Liesjärvi (Tammelan Liesjärvi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo järvestä Tammelan Liesjärvellä. Muista Liesjärvistä katso Liesjärvi (täsmennyssivu).
Liesjärvi
Liesjärven Juovanselkä Kyynäränharjun Kyynäränjuovalta nähtynä marraskuussa 2014.
Liesjärven Juovanselkä Kyynäränharjun Kyynäränjuovalta nähtynä marraskuussa 2014.
Valtiot Suomi
Maakunnat Kanta-Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi
Kunnat Tammela, Pusula, Somero
Koordinaatit 60°40′17″N, 23°54′08″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Turpoonjoen valuma-alue (35.98)
Laskujoki Turpoonjoki [1]
Järvinumero 35.982.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 108,5 m [1]
Rantaviiva 55,8485 km [2]
Pinta-ala 9,56478 km² [2]
Tilavuus 0,0277321 km³ [2]
Keskisyvyys 3,13 m [2]
Suurin syvyys 13,09 m [2]
Valuma-alue 127,6 km² [2]
Kartta
Liesjärvi
Liesjärven ja Kyynärän jakava Kyynäränjuova ja sen ylittävä kävelysilta Kyynäränharjulla marraskuussa 2014.
Liesjärven Juovanselän pohjoisosan Parisaaret marraskuussa 2014.
Kapea Kyynäränharju jakaa Liesjärven ja Kyynärän järvet. Vasemmalla Liesjärvi.

Liesjärvi on Kanta-Hämeessä Tammelaan, Lohjaan ja Someroon kuuluva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen. Liesjärvi on Turpoonjoen valuma-alueen pääjärvi, joka kokoaa suuren osan alueen vesistä laskujokeensa. Järvi ei kuulu Liesjärven kansallispuistoon, mutta osa sen rannoista ja monet saaret kuuluvat. Järven valuma-alueen suuruus on 128 km², ja siihen sisältyy 19 järveä tai lampea.[2][1][3]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 956 hehtaaria, pituus 7,2 kilometriä ja leveys 7,0 kilometriä. Järvellä on neljä vesiallasta, joita erottavat toisistaan harjujaksot tai kapea salmi. Lännessä on Kyynärä, joka jää Kyynäränharjun taakse. Kyynäränjuovasta pääsee Juovanselälle, joka muodostaa Soukonsalmen länsipuolelle vesialtaan, ja salmen itäpuolella aukeaa Hiiliniemenselän, Juuriniemenselän ja Soukkajärven muodostama suurin vesiallas. Järven luusuassa vedet patoaa Kettumäeltä laskeva harju, josta vesi virtaa Karjusillan ali viimeisen vesialtaan kautta Turpoonjokeen.[1]

Järveen laskevat Välijoki, Lehesjoki, Taipaleenoja, Mustijoki, Rasinjoki ja Kauhaoja sekä 63 pienempää ojaa. Välijoen kautta pohjoisesta laskevat muun muassa Ruostejärven ja Tapolanjärven vedet Kyynärään. 1800-luvulla tukinuittoa varten kaivettu Taipaleenoja laskee järven lounaiskulmaan ja tuo pääosin Someron puolella sijaitsevan Salkolanjärven valuma-alueen vedet. Salkolanjärven alkuperäinen lasku-uoma ennen Taipaleenojaa on ollut Lehesjoki. Liesjärven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla, josta saa alkunsa 10 kilometriä pitkä Turpoonjoki.[2][1][3][4]

Liesjärven 49 saaren yhteispinta-ala on 21,98 hehtaaria ja rantaviivan yhteispituus 8,45 kilometriä. Yli hehtaarin kokoisia saaria on 3 ja yli aarin kokoisia 24. Kyynärässä on viisi saarta. Juovanselän keskellä on Isosaari, joka on yli 600 metriä pitkä. Muita saaria ovat Palosaari, Parisaaret, Savilahdensaari ja Halkeimenkivensaari. Muita saaria on 18, ja kaikki Juovanselän saaret kuuluvat kansallispuistoon. Hiiliniemenselällä sijaitsee saariryhmä, jonka ytimen muodostaa Isotsaaret. Niiden lisäksi siihen kuuluu Latosaari ja Tappurasaari sekä kuusi pientä luotoa. Hiiliniemenselällä on lisäksi Pyrysaar ja viisi pienempää luotoa. Juuriniemenselkä ja Soukkajärvi ovat saarettomia alueita, mutta Karjusillan takana ennen luusuaa on yksi saari.[2][1]

