Palanderin talo (Hämeenlinna)
| Palanderin talo | |
|---|---|
 Palanderin talo. |
|
| Tyyppi | Kotimuseo |
| Osoite | Linnankatu 16, 13100 Hämeenlinna [1] |
| Sijainti | Hämeenlinna |
| Perustettu | 1995 |
| Ylläpitäjä | Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo |
| Kotisivut | Kotisivu |
| Koordinaatit | |
 Palanderin talo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Palanderin talo on Hämeenlinnassa sijaitseva kotimuseo, joka esittelee keskiluokkaisen porvariston 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun elämänmuotoa ja kaupunkiasumista.[2] Vuonna 1995 avattu museo on Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon ylläpitämä.[3]
Museon näyttelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museossa on perusnäyttelyn lisäksi vuosittain kaksi kausinäyttelyä: Paladerin talon joulu ja Palanderin talon pääsiäinen. Museossa järjestetään vain opastettuja kierroksia. Museossa on esillä myös pukukokoelma ja sisäpihalla on puutarha johon on istutettu perinteisiä puutarhakasveja.[2] Vuodesta 2018 lähtien siellä on järjestetty myös murhamysteerejä ensimmäisenä Suomen museoista.[3]
Talon historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talon rakennutti vuonna 1861 tarkka-ampujapataljoonan kapteeni Anselm Grahn, mutta hän ei juurikaan itse asunut rakennuksessa ja muutti pois Hämeenlinnasta. Hän myi rakennuksen vuonna 1873 lehtori Magnus Gaddille. Hänen omistuksessaan ollessaan julkisivu muutettiin uusrenessanssityyliin ja maalattiin öljymaalilla sekä pärekatto muutettiin asfalttihuovalla päällystetyksi. Hän myös rakennutti koristeellisen portin ja uuden aidan tontin ympärille.[4]
Palanderin talo sijaitsee aivan Hämeenlinnan kaupungin keskustassa, Hämeenlinnan lyseon viereisessä korttelissa. Talo on saanut nimensä omistajansa, Edvard Wilhelm Palanderin, mukaan. Lehtori Palander asui perheineen talossa kaksikymmentä vuotta (1884–1904).[2] Palanderien aikana talossa sijaitsi myös Hämeen Sanomien kirjapaino ja konttori vuosina 1884–1890. [4] Palanderit muuttivat vuonna 1906 nimensä Suolahdeksi – heistä on saanut alkunsa laaja ja Suomen historiassa merkittävä Suolahden suku.[5] Palanderit muuttivat muuttivat Helsinkiin vuonna 1904.[4]
Talon seuraava omistaja oli piirilääkäri Karl Johan von Fieandt joka asui perheineen talossa vuoteen 1968 asti. Suojeluskuntapiiri omisti osan talosta vuosina 1921–1944 lähtien. Piharakennukset ovat suojeluskuntapiirin ajalta 1920- ja 1940-luvuilta. Talon Suojeluskunnan osan omistajaksi tuli myöhemmin Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunta jonka omistuksessa se oli vuosina 1944–1990. Kaupungin omistukseen talo tuli vuonna 1969.[4] Samana vuonna siihen perustettiin Hämeen museon kotimuseo.[6] Nykyisen muotonsa museo sai vuonna 1995.[3]
Puutarhan kunnostus aloitettiin vuonna 1996. Tuolloin koko piha oli asfaltin peitossa ja siellä kasvoi vain kaksi puuta. Nykyinen puutarha on mitä luultavammin paljon vehreämpi kun mitä kaupunkitalojen pihat 1800-luvulla ovat olleet.[7] Siihen aikaan kaupunkiporvarien puutarhan hoito keskittyi yleensä huviloille ja talojen pihoilla oli yleensä vain nurmea, polkuja ja kotieläimiä.[7][8] Nykyiseen puutarhaan on istutettu perinteisiä puutarhakasveja ja se on kaikille avoinna aina.[2][7]
Kuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Talon seinässä oleva laatta jossa kerrotaan että siinä ovat toimineet aiemmin Suojeluskuntapiiri ja Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunta. -
Talon edestä oikealle kulkeva katu on Lukiokatu ja talon sivulla oleva alaspäin menevä katu on Linnankatu. -
Palanderin talo vuonna 2012.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=22101. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d Palanderin talo Museot.fi. Viitattu 25.2.2021.
- ↑ a b c Ruonaniemi, Antti: Ensimmäistä kertaa Suomessa: museossa pohditaan kuka murhasi porvaristalon keittäjän Yle Uutiset. 29.10.2018. Viitattu 25.2.2021.
- ↑ a b c d Palanderin talo (Lukiokatu 4) Hämeenlinnan Lydia – Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Arkistoitu 28.2.2021. Viitattu 25.2.2021.
- ↑ Leikola, Anto: Palander (1600-) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006 (päivitetty 13.2.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Heiskanen, Jari & Uimonen, Laura: ”2.1.4 Sotien jälkeinen aika, modernismin kaavoitusihanteet”, Hämeenlinnan keskuskansakoulu rakennushistoriaselvitys, s. 28. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 10.12.2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.2.2021).
- ↑ a b c Palanderin puutarha on auki kaikille Hämeen Sanomat. 14.6.2018. Viitattu 25.2.2021.
- ↑ Kalliola, Taija: Maisemasuunnittelija kohtuutalouden maailmassa : CASE: Palanderin talon puutarhakurssi, s. 4–5. (Maisemasuunnittelun opinnäytetyö) Hämeen ammattikorkeakoulu – HAMK, 2019. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.2.2021).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Palanderin talo Wikimedia Commonsissa
- Kokko, Tiina: Pakko nähdä Palanderin talo, sanoo jo matkaopaskirjakin Yle Uutiset Häme. 13.5.2011 / päiv. 9.4.2012. Viitattu 25.2.2021.