Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 94

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Etusivulle kuukausikilpailun banneri?

Wikimedia Suomi järjestää huhtikuussa kuukauden kestävän kilpailun (luonnossivu), ja kysynkin nyt yhteisöltä, olisiko kilpailusta voinut tiedottaa etusivulla ensi viikolla hillityllä bannerilla? Bannerissa voisi olla pelkästään otsikko "Huhtikuun haaste: lisää naisia Wikipediaan!" alarivi "Osallistu kilpailuun 1.–30. huhtikuuta" ja kuvituskuva teemaan liittyen (esim. tämä Women in Red -logo [1]).--Olimar 27. maaliskuuta 2018 kello 15.46 (EEST)

Bannerit ovat ärsyttäviä... riippumatta siitä, että ovatko ne hillittyjä. Ajankohtaista-sivu riittää teille varmasti. --Ankara käyttäjä (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 15.54 (EEST)

Kannatan. Saa paremmin näkyvyyttä, ei ajankohtaista-sivulle eksy kuin lähinnä ne, joilla se on tarkkailulistalla ja käyvät Wikipediassa aktiivisesti. Stryn (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 16.19 (EEST)

Hyvän asian puolesta kannatan. --Lax (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 22.56 (EEST)

Hyvä ajatus, kannatan. Muuten jää monelta huomaamatta. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 28. maaliskuuta 2018 kello 09.04 (EEST)

Mikä on mainoksen kestoaika? Jos on tarkoitus pitää sitä seitsemän päivän ajan, ehdotan kahta eri tiedotushetkeä: kolme päivää 2.–4.4. kun kisa on alkanut ja toiset kolme päivää 16.4.–18.4. kun kisaan ehtii vielä mukaan. Aloituspäivät ovat maanantaipäiviä eivätkä ole aprillipäiviä. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2018 kello 09.14 (EEST)

Aprillipäivää voi tosiaan välttää, ja ehdotuksesi kuulostaa hyvältä.--Olimar 28. maaliskuuta 2018 kello 11.11 (EEST)

Sitten sekalaisia ajatuksia itse kilpailusta

Pääsiäisen vuoksi ehdottaisin mainostuksen aloittamista vasta ensimmäisenä arkipäivänä eli ti 3. huhtikuuta. Ja sitten sekalaisia ajatuksia itse mainostettavasta aiheesta: a) Pikkukorjaus: Osuus 18,0 prosenttia henkilöartikkeleista ylittyi jo naisiin keskittyneen viikkokilpailun aikana alkukuusta. b) Tulkitsenko oikein, että kilpailuun voi siis osallistua täysin uusillakin artikkeleilla, kunhan ensin värkkää tynkäartikkelin johonkin muuhun wikiin? (Tuli mieleen esimerkiksi muutamista WikiGap-listalle nostamastani wikimerkittävistä EU-erillisvirastojen naisjohtajista, joista ei löytynyt artikkelia edes johtajan kotimaan wikistä.) Vai pitääkö artikkeli löytyä muunkielisestä wikistä jo ennen Aprillipäivää? c) Saiko naisia käsittelevien henkilöartikkelien osuuden laskurin viikon viivettä ja nykyistä ajallisesti virheellistä otsikointia (per Kahvihuoneen keskustelu aiemmin) jotenkin korjattua? Osallistujat saisivat palauttetta myös suhteessa muihin wikeihin oikea-aikaisemmin. Ja voisi värkätä tyyliin tässä mennään -mallinetta aiheesta esimerkiksi johonkin sopivaan kiritäjämaahan kuten Ruotsi tai Norja nähden... --Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2018 kello 14.22 (EEST)

Voidaan siirtää tiistaihin mainostus. @Zache: voisi vastata B- ja C-kohtaan, niin en sano väärin. Periaatteen tasolla B-kohtaan voisin vastata, että artikkeleita voi toki luoda useampaan kieliversioon suomenkielisen ohella – tarkoitus on hyvä. Zache voisi täsmentää, tarvitseeko linkin toiseen kieliversioon olla etukäteen wikidatassa vai riittääkö jälkikäteinen lisäys. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että jättää jotain tekemistä uusille muokkaajille toukokuun muokkaustapahtumaan – ehkä voisit siis Paju varata itsellesi WikiGap-sivulta ne lisäämäsi artikkelit, joista haluat tehdä artikkelin kuukausikilpailun aikana :). --Olimar 29. maaliskuuta 2018 kello 14.45 (EEST)

b.) kyllä ja minun puolestani sekin riittää, että kirjoittaa ensin suomenkieliseen wikipediaan artikkelin ja sitten muun kieliseen wikipediaan. :) Eli se miten ajattelin toteuttaa tuon on, että se tarkistetaan että fiwikiin luodulla artikkelilla on kaksi kielilinkkiä joista toinen on fiwikiin. c.) Tarkoitat ilmeisesti Wigin tilastoja tässä? Wigin tilastojen päivitysnopeutta kaiketi ollaan nostamassa nykyisestä joka parantaa tilannetta hiukan. Se ei kuitenkaan ole mikään hopealuoti, koska siinä milloin botit automaattisesti luovat wikidatakohteita on parin viikon viive, koska tarkoitus on antaa ihmisille mahdollisuus muokata uusien artikkeleiden wikidatakohteet mieleisekseen ennen kuin botit tekevät juttuja. --Zache (keskustelu) 29. maaliskuuta 2018 kello 15.39 (EEST)

(Edelleen vähän ohi mainosten alkamista koskevasta keskustelusta) Hyvä juttu, jos Wigin päivitysnopeutta ollaan parantamassa. Välittömämpi palaute on yleensä tehokkaampi palkitsemisessa kuin merkittävästi viivytetty. Ja jos statistiikat ovat hämäriä tai otsikoitu väärään ajanjaksoon viittaavasti (viikon tms poikkeama), ne hämmentävät. Toisaalta mikäli omissa kisoissamme itse päivitämme oleellisimmat kentät Wikidataan [ainakin Wikidataan lyhyen kuvauksen englanniksi (Description: esim. kansallisuus ja ammatti), kentät P31 (instance of) ja P21 (sex of gender) sekä lisäämme linkin fiwikin artikkeliin], voisi varmaan palautelaskurinkin naisia koskevien henkilöartikkelien prosenttiosuudesta (fiwikissä ja jonkin kirityskielen wikissä) tehdä tämän jälkeen Wikidata Querynä. Oletko @Zache: syöttänyt näitä kenttiä esim. alkukuun viikkokisassa Wikidataan jollain makrolla/skriptillä, vai tapahtuiko tuo käsipelillä? Tuollaista kyselyä voisi ajaa paikallisesti määräajoin Wikidatasta tai haluttaessa päivityspainiketta klikkaamalla). --Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2018 kello 18.21 (EEST)

Voidaan siirtää keskustelu tekniikan kahvihuoneeseen tms. Viikkokilpailussa tein siten, että minulla oli SQL-kysely joka näytti ne kilpailuun osallistuneiden henkilöiden luomat artikkelit joilta puuttui linkki wikidataan tai tietoja wikidatasta. Sitten kävin käsin täyttelemeässä tietoja niihin artikkeleihin jotka olivat naisista ja naisten löytäminen tapahtui ihan yksi kerrallaan tsekkaamalla. Tämän kuukausikilpailun osalta ongelma ei ole samanlainen, koska jos artikkeli on ollut olemassa pidempään kuin kaksi viikkoa, niin yleensä automaatio on lisännyt sille wikidataan tietoja myös. --Zache (keskustelu) 29. maaliskuuta 2018 kello 19.30 (EEST)

Panin väliotsikon tähän. Tekniikan kahvihuone ei ole hyvä paikka keskustella kilpailusta vaan kilpailun oma keskustelusivu on hyvä paikka keskustella kilpailusta, kun kisasivu on siirretty käyttäjän alasivunta (sic, id est eksessiivi) → wikiprojektisivuksi. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2018 kello 19.06 (EEST)

Henkilöartikkelien sukupuolijakaumista ja kattavuuksista

Mediassa nostetaan silloin tällöin esille, että naisista kertovien Wikipedian henkilöartikkelien osuus kaikista henkilöartikkeleista on noin 18 prosenttia. Sitä kutsutaan "wikigapiksi", jossa "gap" tarkoittaa mies–naisartikkelien lukumääräistä eroa, kuten "pay gap" eli palkkaero ja "generation gap" eli sukupolvien välinen kuilu. Jotkut näkevät tämän eron Wikipedian ongelmana, toiset näkevät sen yhteiskunnan ongelmana, jota Wikipedia vain puolueettomasti heijastaa. Jos haluamme mitata Wikipedian itse tuottamaa sukupuolivääristymää korjataksemme sen, voisi olla tarkoituksenmukaisinta tutkia Wikipedian "kattavuutta" eli sitä, onko sukupuolten välillä eroja siinä, miten helposti wikimerkittävyyskynnyksen ylittävä mies tai nainen saa tänne artikkelin. Kävin äsken läpi viisi tällaista kategoriaa Wikipediasta löytyvien luettelojen pohjalta ja vertailin niistä löytyvien miesten ja naisten nimilinkkien värejä eli sitä, oliko heistä artikkeli vai ei.

Kategoria	Linkkien yhteismäärä	Mieslinkkien sinisyys	Naislinkkien sinisyys
Yleisurheilun yksilölajien olympiamitalistit 1936, 1960 ja 1984	284	79 %	73 %
Uinnin yksilölajien olympiamitalistit 1936, 1960 ja 1984	132	46 %	59 %
Avaruuslentäjät	467	54 %	61 %
Suomen suurlähettiläät Euroopassa 2000-luvulla	163	45 %	68 %
Rudolf Koivu -kirjankuvittajapalkinnon saajat	52	83 %	75 %

Pieniä virheitä noissa luvuissa voi olla, sillä tein tutkimuksen nopeasti. En mene takuuseen avaruuslentäjien luettelojen oikeellisuudesta, mutta muut luettelot näyttivät laadukkailta ja kattavilta. Joissakin luokissa sama nimi esiintyy useasti, toisissa vain kerran, mutta en nähnyt siinä sukupuolieroja. Gapit ovat noissa sattumanvaraisesti valitsemissani kategorioissa aika pienet. Naisartikkelien kattavuus on miehiä suurempi kolmessa kategoriassa ja miesten kattavuus kahdessa. En usko että juuri noita ylläolevia lukuja voi sinänsä hyödyntää mihinkään, mutta jos joku löytää jonkin merkittävyyskynnykseltään sukupuolineutraalin kategorian, jossa gappi on poikkeuksellisen iso, niin sen korjaamisen voi ottaa työn alle. Ja jos tällainen tutkimus tehtäisiin lajemmin ja huolellisemmin, siitä voisi saada ehkä mediatiedotteenkin. --Savir (keskustelu) 19. maaliskuuta 2018 kello 13.59 (EET)

Heti mieleen tuleva aihealue, missä on vielä paljon puutteita ovat tieteilijät ja tutkijat huolimatta siitä, että moni on tätä aihepiiriä systemaattisesti kehittänyt. En tiedä, onko siitä olemassa sellaisia lähteitä, joilla voisi tehdä tuollaisia tarkasteluja, ja varmaan paljon artikkeleita puuttuu sukupuoleen katsomatta, mutta tämä olisi ainakin hyvin kiitollinen aihepiiri. --Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 18.13 (EET)

Taisi olla vuosi sitten, kun arvioin luokkien perusteella, että noin 1/3:sta oli ja 2/3 suomalaisista korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten professoreista oli tuolloin ilman artikkelia (uupui ehkä tuollaiset 3500 artikkelia). Tähän tulevat kirjoja julkaisseet tai muuten wikimerkittävät dosentit ja muuten wikimerkittävät tieteentekijät päälle (satoja tai tuhansia pelkästään Suomesta). Sittemmin lyhyitä artikkeleita on tehty muutam sata lisää. Käsittääkseni (mutu) naisprofessoreja on tämän prosessin aikana hieman suosittu, eli heistä on laadittu enemmän tai aiemmin artikkeleita kuin mitä naisprofessorien suhteellinen määrä olisi. (Tälläkin hetkellä esimerkiksi suomalaisten akateemikkojen artikkelista uupuu muutaman ulkomaalaisen miesakateemikon artikkeli. Samoin akatemiaprofessproreista ja eniten viitattujen suomalaistutkijoiden (rajoittuen vain Clarivate Analyticsin Highly Cited Researchers -luetteloon) vuoden 2017 lista valmistui (fiwiki ehti marraskuussa ennen suomalaisia tiedotusvälineitä ja tutkijoiden kotiorganisaatioiden tiedotusosastoja :-)) ensin naisprofessorien kohdalla. Nyt WikiGapiin on tulossa kahden suurimman suomalaisen tiedeakatemian jäseninä olevien naisprofessorien puutelista (luokkaa 40-50 nimeä), muttei vastaavaa tieteentekijämiesten luetteloa. Ulkomaisten jäsenten tai tekniikan alan tiedeakatemioiden jäsentistöstä en puutelistaa tällä erää tee. (Sitten kun käänteinen miesten sukupuolitasa-arvoa ajava korjauspartio ehtii samoihin listoihin, voi artikkelitilasto heilahtaa himpun takaisinpäin.) Ulkomaisista, aloillaan merkittävästi vaikuttaneista ja/tai palkituista naistieteilijöistä saisi fiwikipediassakin olla enemmän artikkeleita. Esimerkiksi hain kokeeksi maailman eniten siteerattujen tutkijoiden listan korkeimmalle rankatun naisprofessorin, jonka h-indeksi oli viime vuonna erään indeksointiorganisaation listauksen mukaan huikea 250 (saatan tehdä hänestä artikkelin ensi kuussa fiwikiin, artikkeli oli toistaiseksi vasta yhdessä muussa wikissä). --Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2018 kello 23.00 (EEST)

Muutamia päiviä sitten tein nopeasti hyvin subjektiivisen ja vähän ehkä kiistanalaisenkin manuaalikeräilyn suositelluiksi, hyviksi tai lupaaviksi luokitelluista artikkeleista naisista ja (lähinnä) naisten kohteluun liittyvistä aiheista. Halusin selvittää, olisiko meillä fiwikissä jo riittävästi pohjaa, että voisimme nostaa esille Suomi-100 -teeman tavoin yhden naisia käsittelevän laatuliputetun artikkelin esille viikoittain tai kahden viikon välein. Ja seuraksi malline tai tilastolinkki wikidatasta päivittyneeseen henkilöartikkelien sukupuolijakauman reaalitilanteen osoittavaan tilastolukuun. Vaikka naisartikkeleita löytyi yli 52 kappaletta, ei henkilökirjon kattavuus mielestäni ollut kovin kummoinen, innostava tai edustava. Tarvittaisiin jatkokeskustelua keskeisimmistä kehitystarpeista ja luultavasti muutaman kymmenen artikkelin nosto/työstö yhdessä vähintään suositeltavaksi. vasta tämän jälkeen naisartikkeleja kannattaisi kierrättää ja pitää esillä säännöllisemmin suuremmalle lukijakunnalle ja editoijajoukolle. Johtopäätös: aiheeseen palattava. Mitä ajatuksia teille herää tästä listasta:

• suositeltuja: Hildegard Bingeniläinen, Anne Frank, Irene (Bysantin keisarinna), Kleopatra VII, Ada Lovelace, Noitavainot Ruotsin valtakunnassa, Suomen naisten jalkapallomaajoukkue, Äiti Teresa
• suositellut luettelot: ei yhtään naisia käsittelevää
• hyviä: Susan B. Anthony, Kate Bush, Marie Curie, Amy Deasismont, María Farantoúri, Jean Harlow, Arja Havakka, Ansa Ikonen, Tove Jansson, Clarice Lispector, Laura Robson, Kyllikki Saaren murha, Saori Yoshida
• lupaavia: Déspoina Achladióti, Adele, Joséphine Baker, Natalie Clifford Barney, Estelle Bennett, Neerja Bhanot, Birgitta (pyhimys), Birutė, Fanny Blankers-Koen, Cecilia Blomqvist, Boudicca, Chick lit, Sabine Dardenne, Zarïna Dïas, Cass Elliot, Vera Figner, Lisa Gherardini, Rheta Grimsley Johnson, Ann Morgan Guilbert, Lucina Hagman, Ashley Harkleroad, Sonja Henie, Mirja Hietamies-Eteläpää, Joanna Hiffernan, Vera Hjelt, Celeste Holm, Helka Hynninen, Johanna Iivanainen, Merja Ikkelä, Islam ja naiset, Noe Itō, Janis Joplin, Eliška Junková, Kaarina Kaikkonen, Aino Kallas, Kaia Kanepi, Kareena Kapoor, Emma Kari, Frances Oldham Kelsey, Karoliina Kestin katoamistapaus, Carole King, Darja Klišina, Hertta Kuusinen, Petra Kvitová, Lady Gaga, Emma Laine, Jennifer Lawrence, Doris Lessing, Leona Lewis, Astrid Lindgren, Lucretia, Vera Lynn, Charlotta Lönnqvist, Nelson Mandela, Annamari Marttinen, Rosa Meriläinen, Stephenie Meyer, Margaret Mitchell, Federica Montseny, Margrethe Munthe, Stevie Nicks, Asta Nielsen, Florence Nightingale, Nuoren tytön päiväkirja, Aili Nurminen, Maria Ohisalo, Sofi Oksanen, L. Onerva, Melanie Oudin, Deepika Padukone, Lucy Parsons, Ljudmyla Pavlitšenko, Édith Piaf, Pissis, Christine ja Elisabeth Planström, Mari Puoskari, Pyhän Barbaran alttarikaappi, Luise Rainer, Nicole Ramalalanirina, Dakota Blue Richards, Anni Sinnemäki, Agnes Sjöberg, Mamie Smith, Hertha Sponer, Meryl Streep, Nanna Sumuvuori, Kirsti Suonio, Edith Södergran, Maria Tallchief, Gerda Taro, Vera Telenius, Maria Temrjukovna, Jonna Tervomaa, Suvi Teräsniska, The Micragirls, Anne-Joseph Théroigne de Méricourt, Alli Trygg-Helenius, Tiina Vainionpää, Sirkka Vilander, Eeva-Kaarina Volanen, Nancy Wake, Heidi Weng, Lydia Wideman-Lehtonen, Maaria Wirkkala, Caroline Wozniacki, Ada E. Yonath, Zenobia, Catherine Zeta-Jones, Äitiyspakkaus.--Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2018 kello 23.00 (EEST)

Listaasi voisi laadukkaista naisartikkeleista lisätä ainakin laulajat Stevie Nicks ja Cass Elliot. Nelson Mandelan mukanaoloa en ymmärrä. Sukupuolten tasa-arvoa voidaan tavoitella täällä eri keinoin, sillä käsityksiä tasa-arvosta on monia. Minusta Wikipedia on tasa-arvoinen silloin, kun se on sukupuolineutraali (esim. henkilöartikkelin olemassa olemisen todennäköisyys ei riipu mitenkään kohteen sukupuolesta vaan ansioista), ja kun naislukijoita kiinnostavista aiheista on yhtä laadukkaat artikkelit kuin mieslukijoita kiinnostavista aiheista. Tuon ylläolevan listasi rinnalla olisi siis kiinnostavaa nähdä lista laadukkaiksi valituista artikkeleista sen mukaan, ovatko ne lukijakunnaltaan "miesten" vai "naisten" artikkeleita. Stereotyyppisesti mutta ilmeisen paikkaansapitävästi kaikki urheiluartikkelit kuuluisivat silloin miesartikkelien ryhmään ja useimmat kulttuuriaiheiset naisartikkelien ryhmään. Toinen tasa-arvomittari on sitten se laskuri, joka mittaa henkilöartikkelien sukupuolijakaumaa. Se luku saa meidät näyttämään epätasa-avoisilta, mutta minusta se ei ole meidän vikamme, eikä siihen täällä pitäisi kiinnittää paljonkaan huomiota. Naisista kertovia henkilöartikkeleita voisi esitellä jonkin teemaviikon aikana ehkä kerran vuodessa. Täällä olisi joka tapauksessa hyvä olla tasa-arvoprojekti, jossa erilaiset tasa-arvo- ja naiskäsitykset voisivat vaikuttaa synergisesti. --Savir (keskustelu) 30. maaliskuuta 2018 kello 18.43 (EEST)

Korjaukset nimiin tehty, kiitokset. En ota kantaa artikkelien lukijakuntaan. Tuon artikkelilistan avulla halusin nostaa näkyviin, ettei esimerkiksi viime vuosien naispuolisista valtion ja talouselämän huippupäättäjistä tai kärkitutkijoista ole vielä kovin moni näy laatuarvioitujen artikkelien listalla. Lukumääräisen työstön ohella voisi Wikipediassa distää myös laatua. Kun naisia käsittelevien kattavuus on yhteiskunnallisesti ja maailmanlaajuisesti parempi, voisi tehdä esimerkiksi etusivulle nostoja tyyliin Wikipedian Viikon nainen.--Paju (keskustelu) 31. maaliskuuta 2018 kello 01.12 (EEST)

Kaipaan siis ainakin lupaavaksi artikkeleja, joiden aiheena olisi vaikkapa Margaret Thatcher, Dilma Rousseff, Angela Merkel, Tarja Halonen, Riitta Uosukainen, Kaija Saariaho, Minna Canth, Salla Simukka, Leena Peltonen-Palotie, muutama akatemiaprofessori, nobelisteja, tieteenalojensa uranuurtajia, keksijöitä, yms. Kiinnostavia historiallisia naisia on kosolti; voisipa jostain suomalaisestakin vuori- tai kauppaneuvoksestakin työstää artikkelin lupaavaksi. --Paju (keskustelu) 31. maaliskuuta 2018 kello 01.56 (EEST)

Mielellään toivoisi että artikkelitasa-arvo etenisi omalla painollaan, mutta valitettavasti se ei mene niin. Hetkelliset projektit ovat hyviä, mutta jos jokainen ottaa tavoitteekseen kiinnittää asiaan koko ajan huomiota, voimme saada Wikipedian näyttämään kauniimmalta. Erityisen tärkeitä ovat politiikan vaikuttajat ja tieteentekijät, jotka jäävät helposti miesten jalkoihin asemastaan riippumatta. Oma projektini 1000 naista Wikipediaan etenee hitaasti mutta varmasti: 200 on jo tehty. Ei se vielä tunnu missään, mutta jos muutama muu ottaisin samanlaisen projektin, ehkäpä sitten etenisi nopeammin. --Ottilia Puttonen (keskustelu) 30. maaliskuuta 2018 kello 19.03 (EEST)

Todistaa että vaikka Wikipedian aktiivimuokkaajat ja ylläpitäjät ovat järjestään (90 %?) miehiä, ei se siltikään vaikuta linkkien sinisyyteen puoleen eikä toiseen. Sitten kun otetaan huomioon, että kuka tahansa voi joka tapauksessa muokata Wikipediaa vaikkapa IP-osoitteen takaa, ei sukupuolieron epäilylle argumentilla kirjoittajakunnan liian miespitoisella koostumuksella löydy hyvää logiikkaa, sillä ken tietää vaikka IP-osoitteella naistaitoluistelijasta kirjoittaisi nainen. Yksi perustelu voisi olla, että miehet jotka seuraavat urheilua seuraisivat vain miesurheilua ja kirjoittaisivat vain miesurheilijoista artikkeleita tänne, mutta ei taida pitää paikkaansa, kuten urheilukategorioita katselemalla huomaa. Erot artikkelimäärissä per sukupuoli selittyvät paremmin sitten sillä että miehet useammin ylittävät merkittävyyskynnyksen kuin naiset, mutta se ei ole Wikipedian heiniä pohtia semmoista, ellei joku tosissaan ehdota että naisille pitäisi olla matalampi merkittävyyskynnys, jotta esim. kemisteistä ja fyysikoista olisi saman verran artikkeleita per sukupuoli. Ero on siis reaalimaailmassa merkittävyyskynnyksen ylittämisessä eikä Wikipediassa eli täällä vain heijastetaan maailman tilaa. Voisihan tästä tehdä tarkemman tutkimuksen (sisältäen ylläpitäjä- ja muokkaajakunnan sukupuolet, sukupuolijakaumat artikkeleiden määrässä ja nämä jo esitetyt sinisyysprosentit) ja tiedotteen, mutta mitä sillä saavutetaan? Johtopäätös, että Wikipediassa ei syrjitä naisaiheita vaikka toimittajakunta on miesvaltainen (oletettavasti, ei tätä oikein voi saada hyvin selville edes), mutta tuo johtopäätös merkittävyyskynnyksen ylittämisestä reaalimaailmassa on se ainoa mikä jää lukijoille mieleen, eikä se ole Wikipedian heiniä puuttua siihen. --Hartz (keskustelu) 30. maaliskuuta 2018 kello 00.30 (EEST)

Ainakin jääkiekkoilijoissa tuntuu muokkaajia kiinnostavan lähinnä miehet.--MAQuire (keskustelu) 30. maaliskuuta 2018 kello 19.20 (EEST)

Miesten ja naisten jääkiekko ovat oikeastaan kaksi aivan eri asiaa niin suosion kuin urheilullisen tasonkin kannalta. Siksi minä en kiinnittäisi niiden sukupuolijakaumiin huomiota. Sen sijaan yleisurheilussa miesten ja naisten lajit ovat aika verrannollisia toisiinsa nähden. --Savir (keskustelu) 30. maaliskuuta 2018 kello 19.25 (EEST)

Tilaa artikkeli -wikiprojekti käynnistetty

Mikäli olet kokenut muokkaaja joka kaipaa uusia haasteita tai uskot pystyväsi vastaamaan esitettyyn haasteeseen, Wikiprojekti:Tilaa artikkeli on sinun wikiprojektisi. Muokkaaminen on saattanut muuttua tylsäksi ja kaipaat uusia haasteita, ehkä haluat siirtyä aivan tuntemattoman aihepiirin pariin oppimaan uutta mutta tarvitset siihen työntöapua tai et löydä kiinnostavia aiheita joihin tarttua ja toivot että joku ehdottaa sinulle aihetta? Osallistumalla tilaa artikkeli -wikiprojektiin voi saada haasteita ja onnistumisen kokemuksia siten, että tarjoudut kirjoittamaan artikkeleita mistä tahansa aiheista, joita et voi arvata etukäteen (tämä tekee wikiprojektista jännittävän). Artikkelin saa kuitenkin valita. Mitään kirjoittamispakkoa ei ole, vaikka wikiprojektiin osallistuukin. Tilata saa vapaasti ja niitä tilauksia saa siis nyt alkaa jättämään. :) --Hartz (keskustelu) 31. maaliskuuta 2018 kello 08.47 (EEST)

Onkohan tuo "kenen osallistujan toivoo siihen mahdollisesti tarttuvan" aivan välttämätön? Muuten tämä vaikuttaa hyödylliseltä hankkeelta, koska etusivun artikkelitoiveet ja laajemmat aihekohtaiset artikkelitoiveet ovat varsin hidasliikkeinen systeemi ja usein tulee nopeita kohdennettuja toiveita, tai vastaavasti tulee joskus reagoitua eri käyttäjien esittämiin nopeisiin kohdennettuihin toiveisiin, ja kun näitä toiveita nyt esitetään ja täytetään satunnaisesti eri yhteyksissä, niin on sitten ikään kuin yksi kioski tällaisia pikatoimituksia varten (jos vain siellä sattuu olemaan myyjä vuorossa). Samalla tämän tietysti voi ottaa haasteena siten kuin esim. viikon kilpailut, jos tykkää siitä työtavasta.--Urjanhai (keskustelu) 31. maaliskuuta 2018 kello 09.26 (EEST)

Voisi vilkaista malline-avaruuden vastaavaa projektia Mallineiden luontipyynnöt ja katsoa, kuinka läkähtyneen menehtynyt se on. Toki mallineiden luominen vaatii asiantuntemusta ja koodin osaamista, mutta siinä on samanlainen idea: tilaa malline ja katso kuinka tilauksesi siirtyy ad acta kun vuosi vaihtuu. Se on itse asiassa niin pysähtynyt, että edes arkistointi ei enää toimi. --Pxos (keskustelu) 31. maaliskuuta 2018 kello 12.24 (EEST)

Kuukauden wikipedisti telakalla

Siirretty keskustelu palkinnon Wikipedia:Kuukauden wikipedisti jakamisesta tästä sivulle Keskustelu Wikipediasta:Kuukauden wikipedisti#Kuukauden wikipedisti telakalla. --Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 17.33 (EEST) EDIT: --Lax (keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 17.48 (EEST)

Artikkelien lukijamäärät

Onko mistään mahdollisa nähdä, kuinka moni on kirjoittamasi artikkelin lukenut? Ajattelin vain että olisi kiinnosavaa tietää kuinka moni on sillä artikkelin sivulla käynyt... Sofia1245 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2018 kello 13.41 (EEST)

Jokaisen sivun vasemmassa laidassa on linkki "Sivun liikenne", jonka takaa näkee artikkelien käyntitilastoja eri muodossa. --Savir (keskustelu) 2. huhtikuuta 2018 kello 13.52 (EEST)

Se linkki näkyy vain jos pienoisohjelma on käytössä, sen saa käyttöön jokainen asetuksistaan. Ilman pienoiohjelmaa sivun liikenteen näkee kun menee artikkelin historiasivulle. Siellä on linkki sivun lataustilastoon. Stryn (keskustelu) 2. huhtikuuta 2018 kello 14.05 (EEST)

Eli se työkalu johon edellä viitataan on https://tools.wmflabs.org/pageviews. --Zache (keskustelu) 2. huhtikuuta 2018 kello 17.34 (EEST)

Viimeisen 30 päivän tilastot näkyvät myös vasemmalla kohdassa Sivun tiedot -> Sivua katsottu viimeisen 30 päivän aikana, ja lukua klikkaamalla näkee grafiikan. -kyykaarme (keskustelu) 12. huhtikuuta 2018 kello 11.07 (EEST)

SKS:n kirjailijamatrikkelin arkistoituja sivuja

Tällä Archive.is-arkistosivustolla on kohdasta 23 Jun 2015 18:16 lähtien arkistoituna SKS:n kirjailijamatrikkelin sivuja. Myös Wayback Machine on arkistoinut niitä. Halukkaat voivat korvata vanhentuneita linkkejä noista arkistoista. --Abc10 (keskustelu) 12. huhtikuuta 2018 kello 21.16 (EEST)

Ilmoitus ehdotuksesta sulkea Wikiuutiset

Olen pannut vireille ehdotuksen Wikiuutisten sulkemisesta. Varsinainen keskustelu on Wikiuutisten kahvihuoneessa ja ehdotusta voi kommentoida Wikimedian Meta-Wikissä: Transferring Finnish Wikinews data and then deleting it. --Abilation (keskustelu) 22. huhtikuuta 2018 kello 00.20 (EEST)

Kummituksia tarkkailulistalla

Tarkkailulistalleni oli ilmestynyt yöllä klo 1.15 luotu artikkeli. Mitenkähän se on listalle päätynyt, kun kirjauduin vasta juuri nyt enkä siihen artikkeliin koskenut ennen kuin nyt kävin ihmettelemässä mikä se on? Onko tällainen poistettu joskus aiemmin ja siitä syystä tarkkailulistallani? Mohammad Ghorbanpour‎--Weird1e (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 16.28 (EEST)

On poistettu lokakuussa 2017, jolloin olet sitä muokannutkin, ja on poistettu uudelleen tammikuussa 2018. --Lax (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 16.31 (EEST)

Eivät siis näköjään poistu poistamalla vaan pitää itse poistaa. --Weird1e (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 17.03 (EEST)

Artikkeli pysyy tarkkailulistalla, kunnes sen itse listalta poistaa. Se on sinänsä näppärää, että niin pystyy hyvin tarkkailemaan, luodaanko tänne sellaisia artikkeleita, joita on aiemmin yritetty luoda mutta joita ei täällä kaivata, tai vaikkapa sellaisia artikkeleita, joita tarkkailija tänne kaipaa mutta joita ei täällä vielä ole (ehkä jopa olemattoman artikkelin pystyy ottamaan tarkkailulistalle jo muokkausikkunassa vaikkei luonnosta tallentaisikaan). --Lax (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 17.21 (EEST)

Kätevää, enpä ole tajunnutkaan tuollaisia mahdollisuuksia. --Weird1e (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 17.53 (EEST)

Uskomattoman kätevää. Teen nyt kokeen, lisäsin tarkkailulistalle yhden punalinkin etusivulta. Saas nähdä kuin käy.--Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 18.08 (EEST)

Tarkkailulistalleenhan voi lisäillä minkänimisiä sivuja haluaa tarkkailulistasivun yläosan "Muokkaa listaa raakamuodossa" -sivun kautta. --Savir (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 18.15 (EEST)

Kiitos molemmille winkeistä. --Weird1e (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 19.40 (EEST)

Kuvien arviointi

Valokuvien valintaan, lataamiseen ja käyttöön pitäisi kehittää arviointia. Tarkoitan, että kuvien arviointi pitäisi olla osa Commonsiin tai fiWikiin ladatuista, olipa kyse itse otetuista kuvista tai taideteoksista otetuista kuvista tai avoimissa arkistoissa olevista kuvista. Arviointi kuuluu kuvien valinta- ja käsittelyprosessiin. Kuvat herättävät usein tunteellisia reaktioita. Toisaalta kokeneet valokuvaajat sanovat usein, että tämä kuva on parempi kuin tuo kuva, eikä kyse ole mistään ruudinkeksimisestä. Miten kuvien arviointia saataisiin kehitettyä Wikipedian ja Wikimedian muiden projektien muokkaajien keskuudessa? Kuvan laatu ei ole sen kummempi kysymys kuin vaikkapa kielen laatu ja jonkinlaista arviointia tulisi harjoittaa Wikipediassakin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 20.36 (EEST)

Mitä kuvan laatu sitten käytännössä on ja miten sen pitäisi Wikipediassa näkyä? Tietosanakirja-artikkelin kuvan on tärkeintä olla mahdollisimman hyvin aihetta tai jotain sen ominaisuutta kuvaava, eikä suinkaan valokuvana hienompi, ja aihetta ymmärtämättömät muokkaajat nykyiselläänkin vaihtelevat ”huonoja” mutta osuvia kuvia ”parempiin” mutta ohi aiheen meneviin. Commonsissa taas arvioidaan kuvia jo nyt kolmessa eri kategoriassa. --Fotogurachan (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 21.17 (EEST)

Vastustan. Minusta on typerää, että täällä vahditaan niin tarkasti kuvien laatua ja poistellaan esimerkiksi lisäämiäni kuvia, jotka ovat kelvanneet puoleenkymmeneen muuhun wikipediaan kuvituskuvana. Itse olen sitä koulukuntaa, jonka mielestä vähän huonompikin kuva on parempi kuin ei kuvaa ollenkaan.--MAQuire (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 21.24 (EEST)

Kuvia ei pitäisi lisätä ainoastaan sen takia, että Commonsista sattuu jonkinlainen kuva löytymään. Suuri osa Commonsin kuvista on alle kaiken arvostelun. Suttuinen kuva aiheen vierestä vain huonontaa artikkelia. --Esamatti1 (keskustelu) 5. toukokuuta 2018 kello 13.17 (EEST)

Tuo tuntuisi kaipaavan konkretisointia. Yllä mainittiin, että commonsissa on jo luokittelua ja muistelisin että siellä on myös huonojen kuvien poistoa. Käytettäessä Comnmonsissa olevia kuvia Wikipedioissa, kuvien valinta ja käyttö taas on normaalia artikkelien muokkausta, jossa muokkausta saa tehdä kuka tahansa ja tarvittaessa voidaan keskustella, tai jos halutaan jäseentyneempiä menettelyä, niitä voidaan luoda sopimalla menettelytavoista tai käytännöistä. - Tai jos halutaan seulaa commonsin puolelle, sopia niistä siellä. Kun artikkelista on linkki commonsiin, niin tämä antaa myös liikkumavaraa.

Taideteosprojektin aikana ovat käyneet mielessä sitaattikuvat: niissä on ongelmana se, että käyttämätön kuva pitäisi pitäisi poistaa, jolloin kuvan vaihdosta tulee hankalaa ja byrokraattista, varsinkin jos olisi erimieliisyyttä siitä, mikä kuva tulisi poistaa ja mikä säilyttää. Mutta tekijänoikeus ei ilmeisesti anna tähän juuri vaihtoehtoja.

Toisaalta muistan että projektisivulle tai jonnekin kirjoitit joskus jotain sellaista kuin että ei kuvan laadulla ole niin hirveästi väliä, tärkeintä että on kuva. Mutta onko nyt tullut niin karseita kuvia, että olet tullut toisiin ajatuksiin?--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2018 kello 14.01 (EEST)

Poistetuista sitaattikuvista (siis oikeista valokuvista, ei esim julisteista tai albumien kansista) voisi tehdä luettelon, josta niitä tarvittaessa palautettaisiin. Luettelossa olisi esimerkiksi kuvan nimi, mitä se esittää ja kuvan laatu. Poistettuja sitaattikuvia on jälkikäteen lähes mahdoton löytää. –Makele-90 (keskustelu) 6. toukokuuta 2018 kello 12.54 (EEST)

Mutta kun nyt luin kommenttisi uudestaan, niin tuohon voi olla tarvetta. Commons on oma projektinsa eli mitä on tarpeen tehdä siellä ja olisiko sitten esim. fi-wikissä sitaattikuville luotava joku oma proseduuri?--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2018 kello 14.06 (EEST)

Commonsista poistetaan kyllä kuvia: ainakin epäteräviä ja selkeästi huonosti kohdistettuja kuvia on poistettu. Samoin poistetaan kuvia, jotka selvästi kuuluisivat paremmin kotialbumiin kuin Commonsiin (=no educational value). - Olen kyllä samaa mieltä, että olisi hyvä, jos artikkelin kuva selventäisi artikkelin aihetta yleensä tai jostain tietystä näkökulmasta. Kuvien vaihtamisen toisiin on tietysti sallittua, perusteluna on parempi käyttää jotain muuta kun "parempi kuva", koska "parempi" on hyvin subjektiivinen käsite.--Htm (keskustelu) 6. toukokuuta 2018 kello 02.32 (EEST)

Eikös tämä onnistu ihan osallistumalla Commonsin Featured pictures, Quality images ja Valued images valintoihin ehdottamalla ja arvioimalla kuvia? Sinänsä fiwikissä voisi olla tähän lisänä vielä se, että kun saa ehdotuksen läpi ja kuvaa käytetään jossain fiwikin artikkelissa niin sen voisi lisätä fiwikissä galleriasivulle. Kun kuvia olisi riittävästi niin, niistä voisi tehdä etusivulle boksin joka arpoo esimerkiksi viikon ajan satunnaisen kuvan näkyville. Eli vastaava kuin Wiki Loves Monuments kuvista oli. --Zache (keskustelu) 6. toukokuuta 2018 kello 15.23 (EEST)

Syntymäaika ja mallineen poistaminen 3

Keskustelu on siirretty tänne ylläpitäjien ilmoitustaululta. --Pxos (keskustelu) 3. huhtikuuta 2018 kello 13.28 (EEST)

@Zache: Sama mallineiden poistelu jatkuu (keskustelu käyttäjistä Tpe1: Mallineen luku poistaminen • Lehmäantilooppi: Mallineen luku poistaminen • Syntymäaika ja mallineen poistaminen • osa 2). Yksi käyttäjä keskittyy välillä muihin muokkauksiin ja ”toinen” jatkaa [2][3] Helsingin Sanomien artikkeleita eivät kaikki hyväksy, vaan poistavat ”toimimattomina”. [4] ---raid5 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2018 kello 11.54 (EEST)

Ovatko Helsingin Sanomien maksulliset linkit kiellettyjä artikkeleissa tai erityisesti osiossa Aiheesta muualla? Yhteenveto: ”AM-osaan ei maksullisia linkkejä, kuten on useaan kertaan keskusteltu, tänäkin vuonna” [5] ---raid5 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2018 kello 12.48 (EEST)

Malline ei missään nimessä ole turha. Sama malline poistettiin myös sivulta Kenneth Gilbert DIFF Se voi minun mielestäni olla tuossa loorassa sisällä.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 2. huhtikuuta 2018 kello 13.14 (EEST)

Olen samaa mieltä. Nyt olisi hyvä saada muidenkin kommentteja, koska keskustelusta (käyttäjäsivuilla, kahvihuoneessa) ei ole apua, vaan neljä käyttäjää (joista kolme aivan uutta käyttäjätunnusta, lisäksi osoitepaljastuspyyntö) muokkaa yhtenäisesti vastoin yleisesti hyväksyttyä tapaa. Toivoisin myös ylläpidon apua. ---raid5 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2018 kello 20.37 (EEST)

Tuossa Kenneth Gilbertissä malline näytti iän johdannossa, mikä kai ei ole tarkoitus, vaan sen pitäisi näkyä vain tietolaatikossa, jota taas kyseisessä artikkelissa ei ole. Jos muokkaaja ei tiedä miten ikä piilotetaan mallineessa, niin mallineen poistaminen on luonnollinen ratkaisu. -kyykaarme (keskustelu) 2. huhtikuuta 2018 kello 22.45 (EEST)

@Raid5: Vastauksena tuohon Hesarin muistot sivuston linkitykseen. Wikipedia:Aiheesta muualla / hylättävät linkit on maininta linkit sivustoille, jotka vaativat aiheesta lukemiseksi rekisteröinnin ja / tai maksun. Tämä kattaa mm. kansallisbiografian ja hesarin muistot jotka tuolla perusteella ovat molemmat ok lähteiksi, mutta eivät aiheesta muualla linkeiksi. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että molemmat noista ovat sellaisia, että linkit pitäisi löytyä jossain muodossa artikkeleista. Tuosta mallineiden poistamisesta, niin varmaan joo pitäisi puuttua, mutta noiden paimentaminen vaatisi enemmän aikaa ja energiaa kuin mitä minulla on nyt ja sitten taas jos kylmästi vain totean ettei mallineita saa poistaa tai annan eston niin siitä tulee vain sanomista. --Zache (keskustelu) 2. huhtikuuta 2018 kello 21.53 (EEST)

Kiitos kommentistasi ja AM-osion selvennyksestä, en tiennyt siitä. Teet arvokasta työtä ja aikasi on rajallista, mutta onneksi on muitakin ylläpitäjiä osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan. Toinen asia tuli kuntoon: linkin löytää nyt arkistosta. [6] ---raid5 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2018 kello 22.19 (EEST)

En näe syytä lisätä atikkelin alkuun syntymäaika- ja ikä -mallinetta henkilön nimen perään. Tietolaatikossa se sen sijaan on paikallaan elävillä henkilöillä, kuolinikä tulee laatikkoon näkyviin Kuolinaika ja ikä -mallineella kuolleille henkilöille ja on myös ok. Tämä palvelee myös Wikidataa ja päinvastoin.--Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2018 kello 22.35 (EEST)

Kuten Htm. Mallineet ovat rähmää käyttäjien silmille. Osallistuin aktiivisesti ensimmäiseen keskusteluun, eikä mallineiden tarpeettomuus ole vielä vähentynyt. Tietolaatikossa iän osoittamiseksi ne ovat hyödyllisiä, muuten niiden perusteluksi keksitty marginaalinen tarve on pelkästään kirjoittavien muokkaajien kiusaamista. Mallineen kannattajatunnuksilla Zache ja Raid5 ei juuri henkilöartikkeleita (eikä juuri muitakaan) kirjoiteta. Ne jotka aktiivisimmin kirjoittavat, tuskin kannattaisivat niitä, jos osallistuisivat tähän keskusteluun. --Abc10 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2018 kello 12.19 (EEST)

Abc10: Muokattavat aiheet eivät liity keskusteluun, vaan pikemminkin sinun häiriköivä käytöksesi, josta olet saanut, varoituksia, muokkausestoja [7], kommenttipyynnön ja osoitepaljastuspyyntöjä (1 • 2 • 3 • 4 • 5 • 6). ”Sama käyttäjä ei ole kyseessä. Teoriassa ja teknisesti on mahdollista että on käytetty samaa konetta, sillä en ole vahtimassa 24/7.” Kuulostaa tutulta selitykseltä. Olisi hyvä, jos muokkaisit välillä esimerkiksi henkilöartikkeleita Wikipedian käytäntöjen mukaisesti. Tämänkö takia poistat linkkejä Aiheesta muualla -osiosta? [8] ---raid5 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2018 kello 20.14 (EEST)

Minä olen joitain sivuja tehnyt ihmisistä, joten kannatan mallineen käyttöä tietolaatikon sisällä, mutta en itse leipätekstissä. --OneMember ^(keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 13.40 (EEST)

Jos tarkkoja ollaan, olen samalla linjalla OneMemberin kanssa. Eli sinne tietoboksiin malline {{Syntymäaika ja ikä}} erityisesti eläville ihmisille ja Wikidatan vuoksi. ^{Leipätekstissä ehkä ei tarpeen.} Kuolleille riittänee {{Kuolinaika ja ikä}}, mutta voi olla myöskin syntymäaikamallinekin, jos siitä saa iän piilotetuksi. Ja jos malline on jo kertaalleen laitettu (eläville syntymäaika ja ikä ja kuolleille kuolinaika ja ikä), niin niitä ei kerta kaikkiaan saa sieltä kiskoa pois. Mallineet ovat tarpeelliset minun mielestäni. Jos se olisi tarpeeton, siitä olisi syytä aloitta poistokeskustelu, jota tuskin tullaan tekemään vähään aikaan.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 5. huhtikuuta 2018 kello 17.15 (EEST)

Iän saa piilotetuksi lisäämällä loppuun parametrin arvolla 1, esim. {{Syntymäaika ja ikä|1|1|1971|Helsinki|1}} tai {{Syntymäaika ja ikä|1|1|1971||1}}, jossa tuo yksi kenttä jätetään tyhjäksi välistä. Ipr1 (keskustelu) 6. toukokuuta 2018 kello 15.42 (EEST)

Kuten aikaisemmin jo todettu, niin malline tietolaatikossa ok, enkä niinkään kannattaisi sen käyttöä leipätekstissä. Mutta jos artikkelissa ei ole tietolaatikkoa, niin voisi sen käyttö silloin olla leipätekstissä suotavaa. --4shadoww (keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 17.30 (EEST)

Mallineiden käyttö täsmentyy tarkentamalla mallineiden ohjetta. Mikäli {{Syntymä- ja kuolinaika}} ja {{Syntymäaika ja ikä|pp|kk|vvvv||1}} todetaan käyttökelvottomiksi, niin mallineiden sivuille lisätään malline {{Mallinehuomio/vanhentunut|tarkennus=}}. Sitä ennen asiasta pitää olla yhteisön yhteinen näkemys. ---raid5 (keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 19.23 (EEST)

Nähdäkseni ihmisille pitäisi tähdentää minkä takia mallineet ovat olemassa ja miksi ne ovat hyödyllisiä: niillä saadaan mm. yhtenäisempi merkintätapa, helpommin tarkistettavat tiedot (esim. wikidata-integratio) ja helpommin ylläpidettävää kun ei ole useita eri tapoja (helpompi tehdä botilla tai mallinemuokkauksella tarvittavia asioita). Yksi kauhistuksen aihe on miten monenkirjavia tapoja samankaltaisien asioiden kanssa löytyy kun on tehty ilman mallineita asioita erinäköisillä kustom-ratkaisuilla. Ipr1 (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 21.29 (EEST)

Jo pelkän wikipedian uskottavuuden kannalta yhtenäistäminen ja standardointi on hyvä, yhtä tärkeänä että sivut toimivat samoin eri laitteilla ja alustoilla (käytetään CSS:ää ym. eikä purkata omia ratkaisuja eri paikkoihin jne.) ja ettei tarvitse jatkossa sivuja yksittäin korjata mikäli ulkoasu/esitystapa vaatii muutoksia. Ipr1 (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 21.33 (EEST)

En ole vielä nähnyt ongelmaa siinä että kuolleen ihmisen syntymäaika merkitään tietolaatikossa yhtenäisesti tyyliin 27. maaliskuuta 1956. Aina voi esittää omalle ns. "yhtenäistämisen" tarpeelleen - jos sillä tarkoitetaan noita mallineita - keksittyjä syitä, jotka ovat siis keksittyjä, byrokraattisia, mutta joille ei ole mitään faktaperustetta, joista ei ole mitään hyötyä. Lähinnä vain haittaa kun kooditekstiä ei voi lukea ketkään muut kuin vihkiytyneet henkilöt. Vastustan sotkun lisäämistä. Kirjoittaminen on Wikipediassa monille muutenkin vaikeaa, älkäämme siis antako teknikoille valtaa.

Noiden mallineiden käyttöönottamisesta ei muuten kai ole käyty koskaan sellaista keskustelua, jossa olisi saavutettu yksimielisyys niiden käyttöön ottamisessa, joten mitään "yhteistä ymmärrystä" niiden poistamisesta on aika paha vaatia.--Weird1e (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 22.16 (EEST)

Visuaalinen muokkaimen avulla käyttäjät pystyvät muokkaamaan sivuja osaamatta wikikoodia, jolloin voi keskittyä paremmin sisällön tuottamiseen väittelyn sijaan. Nykyisellään keskustelu muistuttaa hifiharrastajien sivustoa. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 22.53 (EEST)

Muokkaustyökaluja ja mallineita varmasti voidaan kehittää erilaisille ihmisille sopivaan suuntaan, nykyisellään osa voi olla turhan hankalasti tehtyjä mutta monet ovat jo melko yksinkertaisesti käytettäviä. Tilanne varmasti paranee jatkossa. Ipr1 (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 23.52 (EEST)

Lisäyksenä vielä että mallineet on tarkoitettu yksinkertaiseen käyttöön: kopioi tyhjä esimerkki pohjalle ja täytä puuttuvat kohdat. Jos käyttö vaikuttaa vaikealta teet jotain todennäköisesti väärin: tarkoitus ole ei kopioida mallineen "lähdekoodia" vaan sen käyttöön riittää yksinkertaisempi, wikipedian toteutus hoitaa varsinaisen työn sivua tallettaessa. Jos jokin malline oikeasti on vaikeakäyttöinen niin siitä kannattaa laittaa merkintä mallineen keskustelusivulle niin joku voi hoksata ja dokumentoida tai muuttaa mallinetta helppokäyttöisemmäksi. Ipr1 (keskustelu) 6. toukokuuta 2018 kello 03.21 (EEST)

Ei nyt varsinaisesti tähän liity, mutta voitaisiin miettiä myös Extension:TemplateStyles käyttöönottoa fiwikiin. Näin ei-ylläpitäjätkin pääsevät kehittämään mallineen CSS:ää, koska ne eivät tule järjestelmäviesti-nimiavaruuteen. Tuo on uusi toiminto, tällä hetkellä käytössä vasta muutamissa Wikipedioissa, ja vaatii yhteisön kannatuksen käyttöönottamiseksi. Stryn (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 23.41 (EEST)

Voitaisiin ottaa mielestäni käyttöön, vaikka täällä ei taida paljoa olla virittelijöitä, jotka tuota käyttäisivät. Toisaalta se voisi myös helpottaa muutosten testaamista joissain tapauksissa, kun ei tarvitsisi laittaa kaikille niitä näkyville. --4shadoww (keskustelu) 5. toukokuuta 2018 kello 18.42 (EEST)

@Ipr1, URunICon voisivat hyötyä muutoksesta. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 5. toukokuuta 2018 kello 20.21 (EEST)

Mitä turhia, suoraan tuotantoon vain.. :^) Paremmin tutustumatta tuohon vaikeaa sanoa miten käytännössä vaikuttaisi. Ipr1 (keskustelu) 5. toukokuuta 2018 kello 20.29 (EEST)

2017 source edit

Hei! En keksinyt minne muualle laittaa, joten laitoin tänne. Miksi lähes jokaiseen muokkaukseeni tulee merkintä 2017 source edit? Merkkauksen kuvauksessa kyllä lukee, että "Muokattu wikitekstin muokkausohjelmalla 2017", mutta mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Tämä nyt ei mitenkään itse muokkausta häiritse, mutta joskus osuu silmään. Kiitos avusta jo etukäteen! --ShakePilli (keskustelu) 8. toukokuuta 2018 kello 12.57 (EEST)

Käytätkö tuota laajennosta 2017 wikitext editor? Muistelen jostain lukeneeni että se tekee nuo merkinnät, mutta en nyt tähän hätään sitä sivua uudestaan löytänyt. --Linkkerpar™ 8. toukokuuta 2018 kello 13.09 (EEST)

Käytän. Nythän tajusin jo kaiken :) Mielestäni tuo kyllä hyödyttää muokkaamistani sen verran, että en sitä pois ota. Kiitos paljon! --ShakePilli (keskustelu) 8. toukokuuta 2018 kello 13.19 (EEST)

Ja merkintä tulee sen takia, että ohjelmiston kehittäjät pystyvät erottamaan millä editorilla muokkaukset on tehty. Stryn (keskustelu) 8. toukokuuta 2018 kello 14.07 (EEST)

Valtuutettujen merkittävyys

Oisko tällaisesta jotain linjaa: Helsingin kaupunginvaltuustoon nousi elokuussa 1919 varamiehen paikalta palvelijatar Miina Lindberg, joka oli valtuutettuna vajaat puolitoista vuotta seuraavan vuoden loppuun. Muuta tietoa hänestä ei artikkelissa ole. Ajattelin itse, että jos välttämättä halutaan kaikki Helsingin historian valtuutetut vuodesta x lähtien mainita, heistä voisi tehdä luettelon, jossa kerrotaan valtuustokaudet, ja jos sieltä nousee merkittäviä nimiä, heistä voi tehdä artikkeleita. Mutta käyttäjien näkemystä tähän nyt tarvitaan. Lindgren on nyt kuitenkin merkittävyyskeskustelussa. --Tpe1 (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 11.35 (EEST)

Onhan Wikipediassa poistoäänestysten perusteella muotoutuneita suuntaviivoja poliitikkojen merkittävyydestä. Perinteisesti kai on edelleen enemmistön kanta se, että pelkästään k-valtuutettuna oleminen ei riitä. Toisaalta on myös ollut niin, että joistakin historian henkilöistä on tehty artikkeleja melko vapaasti, vaikka he eivät olisi kovin ihmeellisiä. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 11.44 (EEST)

Googletuksen perusteella Lindberg oli ammattiyhdistysaktiivi ja oli mm. kuuluisamman kaimansa kanssa perustamassa Helsingin palvelijattaria. Eli se merkittävyys varmaan tulee uran kautta eikä Helsingin kaupunginvaltuustossa olemisesta. --Zache (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 11.52 (EEST) (lisäys: Jatkan artikkelin keskustelusivulla) --Zache (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 11.52 (EEST)

Kyseisen Lindbergin merkittävyys käsitellään henkilön keskustelusivulla eikä täällä. Halusin kuulostella yleistä linjaa valtuutettujen merkittävyydestä, jos ei mitään mikä perustelisi merkittävyyden ja on vain valtuuston jäsen. Kaimuus ei olen merkittävyyden perustelu, mutta mikä on, siis yleisellä tasolla, puuttumatta täällä Lindbergiin, joka oli vain esimerkki. --Tpe1 (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 12.47 (EEST)

Yleisellä tasolla Pxosin linkkaamaan suuntaviivaan on kirjattu "Kunnan- ja kaupunginvaltuutetut ... eivät yleensä ole merkittäviä" eikä linjaus ole käsittääkseni muuttunut, eikä ainakaan minun mielestäni tarvitsekaan muuttaa. --Jmk (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 12.51 (EEST)

