Hippa (mytologia)

Hippa eli Hiippa eli Hiippo eli Hippo eli Vippo eli Viipeli Viippo on suomalainen taruolento, metsän kuningas, metsänhaltija.

Monissa metsämiehen loitsuissa Hipalta pyydetään riistaa. Paimenten loitsuissa Hippaa käsketään pitämään karhut erossa karjasta. Hippa koettiin usein parrakkaaksi miesolennoksi ja metsän kuninkaaksi, kuten käy ilmi seuraavista yleisistä loitsun säkeistä:

Näin loitsutaan Mythologia Fennicassa

HIPPA, (Ylimmäinen metän Kuningas) Faunus el. Pan, tärkein Metsänjumala, kenties sama, joka on nimeltään Kuippana, ajaisi Metsäeläimet pyydyksiin ja ansoihin, minkä jälkeen häntä turhaan huudetaan:

Kuippana Metän Kuningas,

Metsä Hippa Halliparta,

Kulettele Kultiasi,

Mieluusta Mehtolasta,

Käyttele Hopeitas,

Puhalla Punanen Lanka Poikki Pohjolan Joesta,

Sini Lanka Siuwwauta,

Tulla suurta, tulla pientä,

Wiljaa monen muosta.

Loru Gananderin kirjasta Ruotsiksi

Kuippana du Skogens Kung,

Du Skogens lustige Gubbe med skiftande skägg.

Led dina guldvärda djur I den nöjsamma skogen,

För an dina silfverdyra Kreatur, (i synnerhet Räfvar),

Blås ut rakt dit röda garn Tvärs öfver ifrån Nordens els,

Svinga den blåa tråden (tvinna),

At både stora och små djur må komma,

Villebråd af många slag.

(Suomennos)

Kuippana sinä Metsän Kuningas,

Sinä Kiihkeä Metsän Vanhus,

jolla on vaihtuva parta.

Johda kultaisia ​​eläimiäsi miellyttävässä metsässä,

hopeisille olennoillesi, (erityisesti ketuille),

puhalla suoraan sinne punaista lankaa Pohjolan poikki,

heiluta sinistä lankaa (kierrä),

Että isot ja pienet eläimet tulisivat,

Monenlaista riistaleipää.

Metsän Hippa halliparta,

Metsän kultainen kuningas

Satunnaisesti Hippa saattoi olla myös nainen:

Hippa hiiden tyttäriä

Hippa-nimitys tulee mahdollisesti olennon hiippalakista, korkeasta suiposta päähineestä. Myös hippa-leikki on saanut nimensä siitä, että pelivälineenä on joskus käytetty korkeaa hattua.

Kotikissan kerrotaan syntyrunoissa saaneen alkunsa saunan kiukaalta halliparran hautomana. Kissa ruumiin osat tulivat sudesta, kyykäärmeestä ja neidosta.

Kyllä tiän kissan synnyn,

Halliparran hauteleman:

Kissa on saatu kiukoalla,

Nenä neittä, pää jänistä,

Häntä Hiien palmikkoa,

Kynnet kyitä käärmehiä,

Jalat muita muuramia,

Muu ruumis suen sukua

Hippa on runoissa yhdistetty toisinaan Kuippanaan.

Lähteitä

• Christfrid Ganander: Mythologia Fennica s.15 (1789)
• Erkki Itkonen (toim.): Suomen sanojen alkuperä A–K. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992. ISBN 951-717-692-9