Saloistenjärvi (Tammela)
Saloistenjärvi | |
---|---|
Saloistenjärvi |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Tammela |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Jänhijoen valuma-alue (35.97) |
Laskujoki | oja Kuivajärveen [1] |
Järvinumero | 35.973.1.016 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 124,3 m [1] |
Rantaviiva | 13,885 km [2] |
Pinta-ala | 1,85816 km² [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Saloistenjärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueella olevaan Jänhijoen valuma-alueeseen.[2][1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 186 hehtaaria ja sen pituus on 2,3 kilometriä ja leveys 1,8 metriä. Järveen laskee suo-ojia ympäröiviltä soilta. Suurin suo on Pusunsuo, jonka kokoomaoja Pusunoja tuo Kuuliaislammin vedet. Länsipään Kylmälahteen laskevat myös Kyynäräjärven vedet. Järven luusua sijaitsee järven länsirannalla Kylmälahdessa, josta saa alkunsa 400 metriä pitkä laskuoja Kuivajärveen.[2][1]
Järven rantaviiva on 14 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Osa rannoista ovat kuitenkin heikosti ojitettua metsämaastoa. Järvi on louhikkoinen ja siinä on 22 saarta. Niistä neljän nimet ovat Soutajasaari, Selkäsaari, Jänissaari ja Kakola. Salmensaari on nykyään niemi. Sekä Salmensaarella että Kylmälahdella on loma-asunnot. Järvelle vie Kyynärjärven laskuojan ylittävä Haarakorventie.[2][1][3]
Metsähallitus sai vuonna 2013 jättämänsä hakemuksen perusteella nostaa Saloisten- ja viereisen Kyynäräjärven pintaa korkeammalle. Järvenpintaa oli laskettu 1940-luvulla noin 30 cm kaivamalla syvä oja järvien väliin, samassa yhteydessä virtaussuunta oli muuttunut Saloistenjärvestä Kyynäräjärveen.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saloistenjärven tunnettu kesäasukas on Mustialan maamiesopistossa opettajana toiminut sienitieteilijä P. A. Karsten. Järven Selkäsaaressa olevalla mökillä Karsten teki tutkimustyötä ja lähti sieltä tutkimusretkille Mustialan ympäristöön. Hämeen ammattikorkeakoulu ja Suomen sieniseura kunnostivat Karstenin mökin vuonna 2018.[4][5] Maaliskuussa 2022 Suomen sieniseura paljasti mökillä P. A. Karstenin muistolaatan.[6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Saloistenjärvi, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.3.2015.
- ↑ a b Päätös 61/2014/2 25.4.2014. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 20.7.2015.
- ↑ Kyrö, Jaakko: Tehtävä Tammelassa: Sienitutkijan mökkiä pelastamassa. Forssan Lehti, 18.2.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.3.2019.
- ↑ P.A. Karstenin kesämökkiä kunnostetaan Saloistenjärven saaressa – kansainvälisesti tunnetun sienitutkijan nimeä toivottaisiin nostettavan paremmin esiin. Forssan lehti, 5.8.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.3.2019.
- ↑ Kyrö, Jaakko: Lauantairetki sienitutkija Karstenin saarimökille – Kunnostettu mökki on kunnianosoitus maailmankuululle tutkijalle Forssan lehti. 4.3.2022. Viitattu 8.3.2022.
- ↑ Lauantairetki sienitutkija Karstenin saarimökille. Forssan lehti, 4.3.2022, nro 61, s. 22. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 8.3.2022.