Ruostejärvi
Ruostejärvi | |
---|---|
Eerikkilän urheiluopiston rantasauna Ruostejärven rannalla. |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Tammela |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Turpoonjoen valuma-alue (35.98) |
Laskujoki | Ruostejoki [1] |
Järvinumero | 35.987.1.006 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 116,6 m [1] |
Rantaviiva | 11,763 km [2] |
Pinta-ala | 1,73647 km² [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Ruostejärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa oleva järvi, joka kuuluu Turpoonjoen alueeseen. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen, jossa Tapolan–Kyynärän valuma-alue sijaitsee.[2][1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 174 hehtaaria ja sen pituus on 2,4 kilometriä ja leveys 1,6 kilometriä. Siihen laskee 14 metsäojaa. Järven luusua sijaitsee Myllylahdessa järven kaakkoisrannalla, josta saa alkunsa 3,2 kilometriä pitkä Ruostejoki, joka laskee Tapolanjärveen.[2][1]
Järven rantaviiva on 12 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Järven rannat ovat harvoin suota. Pirttiniemennokka, Kurjenniemi ja Sarkinniemi sekä pitkä Toralahti tekevät järvestä vaihtelevan. Järvessä on seitsemän pientä saarta.
Rannoille on rakennettu runsaasti loma-asuntoja, joille johtaa tiet valtatieltä 2 ja yhdystieltä 2824.[2][1]
Luonnontila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruostejärvi on kirkasvetinen ja karu järvi. Veden ravinnepitoisuudet ovat kohtalaisia. Fosforin pitoisuudet ovat alhaisia ja typpeä on kohtuullisen vähän. Järven happitilanne on heikko Leppilammilla ja Toralahdella, mutta muualla se on tyydyttävä. Lämpökerrostuneisuudesta johtuen alusvesissä on kuitenkin toistuvasti hapettomia kausia.[3][4]
Vuonna 2005 järvellä suoritettiin koekalastus, jonka perusteella ehdotettiin kalojen biomassan pienentämistä hoitokalastuksella. Hoitokalastuksella voidaan kääpiöityneen kalakannan kookkaitten kalojen suuruusluokkia kasvattaa isommiksi. Hoitokalastuksia on suoritettu toistaiseksi vuosina 2007 ja 2008.[3][5] Järven kasvillisuutta on silmäilemällä tutkittu. Järven vesikasvillisuus on runsaslajista ja se pitää sisällään pohja-, ranta ja kelluvavartisia kasvilajeja.[6] Tutkinnan perusteella suositeltiin kasvillisuuden niittoa ainakin Toralahden salmessa, mikä on parantanut lahden hapettomuustilannetta.[3]
Järvessä olevia kalalajeja ovat ahven, hauki, kiiski, muikku, salakka, särki. Järveen on myös istutettu muikkua (1990-luku), siikaa (2000-luku) sekä kuhaa ja järvitaimenta (2005 ja 2007).[3][5]
Virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järveä kiertää retkeilyreitistö, joka on yhteydessä Liesjärven kansallispuiston retkeilyreitistöön. Reitistön lähtöpaikkana voi pitää Hämeen luontokeskusta, joka sijaitsee järven etelärannalla lähellä Ruostejokea. Reitti ulottuu länteen Toralahden taakse ja itäpuolen kautta kiertäen järven pohjoisrannalla sijaitsevalle Eerikkilän urheiluopistolle ja sieltä pohjoiseen.[7] Toralahden länsirannalla on leirikeskus.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven nimi oli "Ruostjärvi".[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Ruostejärvi (Tammela) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 13.4.2015.
- ↑ a b c d Ranta, Tomi: Tammelan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive), 2010
- ↑ Taulukko: Ruostejärven ja Leppilammin ravinnetilanne, 2008
- ↑ a b Kinnunen, Kari: Koekalastuksen raportti, 2005
- ↑ Muistio: Ruostejärven kasvillisuudesta, 2007
- ↑ Luontoon.fi: Ruostejärven virkistysalue
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ruostejärven suojeluyhdistys: Verkkosivut