Kruununmakasiini
Kruununmakasiinit olivat Venäjän vallan aikana Suomeen rakennettuja viljavarastoja. Niihin kerättiin ns. kruununjyvät, jotka olivat osuus viljelijöiden suorittamasta kruununverosta. Se maksettiin välittömänä verona viemällä leipäviljana käytettyä ohraa ja ruista sekä kauraa kruununmakasiiniin. Kruununjyvien kerääminen lopetettiin maaveron lakkauttamisen yhteydessä vuoden 1925 alussa.[1]
1900-luvun alussa Suomessa oli yhteensä 20 kruununmakasiinia. Vuonna 1908 tehdyn inventaarion mukaan niitä oli 19, lisäksi 1912 valmistui Tammisaareen uusi, ilmeisesti Suomen viimeinen kruununmakasiini.[1] Makasiinien suunnittelijoina oli useita tunnettuja arkkitehteja, lisäksi monien piirustukset laadittiin valtion Intendenttikonttorissa. Nykyään monet kruununmakasiinit toimivat museotiloina.
Suomen kruununmakasiinit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Makasiini | Paikkakunta | Valmistunut | Arkkitehti | Nykyinen käyttö | Viite |
---|---|---|---|---|---|
Aittaluodon kruununmakasiini | Pori | 1860-luku | G. T. von Chiewitz | Rosenlew-museo | [2] |
Hämeenkyrön kruununmakasiini | Hämeenkyrö | 1820 | Hämeenkyrön kotiseutumuseo | [3] | |
Hämeenlinnan kruununmakasiini | Hämeenlinna | 1837 | Carl Ludvig Engel | Hämeenlinnan taidemuseo | [4] |
Joensuun kruununmakasiini | Joensuu | 1852 | Pielisjoen linna | [5] | |
Jyväskylän kruununmakasiini | Jyväskylä | 1851 | |||
Kastelholman kruununmakasiini | Sund | osa Kastelholman linnaa | [6] | ||
Kuninkaanlahden kruununmakasiini | Pori | ||||
Kuopion kruununmakasiini | Kuopio | 1827 | |||
Kuortaneen kruununmakasiini | Kuortane | 1850-luku | Intendenttikonttori | Kuortaneen kirkon siunauskappeli | [7] |
Oulun kihlakunnan kruununmakasiini | Oulu | 1847 | A. F. Granstedt | ravintola- ja kokoustiloina | [8] |
Oulun kruununmakasiini | Oulu | 1851 | Ernst Lohrmann | ||
Raahen kruununmakasiini | Raahe | 1852 | Ernst Lohrmann | Raahen museon toimitiloina | [9] |
Ristiinan kruununmakasiini | Ristiina | 1831 | |||
Savonlinnan kruununmakasiini | Savonlinna | 1852 | Intendenttikonttori | Savonlinnan museo | [10] |
Sörnäisten kruununmakasiini | Helsinki | 1892 | Hjalmar Åberg | tyhjillään, väliaikaisena näyttelytilana | [11] |
Tammisaaren kruununmakasiini | Tammisaari | 1912 | [1] | ||
Tampereen kruununmakasiini | Tampere | 1838 | Carl Ludvig Engel, Anton Wilhelm Arppe | Tampereen taidemuseo | [12] |
Turun kruununmakasiini | Turku | 1894 | Helge Rancken | osa Forum Marinum -merikeskusta | [13] |
Vaasan kruununmakasiini | Vaasa | 1870 | C. A. Setterberg | varastotiloina | [14] |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Helsingin Sörnäisten Kruununmakasiinin rakennushistorianselvitys (Arkistoitu – Internet Archive) Rakennustieto. Viitattu 18.10.2013.
- ↑ Rosenlew-museo (Arkistoitu – Internet Archive) Porin kaupunki. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Hämeenkyrön kotiseutumuseo (Arkistoitu – Internet Archive) Museokompassi. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Hämeenlinnan taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive) Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Joensuun kruununmakasiini, Pielisjoen linna (Arkistoitu – Internet Archive) Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Kastelholms slott (Arkistoitu – Internet Archive) Värt att veta om Åland. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Kuortaneen kruununmakasiini; Kuortaneen kirkon siunauskappeli (Arkistoitu – Internet Archive) Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Rakennusmestarit panivat Kruununmakasiinin myyntiin 27.1.2003. Kaleva. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Kruununmakasiini (Arkistoitu – Internet Archive) Raahen museo. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Savonlinnan kruununmakasiini, Savonlinnan maakuntamuseo (Arkistoitu – Internet Archive) Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Näyttely puhaltaa eloa Kruununmakasiiniin 6.5.2013. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Arkistoitu 22.10.2013. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Skuutasta Ro-Roon, Kaleerista Ilmatyynyyn (Arkistoitu – Internet Archive) Forum Marinum. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Nälkävuodet viivästyttivät kruununmakasiinin valmistumista 21.6.2013. Pohjalainen. Viitattu 19.10.2013.