Pernunjärvi
| Pernunjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Tammela |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Turpoonjoen valuma-alue (35.98) |
| Laskujoki | oja Iso-Ilmettyyn [1] |
| Järvinumero | 35.984.1.010 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 123 m [1] |
| Rantaviiva | 3,33 km [2] |
| Pinta-ala | 0,24777 km² [2] |
 Pernunjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pernunjärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen.[2][1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 25 hehtaaria ja sen pituus on 900 metriä ja leveys 600 metriä. Järvi on kuitenkin V-kirjaimen muotoinen, joten sillä voidaan ajatella olevan kaksi pitkää lahtea. Siihen laskee Kailansuolla umpeen kasvaneeseen lahteen ja Prnunsuolta suo-ojia. Myös itäpäähän laskee yksi metsäoja. Järvellä on kaksi laskuojaa. Toinen laskee Kailansuon läpi Mustalammiin ja toinen Pernunsuon läpi Iso-Ilmettyyn.[2][1]
Järven rantaviiva on 3,3 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin hiekkapohjaista kangasmaastoa. Se on syntynyt jääkauden lopulla, kun Kolmas Salpausselkä syntyi ja järven eteläpuolen hiekasta koostuva Pernunharju ja Papuahonmäki syntyivät. Järven länsipuolen pullistuma on karkeampaa soraa. Järven muut rannat ovat soistuneita moreenialueita. Rannoille on rakennettu loma-asuntoja, joille johtaa tiet yhdystieltä 2824.[2][1][3][4]
Luonnonhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön reuna päättyi näillä seuduilla suoraan mereen, joka oli eräs Itämeren suolainen Yoldiameren vaihe. Ilmaston lämpenevä trendi kuitenkin keskeytyi kylmyyskauteen, jonka seurauksena reunan sulaminen hidastui ja liukuva mannerjäätikkö työntyi talvisin uudestaan eteenpäin. Tämä tapahtui noin 11 400−11 300 vuotta sitten.[5] Kesien sulaminen ja talvien työntyminen olivat sata vuotta tasapainossa keskenään ja aiheuttivat reunan edestakaisen liikkeen Tammelan seuduilla. Tämä liike yhdessä jäätikön sulamisen kanssa kasasi Pernunharjun nykyiselle paikalleen. Tämän jälkeen järven kohdalle syntyi jäätikköjokitunnelin suuaukko, josta virtasi paineella sulamisvettä ja sen mukana savea, hiekka ja soraa. Koska edessä oli jo syntynyt Pernunharju, suuntautui virtaus sivullepäin itään, jonne kasaantui sanduripinta ja sen pinnalle risteilevät joenuomat. Hiekkapinta on laaja ja sen reunoille jäivät Ruoholammi ja Vähä-Ilmetty. Järvi syntyi kyseiseen kohtaan, koska jäätikköjoen virtaukset puhdistivat ja kuluttivat sen pohjaa syvemmäksi kuin ympäristönsä.[3][4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1884 Senaatin kartastossa järvi nimenä luki "Pernojärvi".[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Pernunjärvi, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.4.2015.
- ↑ a b Litmanen, Tanja: Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatiovaiheet Lopen Pernummella (Arkistoitu – Internet Archive), Pro Gradu-tutkielma, Turun Yliopisto, 2012
- ↑ a b GTK: Pertunnummen alueen maaperäkartta[vanhentunut linkki]
- ↑ Marjatta Koivisto (toim.): Jääkaudet, s. 69−86. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3
- ↑ Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XII 25) kartta (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos