Alajärvi (Hämeenlinna)
| Alajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Hämeenlinna, Hattula |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Räikälänjoen valuma-alue (35.89) |
| Laskujoki | Koskenjoki Iso-Munakkaaseen [1] |
| Järvinumero | 35.892.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 98,5 m |
| Rantaviiva | 44,5905 km [2] |
| Pinta-ala | 6,28352 km2 |
| Tilavuus | 0,0290042 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,62 m [2] |
| Suurin syvyys | 19,1 m [2] |
| Saaria | 37 [2] |
 Alajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Alajärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa ja Hattulassa sijaitseva järvi. Hämeenlinnan kaupunkialueen taajaman lounainen reuna (Majalahden, Loimalahden ja Munakkaan kaupunginosat) ulottuu järven koillisrantaan asti.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 628 hehtaaria, ja se on 6,6 kilometriä pitkä ja 2,5 kilometriä leveä. Järvi on muodoltansa niin sokkeloinen, että sillä ei ole suuria selkiä missään. Sen rantaviivan pituus onkin 44,6 kilometriä. Järven vedenpinnan korkeus on 98,5 metriä mpy.[2][1]
Niemet ja lahdet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lännestä lukien pohjoisrannasta työntyy järvelle Kotiniemi, jonka molemmille sivuille jäävät Inkalanlahti ja Haapastenlahti. Seuraava niemi on leveä Honkiniemi, jonka kainalossa on matala Kuuslahti. Seuraavat kaksi nimetöntä niemeä erottavat toisistaan Ventoolahti ja Kuivalahden itäpuolella on pitkä Hirvo eli Hirvonniemi. Seuraava niemi on Kokko eli Kokonniemi. Näiden välissä sijaitsee 1,4 kilometriä pitkä Majalahti ja Kokon itäpuolella on Sammonlahti. Järven koillisrannasta työntyy pitkänä esille Tervaniemi, joka erottaa läntisen Loimalahden Saunalahdesta. Itäisten Riisuunniemen ja Heponiemen välissä on Variksenlahti ja Heponiemen itäpuolella Vällänlahti.[1]
Järven etelärannasta erottuu länsipäässä Liisankärki, jonka itäpuolen melko selväpiirteisellä rannalla erottuvat kolme lyhyttä niemennokkaa ja Renkovahanlahdessa oleva Renkovahan nokka. Kun Renkovahanlahti kaartuu pohjoiseen, erottuu siinä pitempi Karankärki. Sen itäpuolella on vähäinen Nuutiniemi, jonka itäpuolella ranta kaartuu etelään Kärkänmaanlahteen. Seuraavaan Pitkäkärkeen mennessä jää välille kolme lyhyttä niemeä, jotka kaikki ovat osa Rytöä. Rytön itäranta muodostuu Jumallahdesta ja sen Lahdenperästä, joiden yhteispituus on 1,1 kilometriä.[1]
Saaret ja järvenselät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvessä on saaria 37, joista neljä on yli hehtaarin, 22 yli aarin ja 11 alle aarin kokoisia. Saarten yhteispinta-ala on 29 ha ja rantaviivan yhteispituus on 8,0 kilometriä.[2]
Suurin saarista on ulkoilualueena tunnettu Soininsaari,[1][3] joka on yli 600 metriä pitkä ja 580 metriä leveä. Se jakaa järven kahtia niin, että pohjoispuolelle jää 50 metriä leveä salmi ja sen eteläpuolelle 200-metrinen salmi. Saaren koillispuolella alle 300 metrin päässä sijaitsee 250 metriä pitkä Vohlisaari, jolla on seuralaisinaan pienet Sikosaari ja Lammassaari. Soininsaaren kaakkoispuolella 300 metrin päässä sijaitsee 550-metrinen Jylhä, joka on vain 240 metriä leveä. Sen seuralaisia ovat 70-metrinen Kaitasaari sekä kolme pientä luotoa. Kotsaari on viimeinen yli hehtaarin saari, joka sijaitsee suurimman selän kaakkoispuolella Rydön edustalla. Se on alle 300 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Sen länsipuolella Pitkäkärjen edustalla sijaitsee pieni nimetön saari. Muista saarista voidaan mainita Verkkosaari ja sen seuralainen Jumallahden suulla, Variksenlahden suulla olevat kolme saarta, Saunalahden suuri saari, Kärkänmaanlahden ja Pimeälahden seitsemän saarta ja Nuutiniemen kolme saarta. Huomioitavaa on, etteivät Kiparasaari ja Nuottasaari ole enää saaria vaan niemiä.[1]
Järven syvyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on luodattu ja sen avulla laaditut syvyyskäyrät on painettu karttoihin. Järven keskisyvyys on 4,6 metriä ja suurin syvyys on 19,1 metriä. Syvin kohta sijaitsee Hirvonniemen ja Tervaniemen puolivälissä. Järven tilavuus on 29 miljoonaa kuutiometriä.[2][1]
Järvi jakautuu karkeasti arvioiden kahdeksi järvialtaaksi, joita yhdistää Nuutiniemen ja Hirvon välinen 200 metriä leveä salmi. Salmi on vain kolme metriä syvä, joten lämpötilakerrostuminen ei ala vielä salmessa. Suurin osa järvestä kuuluu Hämeenlinnaan, mutta järven luoteispäässä on pieni lahdenpohjukka Hattulan puolella. Läntinen järviallas on matalampi ja siellä löytyy yli 10-metrinen syvänne Kotiniemen edustalla. Se leviää Vohlisaaren lounais- ja koillispuolella 8-metriseksi syvänteeksi. Aivan Soininsaaren itärannassa järvi syvenee nopeasti yli 9-metriseksi syvänteeksi. Myös Kuivalahti on yli 8 metriä syvä. Muut syvänteet löytyvät itäpuolen järvialtaasta. Kotsaaren pohjoispuolelta alkaa yli 10-metrinen syvänne, joka jatkuu järvenselän poikki länteen Hirvon nemenkärjen edustalle. Syvänne laajenee jo Tervaniemen edustalta luoteeseen Sammonlahden suuhun asti. Tällä alueella se syvenee 15-metriseksi ja useassa kohdassa yllitetään 18 metriä.[1]
Matalia lahtia ovat Lahdenperä ja Jumallahti, Valkama, Variksenlahti, Sammonlahti, Majalahti ja Renkonvahanlahti.[1]
Virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alajärvellä on hämeenlinnalaisten ja lähikuntien ulkoilualueita, kuten Tervaniemi ja Soininsaari. Loimalahdessa on hiekkaranta, jonka vesi on puhdasta; sinilevää on havaittu vain kuumina kesinä 2002 ja 2011.[4][5]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Räikälänjoen valuma-alueeseen. Se jaetaan vielä Alajärven alueeseen, johon järvi kuuluu.[2][6]
Varsinkin etelästä laskee järveen ojitettujen soiden kuivatusvesiä. Huomattavin laskujoki on Hattulan puolelta Inkalanlahteen laskeva Alajoki. Se on Takajärven laskujoki, johon yhtyy Myllyoja, joka on Teerisuon pohjoispuolelta alkavan valuma-alueen laskuoja, sekä sen lisäksi vielä pienen Verilammin laskuoja. Takajärveen laskee 25 muuta järveä tai lampea. Alajärven Inkalanlahteen laskee myös Kivioja, joka on Tömäjärven laskuoja. Tömäjärven kautta laskevat myös Mustalammi, Hepolammi ja Omettalammi. Vesajoki laskee järven eteläiseen lahteen, aivan Pimeälahden viereen. Se on Pyyttämön laskuoja, jonka kautta laskevat myös Vesajärvi ja Suvitiellinen. Jumallahden itärantaan laskee vielä Kaakkolammi.[1]
Alajärven vedet laskevat pois järven kaakkoispäässä Valkamassa alkavalla Koskenjoella [7], joka laskee ensin Iso-Munakkaan kautta, sitten Välijoen nimisenä Pikku-Munakkaaseen, Jokilanjokena Suojärveen, Koskenjokena Viralanjärveen ja Kuotolanjärveen ja viimein Räikälänjokena Kernaalanjärveen, mistä Hiidenjoki saa alkunsa. Tämä laskee lopuksi Vanajaveteen.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven länsirannoilla sijaitsivat Järvenkylä (ruots. Järvis by), Uotila, Soinisen saarella oleva torppa, Sammonlahdella sijaitseva Kokon torppa ja järven itäpäässä Wälen talo. Peltoja ei rannoilla näkynyt ollenkaan, mutta sieltä oli monissa paikoissa raivattu niittyjä.[8][9]
Varhaisissa peruskartoissa on muutama paikannimi, joka on ajan saatossa muuttunut. Vuoden 1961 oli Kotsaari, joka muuttui seuraavassa vuoden 1976 kartassa Kotasaareksi. Vastaavalla tavalla on Kypäräsaari muuttunut Kiparasaareksi ja Jylhänsaari, Hirvonniemi ja Kokonniemi muuttuivat vuoden 1976 kartassa Jylhäksi, Hirvoksi ja Kokoksi.[7][10][11][12]
Eräiden paikkojen rantaviiva on muuttunut karttapainosten välillä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Nuottasaari, joka on myöhemmin maatunut tai rakennettu niemeksi. Kärkänmaanlahdessa ovat saaret kasvaneet tai lisäänyneet ja eräs saari on katkennut kahdeksi saareksi. Rydönkärki on kasvanut pituutta. Sekä Saunalahden että Variksenlahden saaret että Verkkosaari ja sen seuralaiset ovat suurempia kuin aiemmin.[1][7][11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Alajärvi, Hämeenlinna (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ Tervaniemen ja Soininsaaren ulkoilualue. Alajärvi, Hämeenlinna Hämeen virkistysalueyhdistys, hameenvirkistysalueyhdistys.fi. Viitattu 19.10.2017.
- ↑ Tervaniemi uimaranta Hämeenlinna. Viitattu 1.1.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Alajarvi[vanhentunut linkki] Proagria
- ↑ Alajärvi (Hämeenlinna) (35.892.1.004) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.11.2017.
- ↑ a b c Peruskartta 1:20 000. 2131 09 Hämeenlinna. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050773.jpg), 1855–1856
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855–1856
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 09 Hämeenlinna. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1976. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2131 06 Hyrvälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 06 Hyrvälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1976. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hämeenlinnan luonto-opas (pdf) (Alajärvestä ja Soininsaaresta s. 48-50) Hämeenlinnan kaupunki, hameenlinna.fi. Viitattu 19.10.2017.