Pyhäinpäivä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomessa pyhäinpäivän viettoon kuuluu kynttilöiden sytyttäminen edesmenneille.
Kynttilöitä ja hautausmaalla kävijöitä pyhäinpäivän iltana Hietaniemen hautausmaalla menneiden sukupolvien ja muualla lepäävien muistomerkillä.

Pyhäinpäivä, vanhemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä, on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Alun perin pyhäinpäivää on vietetty 1. marraskuuta, kuten monissa maissa edelleenkin, mutta Suomessa sitä vietetään nykyään välille 31.10.–6.11. osuvana lauantaina.[1]

Ajankohta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ja Ruotsissa luterilaiset viettävät pyhäinpäivää (vanhemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä) nykyään aina lauantaina, aikaisintaan 31. lokakuuta ja viimeistään 6. marraskuuta. Ennen vuotta 1774 se oli Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessakin viikonpäivästä riippumatta 1. marraskuuta, mutta tuolloin se siirrettiin marraskuun ensimmäiseen sunnuntaihin. Lauantaina se on ollut Suomessa vuodesta 1955 lähtien,[2][3] Ruotsissa jo muutamaa vuotta aikaisemmin. Samalla Marian ilmestyspäivä siirrettiin sunnuntaille,[3] jolloin se menetti merkityksensä vapaapäivänä. Pyhäinpäivän siirto sunnuntailta lauantaille korvasi tämän vapaapäivän menetyksen, sillä tuolloin lauantait olivat Suomessa vielä yleensä työpäiviä.

Samana lauantaina Suomessa katolinen kirkko viettää kaikkien poisnukkuneiden uskovien muistopäivää ja sitä seuraavana päivänä eli marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina kaikkien pyhien juhlaa eli pyhäinpäivää.[4]

Virossa pyhäinpäivä on jäänyt 2. marraskuuta kiinteästi vietettävän sielujen päivän, viroksi hingedepäev, varjoon. Päivä on erityisesti kaikkien kuolleiden muistopäivä, joka merkitys on Suomessa siirtynyt aiemmin kiinteästi 1. marraskuuta vietettyyn pyhäinpäivään. 1990-luvulta alkaen Virossa on tullut tavaksi sytyttää kynttilöitä tuona päivänä sukulaisten haudoilla ja kotien ikkunoilla samaan tapaan kuin Suomessa pyhäinpäivänä.[5] [6]

Ruotsissa pyhäinpäivä on nimensä mukaan pyhäinpäivä, ja sen kirkollisena aiheena on Ruotsin kirkon evankeliumikirjassa ”Pyhät”. Pyhäinpäivää seuraava päivä, sunnuntai on vainajien muistopäivä ”Pyhäinpäivän jälkeinen sunnuntai eli Kaikkien sielujen päivä”, ja sen kirkollisena aiheena on ”Iäisyystoivomme”.[7]

Espanjassa ja latinalaisessa Amerikassa Kuolleiden päivä (esp. Día de los Muertos, Día de los Difuntos tai vain los muertos on vainajien muistojuhla, jota vietetään 1.–2. marraskuuta.[8] Juhla on erityisen merkittävä Meksikossa, jossa se on yleinen vapaapäivä. Synkästä juhlinnan aiheesta huolimatta se on iloinen, jopa riehakas juhla. Päivää vietetään myös Yhdysvalloissa, jossa on suuri meksikolaisvähemmistö, Filippiineillä sekä joissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Brasiliassa se on yleinen vapaapäivä.[9]

Itäisessä kristillisyydessä kaikkien pyhien sunnuntaita vietetään ensimmäisenä sunnuntaina helluntain jälkeen.[10][11][12] Marras­kuinen pyhäin­päivä ei kuulu ortodoksiseen juhla­kalenteriin, mutta Suomen ortodoksinen kirkko viettää nykyään samana päivänä (lauantaina aikavälillä 31.10.–6.11.) Karjalan pyhittäjäisien ja valistajien muisto­päivää.[13]

Halloween eli vanha pyhäinpäivän aatto on anglosaksisissa maissa yhä 31. lokakuuta. Suomessa tätä epävirallista ja kalenteriin merkitsemätöntä päivää juhlitaan eniten jo edeltävänä lauantaina tai viimeistään vasta pyhäinpäivänä.[8]

Venäjän kielessä pyhäinpäivää nimitetään vanhempienpäiväksi. Silloin on vanhastaan käyty haudoilla ja muisteltu kuolleita ystäviä ja sukulaisia.[14]

Pyhäinpäivä tulevina vuosina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen suomalainen pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta varsinkin katolisen kirkon keskiajalta lähtien viettämästä juhlasta, jotka ovat kaikkien pyhien päivä 1. marraskuuta ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä 2. marraskuuta. Alun perin kaikkien pyhien päivää alettiin viettää 300-luvulla Syyriassa ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivää 900-luvulla Ranskassa.[2] Suomessa siitä on tullut yleinen vainajien muistopäivä. Silloin monet vievät läheisten haudalle esimerkiksi kynttilän tai kukkia kuolleiden muistoksi. Kotona voidaan myös sytyttää kynttilä läheisen muistoksi. Haudoilla käynti yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.[15] Seurakunnissa on 1980-luvulta lähtien tullut tavaksi pyhäinpäivän hartaudessa sytyttää kynttilä nimeltä mainiten jokaisen menneen vuoden aikana kuolleen seurakunnan jäsenen muistoksi.[16]

Vuonna 1517 Martti Luther julkaisi kuuluisat 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon edustalla kaikkien pyhien päivän aattona. Tästä alkoi reformaatio eli uskonpuhdistus.

