Juhannus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Suomen lipun päivä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anders Zorn, Juhannustanssit, 1897.

Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuun lopussa kesäpäivänseisauksen tienoilla.[1][2] Suomessa juhannus on yöttömän yön juhla,[3] kun pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena.[4] Suomessa juhannus on myös virallinen liputuspäivä, jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.[5]

Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa juhannus on ollut alun perin muinaisuskontoon liittyvä juhla. Monet kristilliset kirkkokunnat tosin viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä, mistä tulee nimi juhannus. Joissakin murteissa juhannusta kutsutaan mittumaariksi (ruots. midsommar, ' keskikesä').[6] Karjalaisessa henkilönnimistössä esiintyy esikristillinen nimi Ihanus eli Ihannus, joka tavataan asiakirjoissa myös muodossa Janus. Koska juhannus on taustaltaan selvästi esikristillinen juhla, on todennäköistä, että sen nimikin on peräisin esikristilliseltä kaudelta ja vasta myöhemmin se on yhdistetty kristilliseen Johannes-nimeen, josta on johdettu sana Juhannus. Tiedetään myös, että aikaisemmin keskikesän juhla tunnettiin muun muassa nimellä Ukonjuhla. Se oli siis Ukko ylijumalan juhla.[7]

Juhannuksen ajankohta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänseisauksen aikaan, josta katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua. Se, että juhannuspäivän perinteinen paikka on 24. eikä 25. kesäkuuta, vaikka joulupäivä on 25. eikä 24. joulukuuta, johtuu roomalaisten päivänumerointitavasta, joka poikkesi nykyisestä. Loppukuun päivät numeroitiin lopusta alkuun päin, ja koska kesäkuussa on 30, mutta joulukuussa 31 päivää, sai päivämäärä, joka nykyisin merkitään 24. kesäkuuta, saman järjestysnumeron kuin päivä, joka nykyisin merkitään 25. joulukuuta.

Osassa maailman maista juhannus on vieläkin 24. kesäkuuta, esimerkiksi Virossa[8] ja Norjassa. Nykyisin juhannusta juhlitaan Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina. Suomessa näin on ollut vuodesta 1955 lähtien. Vapaapäivien määrää se ei pienentänyt, sillä tuolloin lauantait olivat yleensä vielä työpäiviä.

Vuonna 2025 juhannusta vietetään lauantaina 21. kesäkuuta.

Juhannuspäivä 2020-luvulla:

  • 2020: 20. kesäkuuta
  • 2021: 26. kesäkuuta
  • 2022: 25. kesäkuuta
  • 2023: 24. kesäkuuta
  • 2024: 22. kesäkuuta
  • 2025: 21. kesäkuuta
  • 2026: 20. kesäkuuta
  • 2027: 26. kesäkuuta
  • 2028: 24. kesäkuuta
  • 2029: 23. kesäkuuta

Kirkollinen juhannus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhannusta vietettiin alun perin vuoden pisimpänä päivänä, mutta katolinen kirkko siirsi juhlapäivän 400-luvun alkupuolella kesäkuun 24. päivään. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Juhlan raamatullinen lähtökohta on Luuk. 1:26, 36. Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun ja nimesi sen puoli vuotta ennen joulua syntyneen[9] Johannes Kastajan syntymäpäiväksi.[10] Juhlan nimeksi vakiintui ajan myötä juhannus,[11][12] joka on Johannes-nimen vanha muoto.[13] Samalla kirkko halusi antaa uuden, kristillisen merkityksen Euroopassa yleisesti vietetylle keskikesän juhlalle.[14] Ruotsin kirkossa juhannuspäivän viettoaiheena on luomakunta, ja Johannes Kastajan muistoa vietetään juhannuspäivää seuraavana sunnuntaina.[15]