Järven rantaviiva on 56 kilometriä pitkä, ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Järven rannat ovat paikoin erämaata, mutta Juuriniemenselän ja Soukkajärven rannoille ulottuu peltomaata. Rannoille on rakennettu maatilojen lisäksi noin 200 loma-asuntoa.[3] Salkolanjärven ja Liesjärven välistä kulkee valtatie 2 ja Liesjärven itäpuolelta sen ohittaa yhdystie 2825, joka on Liesjärven kylälle johtava tie.[2][1]

Luonnontila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liesjärvi on humuspitoinen ja ruskeavetinen järvi, joka on melko matala. Rannoilla kasvaa yleisesti ruovikkoa. Hajakuormituksesta johtuen alkujaan karu järvi on muuttunut keskiravinteiseen suuntaan, mutta sen tila on säilynyt pääosin hyvänä.[3]

Kansallispuisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Liesjärven kansallispuisto

Liesjärvi ei kuulu kansallispuistoon, mutta osa sen rannoista ja monet saaret kuuluvat. Kansallispuiston rantoja ovat esimerkiksi lyhyt osuus Taipaleen suulla, pääaltaan länsirannat yhdessä Kyynäränharjun ja Juovanselän pohjoisrantojen kanssa, pääaltaan saaret ja kaikki Kyynärän rannat. Puistoon kuuluu lisäksi lyhyitä rantaosuuksia muuallakin.[5][6]

Liesjärven rannalla kansallispuiston alueella sijaitsee Korteniemen perinnetila, joka ennen nykyistä käyttöään toimi pitkään metsänvartijan asuntona. Sitä ympäröi puiston vanhin osa. Puiston uudemmat osat ulottuvat järven länsirannalta myös viereisille Kyynärän- ja Tapolanjärville.[1]

Retkeily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen erikoisin retkikohde on Kyynäränharju, joka katkaisee Liesjärven Kyynärään ja Juovanselkään. Sen yli kulkee opastus, ja molemmissa päissä harjua on pysäköintipaikat, maihinnousupaikat ja käymälät. Pohjoispäässä sijaitsee lisäksi Hyypiönmaja, jossa on muita palveluja. Eteläosassa voi yöpyä Savilahdella ja Korteniemellä. Pohjoispuolella yksi lenkki käy Tapolanjärvellä ja loput reiteistä katoavat puiston pohjoisosiin.[7][8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liesjärvellä on asuttu jo kivikaudella. Liesjärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1548. Karu maasto ei houkutellut viljelijöitä samalla tavalla kuin savikot. Metsämaita otettiin kruunun haltuun 1700-luvun loppupuolella isojaon yhteydessä, kun tilojen niin sanottuja liikamaita erotettiin tiloistaan. Näin saatiin vaivatta annettua uudistilallisille viljeltäväksi uusia kohteita. Muun muassa Korteniemen tila on syntynyt näin vuonna 1792.[9]

Aiemmin Liesjärvestä on nostettu järvimalmia, samoin kuin läheisistä Salkolanjärvestä ja Heinjärvestä Someron puolella.[10] Högforsin ruukki nykyisessä Karkkilassa perustettiin vuonna 1820, ja se valmisti rautaa Liesjärven järvimalmista. Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa ja sen pohjana olleen isonjaon kartan 1795 tiedossa näkyy vielä, kuinka Salkolanjärvestä laskee oja Lehesjokeen.[11][12] Turpoon saha kaivatti Liesjärven ja Salkolanjärven välisen Taipaleen ojan tukinuittoa varten ja vaikutti samalla Lehesjokeen niin, ettei siinä pyörinyt enää vesimylly. Taipaleen oja näkyy jo Senaatin kartastossa vuodelta 1884.[9][13][14] Senaatin kartastossa järven nimitykset ovat eri lailla kuin nykyään. Kyynärää ja Soukonsalmen länsipuolta nimitettiin kartassa yhteisellä nimellä ”Kyynäräjärvi”. Loppuosaa nimitettiin ”Liesjärveksi”.[13]

