Iso Räkkälammi
| Iso Räkkälammi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Tammela |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.93) |
| Laskujoki | ei ole [1] |
| Järvinumero | 35.931.1.006 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 98,6 m [1] |
| Rantaviiva | 0,55 km [2] |
| Pinta-ala | 0,01876 km² [2] |
 Iso Räkkälammi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Iso Räkkälammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolanharjun vieressä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen.[2][1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lammen pinta-ala on 1,9 hehtaaria ja sen pituus on 210 metriä ja leveys 170 metriä. Lampeen ei laske tulo-ojia eikä siitä lähde laskuojia. SE saa vetensä Kaukolannummen harjujen pohjavedestä tai lähteistä. Sen rantaviiva on 550 metriä pitkä ja ranta on pääosin kangasmetsää, joka on länsipuolelta sistunutta. Viereinen Vähä Räkkälammi on 30 senttimetriä ylempänä, mutta järviä ei yhdistä oja. Ne sijaitsevat saman supan pohjalla, mutta ei ole varmaa tietoa, ovatko ne soistumisen vuoksi toisistaan erilleen kuroutuneita lampia. Seututie 2823 sivuaa lampea harjun päällä. Lammen rannat ovat rakentamattomia, vaikka sinne johtaa kaksi metsätietä eri suunnilta.[2][1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Senaatin kartastossa vuodelta 1884 lammen nimi on kirjoitettu "Rääkkälampi". Samassa kartastossa Saaren kartanoon vievä tie kulkee samaa uraa kuin nykyinenkin seututie 2823.[3]
Luonnonhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja sen reuna vetäytyi kohti luodetta, purki jäätikön alta virtaava jäätikköjoki nykyiseen Kaukolaan vetensä. Veden virtauksen mukana kulkeutui paljon kiveä ja hiekkaa, jota läjittyi purkaustunneliin ja kasautui purkausaukon eteen. Nämä kivi- ja hiekkajäänteet muodostavat Kaukolannummen harjut, joka osa Lopelta Humppilaan jatkuvaa harjujaksoa. Suurin harju on Kaukolanharju, jonka pitkä yhtenäinen selänne kiemurtelee nummen reunaa.[4][5]
Kaukolanharju muodostaa Pyhäjärven ja Kuivajärven väliin rikkonaiseen kannaksen, jossa veden täyttämät harjujen välit ja supat muodostavat mosaiikkimaisen vyöhykkeen. Harjun rakenteita kulkee myös järven vedenpinnan alla ja osa niistä ovat peittyneet myös savien alle. Alue on nykyään osa Saaren kansanpuistoa, jossa voi vapaasti retkeillä ja tutustua luonnonkohteisiin ja alueen historiaan.[4]
Alueen 11−13 lampea ovat syntyneet, kun jäätikköjoen suuaukon reunan jääseinämästä irtosi jäävuorenkappaleita, jotka hautautuivat hiekan joukkoon. Myöhemmin, kun mannerjään reuna oli vetäytynyt riittävän kauaksi, hiekan alla olleet jäävuoret sulivat ja hiekkaan jäi sille paikalle syvä ja jyrkkäreunainen painauma. Näitä painaumia kutsutaan harjusupiksi tai vain supiksi.[4][5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000021900 (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Iso Räkkälammi, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.3.2015.
- ↑ Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XII 24) kartta (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos
- ↑ a b c Saaren kansanpuisto Luontoon.fi. 2015. Metsähallitus. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ a b Jäätikköjokimuodostumat GTK. Geologinen tutkimuskeskus. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ Saaren kansanpuisto - Järvet ja lammet tammela.fi. 2015. Tammela: Tammelan kunta. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 11.3.2015.