Ennen reformaatiota katolinen kirkko vietti Suomessakin vuosittain monia juhlapäiviä pyhimysten muistoksi, ja monet niistä olivat samalla pyhäpäiviä. Kun Suomi kuninkaan käskyllä siirtyi luterilaisuuteen, useimpia pyhimysten päiviä lakattiin viettämästä, mutta ”kaikkien pyhien päivä” eli pyhäin miesten päivä säilyi. Vuoden 1772 kalenteriuudistuksessa päivän vietto siirrettiin marraskuun ensimmäiseen sunnuntaihin ja vuoden 1953 uudistuksessa Ruotsissa marraskuun ensimmäiseen lauantaihin.[17] Suomessa päivän vietto siirtyi lauantaihin 1955. Vuonna 1967 päivän nimi vaihdettiin Suomessa ‘pyhäinmiestenpäivästä’ nykyiseen muotoon.[18]

Vanhoista ajoista on Suomessa vietetty syksyllä sadonkorjuun päättymisen jälkeen kekriä. Koska se ajankohdaltaan sattui lähelle kristillistä pyhäinpäivää, se on myöhempinä aikoina usein samastettukin pyhäinpäivän kanssa, josta kansanomaisesti onkin käytetty myös nimitystä kekri.[8]

Halloween

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anglosaksiseen perinteeseen kuuluu pyhäinpäivän aattona (31. lokakuuta) vietettävä Halloween-juhla.[19] Nimi Halloween tulee sen alkuperäisestä nimestä All Hallows' Eve eli kaikkien pyhien ilta, josta se muotoutui puhekielessä sanaksi Halloween.[19] Se pohjautuu kelttiläisten kulttuurien syksyllä vietettyyn uuden vuoden juhlaan samhainiin.[19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  2. ↑ a b Pyhäinpäivä muistuttaa Jumalan uskollisuudesta Kirkkonummen suomalainen seurakunta. Arkistoitu 1.11.2014. Viitattu 1.11.2014.
  3. ↑ a b Oja, Heikki: Aikakirja, s. 165–167. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5
  4. ↑ Katolinen kalenteri Katolinen kirkko Suomessa. Arkistoitu 1.11.2014. Viitattu 1.11.2014.
  5. ↑ Hingedepäev - 2. november BERTA - Eesti rahvakalendri tähtpäevade andmebaas. Viitattu 2.11.2020.
  6. ↑ Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto, s. 301. (Sielujen päivä 2.11.) Helsinki: Otava, 1950.
  7. ↑ Ruotsin kirkon evankeliumikirja, s. 714-723. Verbum förlag AB, 2003. ISBN 91-526-5607-1
  8. ↑ a b c Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween – juhlia kuolleiden muistamiseksi yle.fi. 30.10.2012. Viitattu 4.11.2023.
  9. ↑ Brasil conmemora Día de los Difuntos con feriado nacional - Prensa Latina prensa-latina.cu. 2.11.2023. Viitattu 4.11.2023. (espanja)
  10. ↑ Kaikkien pyhien sunnuntai Ortodoksi.net. Viitattu 1.11.2008.
  11. ↑ Pyhän Kolminaisuuden päivä – Helluntai Ortodoksi.net. Viitattu 1.11.2008.
  12. ↑ Kirkollinen ajanlasku Ortodoksi.net. Viitattu 1.11.2008.
  13. ↑ Karjalan valistajat Ortodoksi.net. Viitattu 20.10.2010.
  14. ↑ Moskovan kouluja kiellettiin järjestämästä halloween-juhlia. Helsingin Sanomat, 31.10.2003.
  15. ↑ Pyhäinpäivä Aamenesta öylättiin. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 7.11.2011. Viitattu 20.10.2010.
  16. ↑ Reijo Ylimys: Pyhän vuoden pyhät – mitä tapahtuu?, s. 138. Helsinki: Johnny Kniga, 2003. ISBN 951-0-28364-9.
  17. ↑ LarsOlov Eriksson och Nils-Henrik Nilsson: Evangelieboken i gudstjänst och förkunnelse, s. 447. Verbum förlag AB, 2003. ISBN 91-526-2970-8 (ruotsiksi)
  18. ↑ Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi yle.fi. Viitattu 2.4.2021.
  19. ↑ a b c Halloween | Definition, Origin, History, & Facts | Britannica www.britannica.com. 2.11.2023. Viitattu 4.11.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosi

adventti | joulu | uusivuosi | loppiainen | kynttilänpäivä | laskiainen | Marian ilmestyspäivä | palmusunnuntai | kiirastorstai | pitkäperjantai | pääsiäinen | helatorstai
helluntai | Pyhän Kolminaisuuden päivä | juhannus | apostolien päivä | kirkastussunnuntai | mikkelinpäivä | reformaation päivä | pyhäinpäivä | tuomiosunnuntai

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pyhäinpäivä&oldid=22828418”