Järven vedenpinnan korkeutta on laskettu 1900-alussa huomattavasti. Kansallispuiston alueella on edelleen näkyvissä vanhoja rantatörmiä. Järven pohjasta on nostettu järvimalmia vielä ennen sotia.[3] Isojakokarttaan tai muihin likimain saman ajankohdan karttoihin perustuvassa vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa Kyynäränharjua ei ole piirretty näkyviin. Sen tilalla on kuitenkin talvitietä merkitsevät viivat.[11] Kalmbergin kartan pohjana olleessa, myös isonjaon karttaan tai muihin vastaavan ajankohdan karttoihin perustuvassa Senaatin karttakokoelman vanhassa pitäjänkartastossa Kyynäränharju on näkyvissä pohjoisessa ja etelässä, mutta väliin jäisi kartan mukaan usean sadan metrin avovesiosuus.[15] Rekognosointiin perustuvassa Kuninkaan kartastossa 1700-luvun lopulta kyseinen osa järvestä on piirretty vain "selostuksen mukaan" hyvin ylimalkaisesti.[16] Senaatin kartaston venäläisessä topografikartassa 1874 harju on merkittynä koko matkaltaan.[13]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Metsähallitus: Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, 2009. Jyväskylä: Metsähallitus. C52 ISSN 1796-2943 Verkkoversio. (pdf) Viitattu 11.4.2015.[vanhentunut linkki]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Kansalaisen karttapaikka (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. ↑ a b c d e f g h i j OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.4.2015.
  3. ↑ a b c d e Metsähallitus: Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, s.12−15
  4. ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 71. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  5. ↑ Metsähallitus: Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, s.15−21
  6. ↑ Luontoon.fi: Liesijärven kansallispuisto
  7. ↑ Liesjärven kartat Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
  8. ↑ Liesjärven palvelut Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
  9. ↑ a b Metsähallitus: Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, s.21−23
  10. ↑ Aaltonen, Esko: Somerniemen historia, s. 285. [Somerniemi]: Somerniemen kunta ja seurakunta, 1945.
  11. ↑ a b Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
  12. ↑ Karttalinkki Kartta. Lounaispaikka. Viitattu 4.9.2015.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ a b c Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma), Senaatin kartasto. Senaatinkartasto: Somerniemi (XI 24) kartta (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos
  14. ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma), Senaatin kartasto. Senaatinkartasto: Tammela (XI 25) kartta (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos
  15. ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma), Pitäjänkartasto 1:20 000. Tammela (2024 11 Ia.* -/- -). Kansallisarkisto. Kansallisarkiston digitaaliarkisto (viitattu 4.9.2015)
  16. ↑ Alanen, Timo & Saulo Kepsu (toim.): Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, s. 164. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989. ISBN 951-717-568-X

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loimijoen valuma-alue (35.9)
Kokemäenjoen vesistö

Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9)

Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat:

Eurajoen vesistö (34) • Aurajoen vesistö (28) • Paimionjoen vesistö (27) • Karjaanjoen vesistö (23) • Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8)

Loimijoen alaosan alue (35.91)

Matkusjoki • Kiltajärvi • Hanhijoki

Loimijoen yläosan alue (35.92)

Petäjoki • Ypäjoki • Kuusjoki • Haapajoki

Pyhäjärven alue (35.93)
noin 90 kohdetta
Pyhäjärven-Kuivajärven alue (35.931) Loimalammi • Pyhäjärvi • Kuivajärvi • Liukonlammi • Paskolammi • Iso Räkkälammi • Määrlammi • Pajalammi • Papinlammi • Pitkälammi • Rajalammi • Reivilammi • Suujärvi • Tanilanlammi • Vähä Räkkälammi
Myllyjoen alue (35.932) Myllyjoki
Pehkijärven alue (35.933) Pehkijärvi • Heinivaho • Lamminpäänlammi
Teuronjoen valuma-alue (35.934) Teuronjoki • Kuuslammi • Hietaslammi • Koskuslammi • Haukilammi • Rautijärvi • Uljasjärvi • Kilpilammi • Suojärvi • Korpilammi • Keskilammi • Haukivaho • Iso Tähilammi • Rimpilammi • Pikku Tähilammi • Päällinen • Alanen • Sotkajärvi • Ojajärvi • Pukarojärvi • Kylänlammi • Keskinen • Kaukasenviidanlammi • Kaakkolammi • Koverojärvi • Ylimmäinen • Kanalammi • Kanajärvi • Tuomistonlammi • Pikku Kaukasenviidanlammi • Lahnalammi • Kortelammi • Verikäs • Siirtolammi • Jouhilammi • Kotalammi
Kaukjärven valuma-alue (35.935) Kaukajärvi • Mustialanlammi • Kaakkolammi
Vaihijoen valuma-alue (35.936) Ilojärvi • Susikaslammi • Teurajärvi • Liesjärvi • Verikäs • Kenkälammi • Kaitalammi • Pitkäjärvi • Lautaportaanjärvi • Iso Hosionlammi • Pikku Hosionlammi • Mertalammi • Hautalammi • Munalammi • Lunkinjärvi • Paattilammi • Tahjanjärvi • Torajärvi • Okslammi • Paskolammi
Oksjoen valuma-alue (35.937) Oksjärvi • Kelhunlammi • Laihanlammi • Maailmanlammi
Kalliojärven valuma-alue (35.938) Kalliojärvi • Hakolammi • Kailaanlammi • Kaitalammi • Karkonlammi • Karstonlammi • Kolmikkaanjärvi • Niinilammit • Paskolammi • Talpianjärvi
Punkalaitumenjoen valuma-alue (35.94)

