Salkolanjärvi
| Salkolanjärvi | |
|---|---|
 Jäätynyt Salkolanjärvi helmikuussa 2020. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Varsinais-Suomi, uusimaa |
| Kunnat |
Somero (Somerniemi) Lohja (Pusula) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Turpoonjoen valuma-alue (35.98) |
| Laskujoki | Taipaleenoja [1] |
| Järvinumero | 35.983.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 110,6 m [1] |
| Rantaviiva | 11,007 km [2] |
| Pinta-ala | 2,7065 km² [2] |
| Suurin syvyys | 13,1 m [3] |
| Valuma-alue | 12,78 km² [3] |
 Salkolanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Salkolanjärvi on pääosin Varsinais-Suomen maakunnassa Somerniemellä Somerolla sijaitseva järvi, josta pieni osa ulottuu Uudenmaan maakuntaan Pusulan Kärkölässä Lohjalla. Järvi laskee alkujaan puutavaran uittoa varten kaivetun Taipaleenojan kautta pääosin Liesjärveen Tammelassa ja kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen. Salkolanjärven valuma-alueen suuruus on 13 km², josta järven osuus on 21 %. Valuma-alueeseen kuuluu vain kaksi muuta järveä. Valuma-alueesta noin 92 % on metsämaata. Peltoa ja niittyä on noin 3 %.[2][1][4][5] Järven rannalla on Somerniemen Salkolan kylä, ja järven pohjoispuolitse kulkee valtatie 2.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 271 hehtaaria, pituus 3,3 kilometriä ja leveys 1,2 kilometriä. Siihen laskee 16 metsäojaa, joista yksi tuo Hullulammin ja Mustalammin vedet. Järven luusua sijaitsee järven koillisrannalla, josta saa alkunsa 550 metriä pitkä Taipaleenoja Liesjärveen.[2][1]
Järven rantaviiva on 11 kilometriä pitkä, ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Järven laskuojan puoleinen pääty rajautuu vasten poikittaista harjua, jota valtatie 2 hyödyntää alustanaan. Rannoille on rakennettu runsaasti loma-asuntoja, joille johtaa tiet valtatieltä 2. Länsirannalla on Somerniemeen kuulunut Salkolan kylä. Someron ja Lohjan välinen raja kulkee järven itäpuolella järven pituussuunnassa ja ylittää hien järveä valtatien lähellä. Näin järvestä 2 prosenttia ja valuma-alueesta 46 prosenttia kuuluu Lohjaan.[2][1][4]
Virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtatien varressa toimi aikanaan Salkolan motelli ja samassa yhteydessä on harjun rinteessä Someron kaupungin uimaranta.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven nimi on aiemmin ollut "Punjärvi", mutta järveä on kutsuttu Salkolanjärveksi ainakin 1600-luvulta lähtien.[7] Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Salkola Träsk" ja sen länsirannalla oli tuolloin neljän talon Salkolan kylä. Järven vanha, luontainen lasku-uoma, joka näkyy Kalmbergin kartassa ja sen pohjana olleessa Salkolan kylän isonjaon kartassa vuodelta 1795, laski nykyisen valtatien kummankin puolen mutkitellen pohjoiseen Honkolansuon poikki ja yhtyi Lehesjokeen nykyisen valtatien 2 kohdalla.[8][9] Vuoden 1884 Senaatin kartastossa järven nimenä oli "Salkolanjärvi". Tähän karttaan on tukinuittoa helpottamaan 1800-luvulla kaivettu Taipaleenoja merkitty suorana ojana ja järven vanhaa lasku-uomaa ei enää ole piirretty näkyviin.[5][8][10] Järven vanhan, Lehesjokeen yhtyvän lasku-uoman ennallistamista on kaavailtu.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tikander, Sanna & Hietaranta, Jari: Salkolanjärven hoitosuunnitelma (pdf) (Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti XVI) 2006. Somero: Someron kaupunki. Arkistoitu 8.11.2014. Viitattu 8.11.2014.
- Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja sarja C 52. Helsinki: Metsähallitus, 2009. ISBN 978-952-446-695-0 Teoksen verkkoversio. ISBN 978-952-446-696-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Salkolanjärvi, Somero, Lohja (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.4.2015.
- ↑ a b Tikander & Hietaranta 2006: s. 14.
- ↑ a b Tikander & Hietaranta 2006: s. 17.
- ↑ a b c Metsähallitus 2009: s. 13, 22, 63.
- ↑ Someron liikunta ry:n liikuntapaikat Someron liikunta ry. Viitattu 16.9.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Alanen, Timo: Vaihtuneita järvien ja lampien nimiä Lounais-Hämeessä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1995, nro 64, s. 101. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832
- ↑ a b Koottu kartasto, Kalmbergin kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
- ↑ Karttalinkki Kartta. Lounaispaikka. Viitattu 4.9.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Senaatinkartasto: Somerniemi (XI 24) kartta Maanmittauslaitos (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos
