Kruununmakasiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuonna 1852 valmistunut Savonlinnan kruununmakasiini, jossa toimii nykyään Savonlinnan maakuntamuseo.

Kruununmakasiinit olivat Venäjän vallan aikana Suomeen rakennettuja viljavarastoja. Niihin kerättiin ns. kruununjyvät, jotka olivat osuus viljelijöiden suorittamasta kruununverosta. Se maksettiin välittömänä verona viemällä leipäviljana käytettyä ohraa ja ruista sekä kauraa kruununmakasiiniin. Kruununjyvien kerääminen lopetettiin maaveron lakkauttamisen yhteydessä vuoden 1925 alussa.[1]

1900-luvun alussa Suomessa oli yhteensä 20 kruununmakasiinia. Vuonna 1908 tehdyn inventaarion mukaan niitä oli 19, lisäksi 1912 valmistui Tammisaareen uusi, ilmeisesti Suomen viimeinen kruununmakasiini.[1] Makasiinien suunnittelijoina oli useita tunnettuja arkkitehteja, lisäksi monien piirustukset laadittiin valtion Intendenttikonttorissa. Nykyään monet kruununmakasiinit toimivat museotiloina.

Suomen kruununmakasiinit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Makasiini Paikkakunta Valmistunut Arkkitehti Nykyinen käyttö Viite
Aittaluodon kruununmakasiini Pori 1860-luku G. T. von Chiewitz Rosenlew-museo [2]
Hämeenkyrön kruununmakasiini Hämeenkyrö 1820 Hämeenkyrön kotiseutumuseo [3]
Hämeenlinnan kruununmakasiini Hämeenlinna 1837 Carl Ludvig Engel Hämeenlinnan taidemuseo [4]
Joensuun kruununmakasiini Joensuu 1852 Pielisjoen linna [5]
Jyväskylän kruununmakasiini Jyväskylä 1851
Kastelholman kruununmakasiini Sund osa Kastelholman linnaa [6]
Kuninkaanlahden kruununmakasiini Pori
Kuopion kruununmakasiini Kuopio 1827
Kuortaneen kruununmakasiini Kuortane 1850-luku Intendenttikonttori Kuortaneen kirkon siunauskappeli [7]
Oulun kihlakunnan kruununmakasiini Oulu 1847 A. F. Granstedt ravintola- ja kokoustiloina [8]
Oulun kruununmakasiini Oulu 1851 Ernst Lohrmann
Raahen kruununmakasiini Raahe 1852 Ernst Lohrmann Raahen museon toimitiloina [9]
Ristiinan kruununmakasiini Ristiina 1831
Savonlinnan kruununmakasiini Savonlinna 1852 Intendenttikonttori Savonlinnan museo [10]
Sörnäisten kruununmakasiini Helsinki 1892 Hjalmar Åberg tyhjillään, väliaikaisena näyttelytilana [11]
Tammisaaren kruununmakasiini Tammisaari 1912 [1]
Tampereen kruununmakasiini Tampere 1838 Carl Ludvig Engel, Anton Wilhelm Arppe Tampereen taidemuseo [12]
Turun kruununmakasiini Turku 1894 Helge Rancken osa Forum Marinum -merikeskusta [13]
Vaasan kruununmakasiini Vaasa 1870 C. A. Setterberg varastotiloina [14]
  1. a b c Helsingin Sörnäisten Kruununmakasiinin rakennushistorianselvitys (Arkistoitu – Internet Archive) Rakennustieto. Viitattu 18.10.2013.
  2. Rosenlew-museo (Arkistoitu – Internet Archive) Porin kaupunki. Viitattu 19.10.2013.
  3. Hämeenkyrön kotiseutumuseo (Arkistoitu – Internet Archive) Museokompassi. Viitattu 19.10.2013.
  4. Hämeenlinnan taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive) Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.10.2013.
  5. Joensuun kruununmakasiini, Pielisjoen linna (Arkistoitu – Internet Archive) Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
  6. Kastelholms slott (Arkistoitu – Internet Archive) Värt att veta om Åland. Viitattu 19.10.2013.
  7. Kuortaneen kruununmakasiini; Kuortaneen kirkon siunauskappeli (Arkistoitu – Internet Archive) Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
  8. Rakennusmestarit panivat Kruununmakasiinin myyntiin 27.1.2003. Kaleva. Viitattu 19.10.2013.
  9. Kruununmakasiini (Arkistoitu – Internet Archive) Raahen museo. Viitattu 19.10.2013.
  10. Savonlinnan kruununmakasiini, Savonlinnan maakuntamuseo (Arkistoitu – Internet Archive) Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
  11. Näyttely puhaltaa eloa Kruununmakasiiniin 6.5.2013. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Arkistoitu 22.10.2013. Viitattu 19.10.2013.
  12. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
  13. Skuutasta Ro-Roon, Kaleerista Ilmatyynyyn (Arkistoitu – Internet Archive) Forum Marinum. Viitattu 19.10.2013.
  14. Nälkävuodet viivästyttivät kruununmakasiinin valmistumista 21.6.2013. Pohjalainen. Viitattu 19.10.2013.