Itämerensuomalainen juhannus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itämerensuomalaisten parissa juhannuksen vietto on alun perin ollut sidoksissa kesäpäivänseisaukseen.[2][16] Juhannusta on vietetty Suomessa ja Virossa jo kauan ennen kristinuskon saapumista maihimme, jopa tuhansia vuosia.[17][16]

Suomalainen juhannus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiseen juhannukseen kuuluvat kiinteästi esimerkiksi juhannussauna koivuvihtoineen, juhannuskokko ja juhannustanssit.[18] Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Juhannukseen on vanhastaan liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla on pyritty varmistamaan tuleva sato ja naimaonni.[18]

Juhannus on Suomessa virallinen liputuspäivä, Suomen lipun päivä.[5] Muista liputuspäivistä poiketen liputus alkaa jo juhannusaattona kello 18 ja jatkuu yön yli yhtäjaksoisesti juhannuspäivän iltaan kello 21 saakka.[5][19] Juhannus on myös kirkollinen juhlapäivä.[20]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juhannuskokon poltto on yksi juhannusperinteistä.

Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.[21] Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.[6]

Juhannuksena tehtiin yleisesti taikoja, joilla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni.[18][22] Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin myös suursiivous.[22] Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapana pystyttää juhannuskoivuja.[23][22][24] Koivunoksista sidottiin lisäksi tuoreita vihtoja. Sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä.[25]

Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ikään kuin pesässä, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä.[12] Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.[22][24]

Meluaminen ja juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi tuli sadosta. Pahoja henkiä on karkotettu myös juhannuskokkoja polttamalla.[12] Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.[18][12]

Juhannussalko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juhannussalko Ahvenanmaalla.
Pääartikkeli: Juhannussalko

Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella on pystytetty juhannussalkoja (midsommarstång eli majstång), joka koristellaan lehdin ja kukin. Salkojen on ajateltu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa vappuna pystytettäville saloille.[18][26]

Juhannuskokko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Juhannuskokko

Juhannuskokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.[18][14] Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla.[3] Myös syksyllä mikkelin tai kekrin aikaan poltettiin kokkoja. Kokkojen on joskus selitetty liittyvän auringonpalvontaan, useimmin niiden on katsottu liittyvän satoisuuden sekä karjan ja ihmisten menestyksen tuottamiseen sekä pahan torjuntaan.[21]

Taiat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Juhannustaika

Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja.[22] Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi.[24] Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla lakeisesta sisään tai katsomaan keskiyöllä alastomana lähteeseen. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä Vastalla.[27][14] Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.[22][24] Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Aaveiden ajateltiin vaeltavan ja aarnivalkeiden palavan.[22][14]

Koristeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Juhannuskoivu

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin suursiivous.[22] Juhannuskoristeet ovat olleet pääasiassa kukkia ja lehviä. Pihoille on tehty lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltu haavan- ja pihlajanlehtiä.[14] Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin pystytetään juhannuskoivuja.[23] Koivunoksista myös sidotaan tuoreita vihtoja.[22]

Pohjanmaalla on ollut käytössä juhannuskuusi, joka eroaa joulukuusesta siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti. Kuusi sai seistä pihalla ainakin kekriin saakka syksyllä.[28]

Muut perinteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin.[29]

Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.[30][21] Talonpoikaiskulttuurissa häitä vietettiin tavallisesti satovuoden lopussa eli syksyllä. 1800-luvun alussa ajankohtana yleistyi kesäkuu, koska maataloustöissä oli tuolloin väliaika. Varsinaisesti kesähäät yleistyivät vasta 1900-luvulla.[11]

Varsinkin 1950-luvulla Aavasaksalle saapui joka vuosi juhannuksena suuri joukko matkailijoita keskiyönauringon juhliin.[31] Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa.[11]

Suomen lipun juhlapäivän ajankohtaa pohdittiin vuonna 1926. Kirjailija Maila Talvion ehdotus juhannuspäivästä voitti. Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli vuonna 1934.[21]

Juhannuksen ajankohta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kukkiva juhannusruusu.

