Christian Sibelius
Christian Sibelius (28. maaliskuuta 1869 Hämeenlinna – 2. heinäkuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, professori ja psykiatrian uudistaja.
Ammattiura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sibelius nimitettiin psykiatrian dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna 1900. Hän kuului Alexander Homénin koulukuntaan ja toi neurologiaa Lapinlahden, Kivelän ja Marian sairaalaan. Hänen väitöstutkimuksensa ohjaajana toimi Homén, ja tutkielma käsitteli selkäytimen patologiaa; väitöskirja tunnustettiin erittäin ansiokkaaksi. Vuonna 1904 Sibeliuksesta tuli Lapinlahden mielisairaalan ylilääkäri ja vuonna 1908 Helsingin yliopiston psykiatrian ylimääräinen professori. Hän perusti Lapinlahteen neuropatologisen laboratorion ja hänen johdollaan sai alkunsa Suomen Psykiatriyhdistys vuonna 1913.
Huolimatta työstään mielisairaalan ylilääkärinä Sibelius selitti vuonna 1911 tietokirjaan Oma maa tekemässään artikkelissa, että terveyden ja mielisairauden välimaastoon sijoittuvat ihmiset ovat "degeneroituneita" ja "ehdottomasti ala-arvoisia yhteiskunnan jäseniä".[1]
Christian Sibeliuksen aloitettua ylilääkärinä Lapinlahdessa luovuttiin pakkokeinoista (jalkaraudat, oksennuttaminen, kuumat kylvyt) hoidossa kokonaan. Myös hoitomuotoja sekä sairaalan tiloja uudistettiin inhimillisemmiksi.[2]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sibeliuksen isä, Hämeenlinnan kaupunginlääkäri Christian Gustaf Sibelius, kuoli 47-vuotiaana lavantautiin heinäkuussa 1868 ennen Christianin syntymää.[3] Äiti oli Pyhäjoen rovastin tytär Maria Charlotta (o.s. Borg) (1841–1897).[4] Jean-veljen lisäksi Christian Sibeliuksella oli sisar, opettaja Linda Maria (1863–1932), jonka mielenterveys horjui. Hän sairastui kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja kuoli Nikkilän mielisairaalassa.[5]
Sibeliuksen puoliso oli kirjailija Nelma Sibelius (Kaino Ihanelma o. s. Swan) (1878–1970) ja heille syntyi neljä lasta. Kaarina Marjatta Ahlström (1901–1989), Johannes (Jussi) Gustaf Christian (1904–1940), Rita (Riitta) Elisabeth Wangel (1907–2004) ja Harry Christian (1910–1951).
Riitta Sibeliuksesta tuli sekä silmä- että reumatauteihin erikoistunut lääkäri.[6][7] Hän avioitui neurologian erikoislääkäri Gustaf Adolf Wangelin (1894–1973) kanssa.
Christian Sibelius oli, kuten veljensä Jean Sibelius, lahjakas kamarimuusikko ja esiintyikin nuorena veljensä kanssa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aho, Jouko: Sibelius, Christian (1869–1922). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 24.2.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Arno Forsius: Houruinhoidosta mielenterveystyöhön – lyhyt katsaus psykiatrian vaiheisiin (Arkistoitu – Internet Archive)
- HUS: Neurologia erkaantuu psykologiasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Terveysportti: Suomen neurologian vaiheita
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aatu Poutanen: Katsaus verbaalisten auditiivisten hallusinaatioiden historiaan ja tutkimukseen (s. 22) Mieli ja toinen -projekti. Kesä 2015. Turun yliopisto.
- ↑ Lapinlahden sairaala – hourujen hoidosta psyyken parantamiseen yle.fi. Viitattu 25.11.2018.
- ↑ Sibelius-suku (Arkistoitu – Internet Archive), Sibelius.fi
- ↑ Elämänvaiheet 1865–1957 (Arkistoitu – Internet Archive), Ainola.fi
- ↑ Helsingin Sanomat 3.11.2015 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 599. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ Metropoli Oy / Jeremias Ylirotu / www.metropoli.fi / 2002: Suku aakkosittain www.sibelius.fi. Arkistoitu 3.7.2015. Viitattu 25.11.2018.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
