Heinijärvi (Tammela)
| Heinijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Jänhijoen valuma-alue (35.97) |
| Laskujoki | Heinijoki [1] |
| Järvinumero | 35.973.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 117,7 m [1] |
| Rantaviiva | 9,55453 km [2] |
| Pinta-ala | 1,287 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00200386 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 1,56 m [2] |
| Suurin syvyys | 3,43 m [2] |
| Valuma-alue | 38 km² [3] |
| Keskivirtaama | 0,23 m³/s (MQ) [3] |
 Heinijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Heinijärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueella olevaan Jänhijoen valuma-alueeseen.[2][1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 129 hehtaaria ja sen pituus on 2,1 kilometriä ja leveys 1,2 kilometriä. Järveen laskee useita suo-ojien laskuojia. Lounaisrantaan on ojattu Leikatunlahdensuon ja Hinnersuon ojat sekä Korpipohjasen laskuoja. Kutterinlahteen laskee useita suo-ojia sekä Suopohjasen että Hylönjärven laskuojat. Länsirantaan laskevat Heinisuon laskuojat sekä Luolalamminoja, joka on Luolalammin laskuoja. Heinijärveen laskevat myös kaksi Kuivajärvestä laskevaa ojaa. Toinen on Myllyoja, joka toimii matkallaan Tammelan ja Forssan välisenä rajana. Toinen laskee idempänä kulkien matkallaan kahden järven, Kiimalammin ja Mustalammin, läpi. Järven luusua sijaitsee järven lounaisrannalla lahdenpohjukassa, josta saa alkunsa 4,8 kilometriä pitkä Heinijoki.[2][1]
Järvi on verraten matala, koska sen keskisyvyys on puolitoista metriä. Noin 46% järven pinta-alasta on syvyydeltään yli metrin, mutta vain 6,7% on yli kaksi metriä syvää. Syvin kohta on 3,40 metriä syvä ja se sijaitsee järven koillispäässä noin 40 metriä rannasta ja 550 metriä järven pohjoispäästä.[2]
Järven rantaviiva on 9,6 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Vain luoteiskulmassa rantaan rajautuu peltomaata, mutta suorantoja on useita. Muille rannoille on rakennettu kiinteitä ja loma-asuntoja.[2][1]
Saaria on 16, joiden yhteispinta-ala on 0,39 hehtaaria ja joilla on rantoja yhteensä 0,89 kilometriä. Saarista 7 on alle 10 aaria ja loput alle hehtaarin kokoisia. Nimettyjä saaria ovat ainakin Lassilansaari, Selkäsaari, Suutarinsaari ja Linnasaari.[2]
Luonnontila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinijärven vedenpinnan korkeutta on mitattu vuosina 2009 ja 2010. Sen mukaan keskivedenkorkeus oli 116,81 metriä merenpinnan yläpuolella ja että se vaihteli vuoden aikana yli metrin verran. Vedenpinta oli korkeimmillaan huhtikuussa ja alimmillaan heinä-elokuussa.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinijärvestä, sen pohjoisrannan itäpuolen rantavedestä, on löytynyt pohjaan painunut yksipuinen ruuhi, joka on nostettu sieltä talteen. Ruuhen jäännös oli noin metrin pitunen ja 30 senttimetriä leveä. Ruuhi saattaa kuulua 1800-luvulla mustialaisille, jotka kalastivat alueen järvillä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Heinijärvi, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.3.2015.
- ↑ a b c Tammela: Jänijärven vedenkorkeuden nosto - Vesilupahakemus (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Heinijärven ruuhi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 27.2.2014. Museovirasto. Viitattu 2.3.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- JärviWiki: Heinijärvi
- Verkkosivu: Heinijärven Suojelu r.y.
- YLE: Jäni- ja Heinijärvi kuntoon EU-rahoin, 28.5.2012
- YLE: Heinijärven suojelu yhdistää koko kulmakuntaa, 2011