Juhannusta edeltävä perjantai on juhannusaatto. Se ei ole pyhäpäivä, mutta useimmilla työpaikoilla se on vakiintuneen käytännön mukaisesti vapaapäivä. Kaupat saivat silloin vuosina 2009–2015 voimassa olleen lain mukaan olla auki vain kello kahteentoista päivällä, ennen vuotta 2009 kello yhteen asti päivällä.[32]

Juhannuspäivää vietetään Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20.–26. päivälle osuvana lauantaina.[21][33][34][20][5][9][35] Aiemmin juhannusta vietettiin viikonpäivästä riippumatta 24. kesäkuuta, Suomessa vuoteen 1954 ja Ruotsissa vuoteen 1952 saakka.[36][20] Esimerkiksi Norjassa, Virossa ja Latviassa juhannusta juhlitaan edelleen aina 24. kesäkuuta.

Nykyajan juhannustapoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisinkin suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat juhannuskoivut ja -kukat, juhannussauna sekä ruotsinkielisillä alueilla lehvin ja kukin koristellut juhannussalot. Useiden suomalaisten tapana on viettää juhannus kesämökillä.[21] Monet käyttävät juhannuksena runsaasti alkoholijuomia.[37][38]

Perhe- ja paikallisyhteisöjuhlista ovat juhannusjuhlat laajentuneet jopa laajoiksi yleisötapahtumiksi kuten konserteiksi. Suomen vanhin juhannusfestivaali on Himos Festival.[39] Yksi pisimpään järjestetyistä juhannusjuhlista on ollut Lentäjien juhannus Kauhavalla lentosotakouluksi muuttuneen ilmasotakoulun lentokentällä.

Kaupungeista maalle menoa juhannuksena on arvosteltu joukkotiedotusvälineissä 1970-luvun alkupuolelta saakka. Syitä kesäviikonlopuille tyypilliseen suureen kuolleisuuteen ovat juhannusliikenteen aiheuttamat liikenneonnettomuudet ja hukkumiset, joihin suurena syynä on alkoholin runsas käyttö. Esimerkiksi vuoden 2000 juhannuksena Suomessa kuoli liikenne- ja hukkumisonnettomuuksissa 25 ihmistä.[40] On kuitenkin vuosia, jolloin juhannuksen viileästä säästä johtuen aiheutuu vähemmän hukkumisonnettomuuksia kuin tavallisena lämpimänä kesäviikonloppuna.

Juhannuksen sää

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhannusta vietetään tyypillisesti kesäisessä säässä päivälämpötilan vaihdellessa +20 asteen molemmin puolin. Juhannussää on kuitenkin vuosittain vaihtelevaa.

Virolainen juhannus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhannus on viroksi jaanipäev, ja se on yksi Viron vanhimmista ja suosituimmista kansanjuhlista. Juhannuksena ystävät ja läheiset kokoontuvat yhteen, ja päivään liittyy myös monia ikivanhoja perinteitä. Entiseen aikaan juhannus on maaseudulla merkinnyt heinäntekokauden alkua.[8]

Juhannusta on vietetty Virossa jo kauan ennen kristinuskon saapumista maahan. Vaikka juhla onkin saanut kristillisen nimen, pakanallinen perinne on elossa ja voi hyvin yhä tänään, satoja vuosia myöhemmin. Nykyään juhannuspäivä 24. kesäkuuta on Virossa kansallinen vapaapäivä, jolloin kaupunkilaiset voivat vetäytyä maalle lomailemaan. Edeltävää päivää, 23. kesäkuuta eli juhannusaattoa, on vuoden 1919 vapaussodasta lähtien vietetty myös voitonpäivänä, jolloin virolaiset joukot löivät saksalaiset vastustajansa Võnnun taistelussa.[8]

Tavat ja uskomukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virolaiset valmistautuvat juhannusaaton illan viettoon perinteisesti ja pitkälti suomalaisten heimoveljiensä tapaan kokoamalla puujätteistä suuria kokkoja eri puolille maata. Lapsilla on lupa valvoa vaikka läpi kesäisen yön, kun taas nuoret rakastavaiset vaeltavat metsissä etsimässä taikavoimia uskotusti suovaa saniaisen kukkaa.[8]

Uhkarohkeimmat nuoret ja aikuiset hyppivät hiipuvan kokon ylitse toivoen saavansa tempulla hyvän sato-onnen ja terveyttä loppuvuodeksi. Maltillisempiin perinteisiin kuuluvat laulaminen, tanssiminen sekä vanhojen kansantarinoiden kertominen.[8]

Virolaiseen juhannukseen liittyy myös monia kansanuskomuksia. Jos esimerkiksi näkee kiiltomadon juhannusaattona, odottaa näkijää suuri onni. Nuoria neitoja, jotka haluavat vilkaista tulevaisuuteen, kehotetaan puolestaan poimimaan niityltä kahdeksaa eri lajia kukkia, ja laittamaan ne yöksi tyynynsä alle. Siten tehden voi unessa nähdä tulevan puolisonsa.[8]

Juhannus kirjallisuudessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hakusana juhannus teoksessa Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork. Espoo: Weilin & Göös, 2004. ISBN 951-35-6642-0
  2. ↑ a b Juhannus – keskiyön auringon juhla Ylen Elävä arkisto. Viitattu 13.9.2018.
  3. ↑ a b Hoikkala, Ulla M.: Juhannusyön taikaa 19.06.2009. Toisinsanoen.fi. Viitattu 6.6.2010. Web archive 2013
  4. ↑ Kuinka etelässä näkyy kesäyön aurinko? Almanakkatoimiston tiedote, kevät 2002. Viitattu 7.6.2010. Web archive 2002
  5. ↑ a b c d Asetus liputtamisesta Suomen lipulla (383/1978) Finlex. Viitattu 5.6.2010.
  6. ↑ a b Moilanen, Raija: Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein 16.6.2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 24.5.2018.
  7. ↑ Juhannuksen jäljillä. Ajatusleikkejä esikristillisistä nimistä VIRITTÄJÄ-BLOGI. 15.6.2020. Viitattu 28.9.2023.
  8. ↑ a b c d e f Juhannusaatto – yötön yö | Visit Estonia Visitestonia.com. Viitattu 28.9.2023.
  9. ↑ a b Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä) Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 5.6.2010. Web archive 2011
  10. ↑ Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä) kirkkovuosikalenteri.fi. Viitattu 10.5.2021.
  11. ↑ a b c Juhannus – suomalainen keskikesän juhla Seurasaarisäätiö. Viitattu 7.6.2010.
  12. ↑ a b c d Sarmela, Matti: Suomen kansankulttuurin kartasto 2, Suomen perinneatlas. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994. ISBN 951-717-753-4
  13. ↑ Moilanen, Raija: Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein 16.6.2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 5.6.2010.
  14. ↑ a b c d e Suomalainen tietosanakirja 3, hil–kanan. Espoo: Weilin + Göös, 1990. ISBN 951-35-4647-0
  15. ↑ Ruotsin kirkon evankeliumikirja, s. 676. Verbum förlag AB, 2004. ISBN 91-526-5607-1
  16. ↑ a b Juhannusaatto – yötön yö | Visit Estonia Visitestonia.com. Viitattu 28.9.2023.
  17. ↑ Mirja Rekola: Kokko, kukat ja koivut – Lue täältä, mitä suomalaisten juhannusperinteiden taustalla on? Satakunnan Kansa. 19.6.2020. Viitattu 28.9.2023.
  18. ↑ a b c d e f Yöttömänä yönä Suomi pysähtyy 12.6.2009. Berliini: Suomen suurlähetystö. Viitattu 6.6.2010.
  19. ↑ Suomi juhlii – juhannus Ylen Elävä arkisto. Viitattu 14.8.2009.
  20. ↑ a b c Kirkkolaki (1054/1993) (4. luvun 3§) Finlex. Viitattu 5.6.2010.
  21. ↑ a b c d e f Juhannus, miksi ja milloin? Suomalaisen kirjallisuuden seura. Arkistoitu 5.8.2020. Viitattu 13.9.2018.
  22. ↑ a b c d e f g h i Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19590-1
  23. ↑ a b Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. (4. painos 1998) Porvoo Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07190-0
  24. ↑ a b c d Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. (1. laitos 1950) Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-13320-9
  25. ↑ Mittumaari täällä taas 15.6.2009. Taivaankannen takojat. Viitattu 6.6.2010.[vanhentunut linkki]
  26. ↑ Juhannussalko Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 13.9.2018.
  27. ↑ Niemelä, Mikko: Näin taidat juhannuksen taiat Suomen kuvalehti. 19.6.2008. Viitattu 14.8.2009.
  28. ↑ Mittumaari täällä taas 15.6.2009. Taivaannaula ry. Viitattu 2.2.2012.[vanhentunut linkki]
  29. ↑ Muurinen, Anna: Saunassa suomalainen sielu lepää Kirkko & Kaupunki. 19.6.2006. Viitattu 26.12.2008. Web archive 2001
  30. ↑ Juhannushäät eivät enää ole joka morsiamen toive 21.6.2001. MTV3. Viitattu 14.12.2010.
  31. ↑ Sirola, Anna: Aavasaksa 10 000 vuotta personal.inet.fi. Viitattu 6.6.2010.
  32. ↑ Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista Finlex. Viitattu 5.6.2010.
  33. ↑ Kesäkuu 1954 Almanakka-arkisto, Yliopiston almanakkatoimisto Web archive 2011
  34. ↑ Kesäkuu 1955 Almanakka-arkisto, Yliopiston almanakkatoimisto Web archive 2007
  35. ↑ Juhannus taisteltiin lauantaille 50-luvulla Länsi-Savo. Viitattu 22.3.2010.[vanhentunut linkki]
  36. ↑ Miten Juhannus siirtyi entiseltä paikalta pois 1955 24.06.2018. kirjastot. Viitattu 17.6.2014.
  37. ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Alko-sumppu jo ovella Uusi Suomi. 18.6.2009. Viitattu 6.6.2010.
  38. ↑ Lumme, Hanna: Alkoholi on edelleen juhannuksen murheenkryyni Yle - Uutiset. 20.6.2013. Viitattu 13.9.2018.
  39. ↑ Vuorela, Arvo: Sanoma ostaa jämsäläisen festivaalijätin – kauppaan kuuluvat SuomiPop -festivaalit, Himos Juhannus, Tammerfest ja monia muita Yle - Uutiset. 7.3.2018. Viitattu 13.9.2018.
  40. ↑ Juhannuksena kuoli ennätysmäärä Helsingin Sanomat. 26.6.2000. Viitattu 22.6.2018.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhannus.
Vuosi
kevätpäiväntasaus | kesäpäivänseisaus | syyspäiväntasaus | talvipäivänseisaus
vuodenajat
kesäaika | normaaliaika
Suomen liputuspäivät
Viralliset
Vakiintuneet
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosi

adventti | joulu | uusivuosi | loppiainen | kynttilänpäivä | laskiainen | Marian ilmestyspäivä | palmusunnuntai | kiirastorstai | pitkäperjantai | pääsiäinen | helatorstai
helluntai | Pyhän Kolminaisuuden päivä | juhannus | apostolien päivä | kirkastussunnuntai | mikkelinpäivä | reformaation päivä | pyhäinpäivä | tuomiosunnuntai

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juhannus&oldid=22782941”