Punkalaitumenjoki • Sammakkojärvi • Venäjänlammi • Vehkajärvi • Ahvenuslammi • Kuulammi • Huhkalanlammi • Latvajäri • Aukanjärvi

Kourajoen valuma-alue (35.95)

Kourajoki • Leppijärvi (länsi) • Lampijärvi • Leppijärvi (itä)

Kojonjoen valuma-alue (35.96)

Kojonjoki • Ahvenlammi • Halinanlammi • Sokealammi • Raitoonlammi • Valijärvi • Kiipunjärvi • Koijärvi

Jänhijoen valuma-alue (35.97)

Jänhijoki • Enttu • Jänijärvi • Koivistonlammi • Laikkalammi • Rehtijärvi • Setälänlammi • Yöninlammi • Heinijärvi • Hylönjärvi • Iso-Näkiäinen • Iso-Pakonen • Kaipiaislammi • Kiimalammi • Korpipohjanen • Kuivajärvi • Kuuliaislammi • Kyynäräjärvi • Luolalammi • Mustalammi • Pikku Kiimalammi • Pikku-Näkiäinen • Pikku-Pakonen • Saloistenjärvi • Sammakkolammi • Suopohjanen • Suopohjanlammi • Särkijärvi • Valkjärvi

Turpoonjoen valuma-alue (35.98)
noin 90 kohdetta
Turpoonjoen alue (35.981) Turpoonjoki • Heinälammi • Iililammi • Lehmälammi • Mustikkalammi • Mäyrälammi • Pesälammi • Rajalammi • Vehkalammi • Kaksvetinen • Kupittaanlammi • Peukalolammi • Porraslammi • Tittilammi
Liesjärvi alue (35.982) Liesjärvi • Karkauslammi • Pukalinlammi • Herttuanjärvi • Likolammi • Kakarilammi • Lintumaanjärvi • Levoniemenjärvi • Kirkkolammi • Pikkulammi • Tartlammi • Lahnalammi • Kanteluslammi • Pikku Katavalammi
Salkolanjärven valuma-alue (35.983) Salkolanjärvi • Hullulammi • Mustalammi
Ilmetynjoen valuma-alue (35.984) Ilmetynjoki • Valkealammi • Haukilammi • Hirvilammi • Hirvilammi • Honkalanlammi • Iso-Ilmetty • Kaakkolammi • Kakarlammi • Keisarinlammi • Kirppulammi • Likolammi • Lintulammi • Mulkolammi • Mustalammi • Myllyjärvi • Myllylammi • Nyypakanlammi • Onkilammi • Pernunjärvi • Pikku Hirvilammi • Pikku-Poikamo • Pikkulammi • Pitkäjärvi • Pitkälammi • Pääjärvi • Rietajärvi • Ruoholammi • Ruoholammi • Santastenlammi • Terho • Tervalammi • Vaunulammit • Viiveri • Vähä-Ilmetty
Kauhajoen valuma-alue (35.985) Kauhajärvi • Mätäslammi • Heinissuonlammi • Väärälammi
Mustajoen valuma-alue (35.986) Isojärvi • Myllylammi • Haukilammi • Hepolammi • Riihilammi • Tervalammi • Uudenkylänlammi • Riihilammi • Metsälammi
Tapolan-Kyynärän valuma-alue (35.987) Tapolanjärvi • Hangaslammi • Iso Katavalammi • Ruostejärvi • Perhonjärvi • Leppilammi • Hiisilänlammi • Vahaksenjärvi
Niinijoen valuma-alue (35.99)

Niinijoki • Pappistenjärvi • Pikkujärvi

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liesjärvi_(Tammelan_Liesjärvi)&oldid=22791770”