Sampsa Pellervoinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Väinämöisen kylvö..., Robert Wilhelm Ekmanin piirustus vuodelta 1860, jossa Sampsa Pellervoinen on Väinämöisen takana

Sampsa Pellervoinen on kalevalaisessa runoudessa ja suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haltijaolento, joka kylvää maan kasvillisuuden, kaikenlaiset metsät, suot, ahot ja kivikotkin. Alkuperäisissä kansanrunoissa kylvö tapahtuu sammon murusten avulla. Teoksen kokoaja Elias Lönnrot on Kalevalassa siirtänyt tapahtumien järjestystä siten, että kylvö tapahtuu jo ennen Sammon takomista. Sampsaa auttaa työssään savolaisen käsityksen mukaan Vennon härkä Uljamoinen, joka kyntää maat ja suot.

Kalevalaisessa kansanperinteessä Sampsa (Karjalassa Sämpsä) on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti Inkerissä eläneestä Sampsan herätys -runoelmasta on olemassa erilaisia toisintoja. Runoa on esitetty tai näytelty kesä–heinäkuun vaihteessa Ukon vakka -juhlien tienoilla. Runossa etsitään Sampsan herättäjää, jotta tämä nousisi kastelemaan kasveja ja hedelmöittämään peltoja.

Sampsan herättäjinä esiintyvät yleensä talvityttö, kevättyttö ja kesätyttö, joista vasta viimeksi mainittu onnistuu saamaan Sampsan ylös vuoteeltaan pellolta, metsästä tai saaresta. Toisissa runoissa Sampsan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä eli "emintimensä" ennen kylvämistyötään.

Kaarle Krohn näki Sampsan hahmon rinnastuvat skandinaavisiin viljavuuden jumaliin Freyriin ja Njordiin. Matti Kuusi viittaa Sampsan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. Heikki Kirkinen taas katsoi Sampsan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa Sampsan nimi polveutui ortodoksisen kirkon pyhästä Sampsonista, "vieraiden vastaanottajasta". Englantilainen Raymond Chambers on kiinnittänyt huomiota Sampsa Pellervoisen ja muinaisenglantilaisessa Beowulf-runoelmassa esiintyvän myyttisen hedelmällisyydenhaltija Scyld Scefingin mahdolliseen yhteyteen.

Sampsaan on yhdistetty myös Inkerin ja Karjalan sämpsykkä eli sämpsäheinä, joka oli kevään ensimmäisiä kasveja.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Krohn, Kaarle: Sampsa Pellervoinen - Njordr, Freyr? Finnische-ugrische Forschungen IV (1904).
  • Kirkinen, Heikki: Onko Sampsa historiallinen henkilö?, Kalevalaseuran vuosikirja 47 (1967).
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sampsa_Pellervoinen&oldid=22572936”