Kiirastorstai

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiirastorstai on pääsiäistä edeltävä torstai. Sitä vietetään kristillisissä kirkoissa Jeesuksen viimeisen aterian muistopäivänä ja ehtoollisen asettamisen päivänä. Se ei ole Suomessa virallinen pyhäpäivä toisin kuin sitä seuraava pitkäperjantai. Se on pyhäpäivä joissakin maissa, esim. Tanskassa ja Norjassa.[1][2]

Raamatullinen tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leonardo da Vinci, Pyhä ehtoollinen, 1498.

Viimeisellä aterialla Jeesus asetti Raamatun mukaan ehtoollisen muistokseen.[3] Paikalla olivat yläkerran huoneistossa 12 opetuslasta.[4] Juudas Iskariot kavalsi Jeesuksen 30 hopearahasta.[5] Jeesus vetäytyi Getsemanen puutarhaan rukoilemaan ennen vangitsemistaan.[6] Kiirastorstai sijoittuu Raamatussa kohtiin: Matt. 26:17–75; Mark. 14:12–72; Luuk. 22:7–65; Joh. 13:1–18:27.

Perinteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiirastorstailla on eri kielissä useita nimiä. Suomenkielinen nimi kiirastorstai tulee muinaisruotsin sanasta, jota nykyruotsissa vastaa sana skär, 'puhdas'.[7] Kansanperinteen mukaan kiirastorstaina oli tapana ajaa kiira eli piharikko, pahansuopa henkiolento, pois pihapiiristä.[7][8]

Ortodoksisella karjalaisväestöllä kiirastorstai oli vuoden perusteellisin siivouspäivä, jolloin jokainen nurkka pestiin ja siistittiin. Risaiset ja likaiset vaatteet poistettiin käytöstä; mikäli mahdollista hankittiin uusia vaatekappaleita poistettujen sijaan.[7] Hämeessä kiirastorstai oli vuoden paras siistimispäivä, jolloin myös tukka ja kynnet voitiin leikata.[7]

Kiirastorstaina katuva syntinen puhdistettiin "tuhkakeskiviikon tuhkasta" ja sai jälleen oikeuden osallistua ehtoolliselle.[7] Se sekä kansanperinteeseen kuuluva "kiiran" eli pahan hengen poisajaminen juontavat juurensa siihen varhaiskirkon tapaan, että kiirastorstaina ne seurakuntalaiset, jotka oli erotettu seurakunnan yhteydestä jonkin rikkomuksen tähden, mutta jotka olivat suorittaneet määrätyt katumusharjoitukset saivat synninpäästön ja vapautuivat näin pahan vallasta. Tähän viittaa päivän latinankielinen nimi dies viridium, vihreiden oksien päivä, sillä silloin syntiin langenneet pääsivät uudelleen "tuoreina oksina" seurakunnan yhteyteen. Samaan liittyy myös päivän saksankielinen nimi Gründonnerstag, vihreä torstai.[7]

Kiirastorstaina luterilaisessa kirkossa vietetään aina messua, ja silloin Suomessa käydään aktiivisesti ehtoollisella.[9] Se on suomalaisten kolmanneksi suosituin kirkossakäyntipäivä. Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja vaatteista. Alttarin riisuminen aloittaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen, pääsiäispäivän iltaan jatkuvan kolmen päivän juhla-ajan (triduum sacrum, triduum paschale), joka ilmaisee Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen yhteenkuuluvuuden. Alttarin riisumisen aikana luetaan psalmi 22, minkä jälkeen voidaan laulaa virsi 77 ilman urkujen säestystä. Psalmin ja/tai virren aikana alttarikynttilät sammutetaan, alttari riisutaan ja ehtoollisvälineet, kukat, ja sammutetut kynttilät kannetaan sakaristoon. Jos alttarilla on krusifiksi, se voidaan jättää paikoilleen. Myös kirkonkellot vaikenevat pääsiäisyön messuun saakka.[10]

Katolisen kirkon piirissä kiirastorstai on ollut erityinen ripittäytymispäivä.Hiippakunnan katedraalissa normaalisti torstaiaamuna, mutta siellä, missä etäisyydet ovat suuremmat, jonakin aikaisempana päivänä, niin sanottu krismamessu. Tässä messussa hiippakunnan papisto uudistaa hiippakunnan piispalle papiksivihkimisensä lupaukset. Siinä myös siunataan ja vihitään sakramenteissa käytettävät pyhät öljyt. Kiirastorstain iltamessu eukaristian, ehtoollisen asettamisen muistoksi. Tähän messuun voidaan liittää myös kahdentoista miehen jalkojen pesemisen riitti. Messun lopussa eukaristia, pyhitetty leipä viedään jossakin sivukappelissa olevaan tyhjään tabernaakkeliin, jonka äärellä uskovat voivat rukoilla ja palvoa Jumalaa hiljaisuudessa, joskus jopa koko yön yli. Messun jälkeen alttari riisutaan kaikista tarvikkeista.[11]

Nykyään kiirastorstaita vietetään pyhäpäivänä muun muassa Norjassa ja Tanskassa. Suomessakin kiirastorstai oli ennen vuotta 1774 pyhäpäivä[12], sen jälkeen hiljainen puolipyhä iltajumalanpalveluksineen ja työrajoituksineen. Päivä oli myös tärkein ripittäytymisen ja synninpäästön päivä.[13]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ [https://tlib.dk/kalender Du er her: tlib.dk -> Kalender Kalender med ugenumre og danske helligdage for 2021] tlib.dk. Viitattu 9.5.2021. (tanskaksi)
  2. ↑ Offentlige fridager i Norge 2021 timeanddate.no. Viitattu 9.5.2021. (norjaksi)
  3. ↑ 1. Kor. 11:23–25
  4. ↑ Matt. 26:17–19
  5. ↑ Matt. 26:14–16
  6. ↑ Matt. 26:3–50
  7. ↑ a b c d e f Kustaa Vilkuna: ”Maaliskuu”, Vuotuinen ajantieto, s. 82-87 (Kiirastorstai). Otava, 1994. ISBN 951-1-13320-9
  8. ↑ Pölkki, Minna: Kirkkokansakin siirtyi etäaikaan: Via Crucis -näytelmä on peruttu, mutta pääsiäistä vietetään netissä Helsingin Sanomat. 6.4.2020. Viitattu 6.4.2020.
  9. ↑ Kirkon tiedotuskeskus 19.3.2008
  10. ↑ Kiirastorstain messu kirkkokasikirja.fi. Viitattu 10.3.2021.
  11. ↑ Pääsiäinen lähestyy – myös liturgiassa Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 10.3.2021.
  12. ↑ Oja, Heikki: Aikakirja, s. 166. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5
  13. ↑ SKS:n verkkosivut: Vuotuisjuhlat (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiirastorstai.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosi

adventti | joulu | uusivuosi | loppiainen | kynttilänpäivä | laskiainen | Marian ilmestyspäivä | palmusunnuntai | kiirastorstai | pitkäperjantai | pääsiäinen | helatorstai
helluntai | Pyhän Kolminaisuuden päivä | juhannus | apostolien päivä | kirkastussunnuntai | mikkelinpäivä | reformaation päivä | pyhäinpäivä | tuomiosunnuntai

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiirastorstai&oldid=22786485”