Salkolanjärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Salkolanjärvi
Jäätynyt Salkolanjärvi helmikuussa 2020.
Jäätynyt Salkolanjärvi helmikuussa 2020.
Valtiot Suomi
Maakunnat Varsinais-Suomi, uusimaa
Kunnat Somero (Somerniemi)
Lohja (Pusula)
Koordinaatit 60°37′46″N, 23°51′56″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Turpoonjoen valuma-alue (35.98)
Laskujoki Taipaleenoja [1]
Järvinumero 35.983.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 110,6 m [1]
Rantaviiva 11,007 km [2]
Pinta-ala 2,7065 km² [2]
Suurin syvyys 13,1 m [3]
Valuma-alue 12,78 km² [3]
Kartta
Salkolanjärvi

Salkolanjärvi on pääosin Varsinais-Suomen maakunnassa Somerniemellä Somerolla sijaitseva järvi, josta pieni osa ulottuu Uudenmaan maakuntaan Pusulan Kärkölässä Lohjalla. Järvi laskee alkujaan puutavaran uittoa varten kaivetun Taipaleenojan kautta pääosin Liesjärveen Tammelassa, ja kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen. Salkolanjärven valuma-alueen suuruus on 13 km², josta järven osuus on 21%. Valuma-alueeseen kuuluu vain kaksi muuta järveä. Valuma-alueesta noin 92 % on metsämaata. Peltoa ja niittyä on noin 3 %.[2][1][4][5] Järven rannalla on Somerniemen Salkolan kylä ja järven pohjoispuolitse kulkee valtatie 2.

Järven pinta-ala on 271 hehtaaria ja sen pituus on 3,3 kilometriä ja leveys 1,2 kilometriä. Siihen laskee 16 metsäojaa, joista yksi tuo Hullulammin ja Mustalammin vedet. Järven luusua sijaitsee järven koillisrannalla, josta saa alkunsa 550 metriä pitkä Taipaleenoja Liesjärveen.[2][1]

Järven rantaviiva on 11 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Järven laskuojan puoleinen pääty rajautuu vasten poikittaista harjua, jota valtatie 2 hyödyntää alustanaan. Rannoille on rakennettu runsaasti loma-asuntoja, joille johtaa tiet valtatieltä 2. Länsirannalla on Somerniemeen kuulunut Salkolan kylä. Someron ja Lohjan välinen raja kulkee järven itäpuolella järven pituussuunnassa ja ylittää hien järveä valtatien lähellä. Näin järvestä 2% ja valuma-alueesta 46% kuuluu Lohjalle.[2][1][4]

Valtatien varressa toimi aikanaan Salkolan motelli ja samassa yhteydessä on harjun rinteessä Someron kaupungin uimaranta.[6]

Järven nimi on aiemmin ollut "Punjärvi", mutta järveä on kutsuttu Salkolanjärveksi ainakin 1600-luvulta lähtien.[7] Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Salkola Träsk" ja sen länsirannalla oli tuolloin neljän talon Salkolan kylä. Järven vanha, luontainen lasku-uoma, joka näkyy Kalmbergin kartassa ja sen pohjana olleessa Salkolan kylän isonjaon kartassa vuodelta 1795, laski nykyisen valtatien kummankin puolen mutkitellen pohjoiseen Honkolansuon poikki ja yhtyi Lehesjokeen nykyisen valtatien 2 kohdalla.[8][9] Vuoden 1884 Senaatin kartastossa järven nimenä oli "Salkolanjärvi". Tähän karttaan on tukinuittoa helpottamaan 1800-luvulla kaivettu Taipaleenoja merkitty suorana ojana ja järven vanhaa lasku-uomaa ei enää ole piirretty näkyviin.[5][8][10] Järven vanhan, Lehesjokeen yhtyvän lasku-uoman ennallistamista on kaavailtu.[5]

  • Tikander, Sanna & Hietaranta, Jari: Salkolanjärven hoitosuunnitelma (pdf) (Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti XVI) 2006. Somero: Someron kaupunki. Arkistoitu 8.11.2014. Viitattu 8.11.2014.
  • Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja sarja C 52) Helsinki: Metsähallitus, 2009. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 3.9.2015).
  1. a b c d e Salkolanjärvi, Somero, Lohja (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.4.2015.
  3. a b Tikander & Hietaranta 2006: 14.
  4. a b Tikander & Hietaranta 2006: 17.
  5. a b c Metsähallitus 2009: 13, 22, 63.
  6. Someron liikunta ry:n liikuntapaikat Someron liikunta ry. Viitattu 16.9.2010.[vanhentunut linkki]
  7. Alanen, Timo: Vaihtuneita järvien ja lampien nimiä Lounais-Hämeessä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1995, nro 64, s. 101. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832
  8. a b Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
  9. Karttalinkki Kartta. Lounaispaikka. Viitattu 4.9.2015.[vanhentunut linkki]
  10. Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Somerniemi (XI 24) kartta (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos