, 1998. ISBN 951-52-1696-6
- Sofia aikuisena: Elämää MBD:n kanssa. (Suomentanut Marja Kyrö) Tammi, 1998. ISBN 951-31-1172-5
- Två: Scener ur ett konstnärsäktenskap. Söderström, 2004. ISBN 951-52-2192-7
- Kaksi: Kohtauksia eräästä taiteilija-avioliitosta. (Suomentanut Liisa Ryömä) Tammi, 2004. ISBN 951-31-3090-8
- Emma & Uno: Visst var det kärlek. Söderström, 2010. ISBN 978-951-52-2728-7
- Emma & Uno: Rakkautta tottakai. (Suomentanut Liisa Ryömä) Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-6348-8
- Måste försöka skri–: En brevbiografi. Helsingfors: Schildts & Söderströms, 2019. ISBN 978-951-52-4809-1
- Pakko yrittää kir–. (Suomentanut Outi Menna) Helsinki: Schildts & Söderströms, 2019. ISBN 978-951-52-4867-1
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Svenska Litteratursällskapetin palkinto, 1973, 1979, 1982
- Nordiska Kvinnors Litteraturpris, 1979
- Suomi-palkinto, 1996
- taiteilijaeläke 1996–[5]
- Tollanderin palkinto, 1999
- Samfundet De Nion talvipalkinto, 1999
- Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto, 1983
- Fredrika Runebergin stipendi, 2001
- Ruotsin akatemian Suomi-palkinto, 2002
- Kirjallisuuden valtionpalkinto, 2011 teoksesta Emma ja Uno – rakkautta totta kai[3]
- Ruotsin Akatemian Signe Ekblad-Eldhs -palkinto, 2014[6]
- Kiitos kirjasta -mitali, 1979
- Pro Finlandia -mitali, 1992
- Stadin Slangi ry: Stadin Friidu, 2000
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Numers-Ekman, Katarina von: ”Tikkanen, Märta (1935–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 814–815. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 15.5.2014).
- ↑ Calamnius-sukuseura ry calamnius.fi. Viitattu 18.12.2010.
- ↑ a b Tikkanen, Märta Kirjasampo.fi. Viitattu 6.12.2014.
- ↑ Cavonius, Gösta hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Alkio, Jyrki: Taiteilijaeläkkeisiin muutoksia. Helsingin Sanomat, 8.5.1996, s. 36. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Vedenpää, Ville: Ruotsin Akatemia palkitsi kirjailija Märta Tikkasen Yle Uutiset. 15.5.2014. Viitattu 15.5.2014.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Holmström, Johanna: Märta Tikkanen: Tyttö joka halusi juosta vetten päällä. ((Flicka som ville springa på vattnet, 2020.) Suomentanut Maija Kauhanen) Helsinki: Tammi, 2020. ISBN 978-952-04-1795-6
- Lehti, Anu-Elina: Märta Tikkanen: Kahta lausettani kadun. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite, 3.11.2014. Artikkelin verkkoversio.
- Mazzarella, Merete: Från Fredrika Runeberg till Märta Tikkanen: Frihet och beroende i finlandssvensk kvinnolitteratur. Helsingfors: Söderström, 1985. ISBN 951-52-1007-0
- Rundgren, Heta: Vers une théorie du roman postnormâle: Féminisme, réalisme et conflit sexuel chez Doris Lessing, Märta Tikkanen, Stieg Larsson et Virginie Despentes. (Diss) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2016. ISBN 978-951-51-2822-5 Teoksen verkkoversio.
- Storå, Siv: De oerhörda orden: En bok om Märta Tikkanens författarskap. Helsingfors: Schildts & Söderströms, 2020. ISBN 978-951-52-5153-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Märta Tikkanen.
- Märta Tikkanen. 375 humanistia 15.8.2015. Helsingin yliopisto.
- Tikkanen, Märta hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Märta Tikkanen haastattelussa Prosak-proosaklubilla. Kirjastokaista-video 13.12.2011.
- Märta Tikkanen lukee Prosak-proosaklubilla teostaan Suurpyytäjä. Kirjastokaista-video 13.12.2011.
- Märta Tikkanen lukee Prosak-proosaklubilla teostaan Punahilkka. Kirjastokaista-video 13.12.2011.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