Kuten yllä on mainittu, suuntaviivoissa on jo linjaus. Linjauksien ansiosta voidaan välttää merkittävyyskeskustelu, kun linjaukset tukevat merkittävyyttä. Jos taas merkittävyyttä tukevaa linjausta ei ole, merkittävyyden voi hyvin kyseenalaistaa ja se ratkaistaan sitten merkittävyyskeskustelussa tai viime kädessä poistoäänestyksessä. Linjauksia voi siis käyttää argumenttina lähinnä vain merkittävyyskeskustelun aloittamiseen/aloittamatta jättämiseen; eivät ne ratkaise keskustelun tai äänestyksen tulosta. Ratkaisuthan tehdään Merkittävyys-käytännön mukaisilla kriteereillä. ¬Antilope 9. toukokuuta 2018 kello 16.01 (EEST)

Viittauspäivän merkintä

Korjasin linkin lähteeseen, ja tein viittauspäivään lisäyksen /-viivan perään. Koska en ole alkuperäistä artikkelia lukenut ja päivitetyn linkin takana voi olla uutta tietoa, merkkasin noin ja kirjoitin yhteenvetoon että "osoite päivitetty". [9] Onko hyvä vai huono? --Weird1e (keskustelu) 6. toukokuuta 2018 kello 15.33 (EEST)

Olisin kenties ainoastaan korjannut osoitteen, jos en olisi tarkastanut lähdettä, mutta nyt joku muu voi katsoa kyseisen artikkelin lähteen ja muuttaa viittauspäivämäärän. Muokkkausyhteenvetosi selvensi muokkausta. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 6. toukokuuta 2018 kello 22.33 (EEST)

Pitäisi miettiä, mikä on viittauspäivän perimmäinen tarkoitus. Käytin itse viittauspäivää myös kirjalähteiden lisäyksissäni kertomassa, koska lähdetieto on pantu artikkeliin, mutta sitten huomasin, että eräs silloin minua kokeneempi käyttäjä kävi poistamassa viittauspäivät tarpeettomina. Syyksi päättelin sen, että viitauspäivä liittyy labiileihin lähteisiin eli Internetin suureen 404-kokoelmaan. Viittauspäivä kertoo sen päivän, jolloin lähdelinkki on ainakin toiminut. Hyvin usein täällä ja en-wikissä lukijana toimiessani koen turhautumisen tyypillisiä hetkiä, kun näen, että viite on toiminut muutama vuosi sitten mutta eipä toimi enää. Luultavasti on siis tarkoituksenmukaista, että viittauspäiväksi merkitään se päivä, jolloin linkin toimivuus on varmistettu. Toisaalta jos kuitenkin ajattelee niin, että viittauspäivä antaa informaatiota myös siitä hetkestä, jolloin lähteen sisällöstä on tietoa haettu, niin se puoltaisi myös aiemman viittauspäivän säilyttämistä, koska lähde voi muuttua. Tästä seikasta onkin rinnakkaisohjelmassa keskustelua. Nyt on käynyt taas niin kivasti, että suurin piirtein samasta asiasta keskustellaan samaan aikaan kahdessa eri kahvihuoneessa. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2018 kello 11.53 (EEST)

Minusta se viittauspäivä kertoo sen milloin linkki on toiminut ja myös sen milloin sen sisältö on vastannut sitä mihin sillä viitataan, ja sehän kannattaa samalla päivitettäessä tarkistaa että sisältö pätee tekstiin johon sitä lähteenä käytetään. Archivesta on tullut joskus vastaan sivuja joita on päivitetty ahkeraan ja on myös paljon siellä niin tuolla viittauspäivällä ainakin on helpompi haarukoida oikea versio sivusta. --Linkkerpar™ 7. toukokuuta 2018 kello 12.06 (EEST)

Tästä keskustelusta huomaa, että nimenomaan viitauspäivämäärällä on kaksi eri funktiota, jotka sekoittuvat, kun mallineet hyväksyvät yleensä vain yhden päivämäärän. Pitäisi oikeastaan kehittää kaksi tietokenttää: 1) päivämäärä, jolloin www-linkin toimivuus on todettu, ja 2) päivämäärä, jolloin sen sisältö on luettu. Toisaalta Weird1e:n keksimä kauttaviiva-merkintä tavallaan ratkaisee perusongelman – lukuun ottamatta tietysti liitännäistä ongelmaa, että tavallinen lukija ei ymmärrä, mitä kaksi eri päivämäärää lopulta tarkoittavat. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2018 kello 12.15 (EEST) Tämän kommentin kieltä on huollettu jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 17.08 (EEST)

Teidän mieliksi kaivoin vanhan linkin ja vertasin: olivat samanlaisia. Olisikin pitänyt ottaa hypoteettinen esimerkki, jossa vanha linkki on täysin kuollut tai teksti on niin pitkä että vertaaminen on mahdotonta tai muuten on hankala tarkistaa onko siellä kaikki ne tiedot, jotka sieltä on alun perin haettu, sillä sellaista tilannetta varten tämän kysymyksen esitin. Vanha linkki todistaa silloin, että tiedot ovat asianmukaisesti lähteistetty eikä keksittyjä, uusi päivitetty linkki on niitä varten jotka haluavat aiheesta lisätietoa. Useinhan käy niin että kun osoite vaihtuu, tekstiäkin muutetaan parempaan tai huonompaan suuntaan. --Weird1e (keskustelu) 7. toukokuuta 2018 kello 12.41 (EEST)

Voiko joku selittää minulle, miksi kirjaviitemallinteessa on viittauspäivä? --Esamatti1 (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 16.49 (EEST)

Joku ei varmaan vaivaudu, mutta jokin selittää kyllä asian jotenkin. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 17.01 (EEST)

Minikirjaviitteessä on paikka viittauspäivämäärälle, mutta ei www-viitteelle. On turha yrittää esittää fiksua, jos kaikki on alun perin älytöntä. --Esamatti1 (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 03.39 (EEST)

Voisiko joku kertoa minulle (riippumatta siitä, esittääkö fiksua vai ei), mikä on minikirjaviite ja mistä sellainen löytyy? Sellaisesta ei alkuperäisessä kysymyksessä ollut puhetta enkä sellaista mistään löydä. --Lax (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 08.17 (EEST)

Se on ainakin "Muokkaa wiktekstiä" -tilassa näkyvässä apulaatikossa kohdassa Viitteet. Se luo kirjaviitteestä "miniversion", olisko siihen otettu keskeisimmät kohdat ilman nettilinkkejä. Siinähän päivämäärä on turha, koska ei ole edes www-linkkiä. --PtG (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 08.39 (EEST)

Kiitos. Mä olen näköjään aina löytänyt ensimmäiseltä riviltä etsimäni viitemallineen, kun katse ei ole ikinä harhautunut tuolle toiselle riville. --Lax (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 09.16 (EEST)

Raamattu-wikipäivä?

Yhtäkkiä ilmestyy useita käyttäjiä muokkaamaan raamattuaiheita. Onko meneillään joku Raamattu-wikipäivä? --Weird1e (keskustelu) 11. toukokuuta 2018 kello 14.41 (EEST)

Ei ainakaan ev.lut. kirkkovuosikalenterin [10] mukaan ellei tuo perjantai sitten tarkoita sitä. Onks muokkaajista joku nimeltään Johannes? --Lax (keskustelu) 11. toukokuuta 2018 kello 15.00 (EEST)

No ainakin nämä: Evtropios-samuel, RaamattuTuntija69, Skoolari, Pauhuba, ‎‎Dopec, Mpt21. Voihan niillä olla oma yksityinen projekti. Ajattelin vain että osaa suhtautua oikein, jos on projekti, jossa syntyy kasoittain artikkeleita tai muita muokkauksia. --Weird1e (keskustelu) 11. toukokuuta 2018 kello 15.55 (EEST)

"Epäonnistunut sisäänkirjaus"

Hei, sain epämiellyttävän ilmoituksen, jossa luki käytännössä näin:

• There has been a failed attempt to log in to your account from a new device. Please make sure your account has a strong password.

Viesti tuli Englanti-Wikipediaan. Eli epäonnistunut kirjautumisyritys jostain uudesta IP:stä tms. Mitä vaihtoehtoja tässä on? Olenko minä yrittänyt kirjautua jostakin itse, tai onko joku ei-minä yrittänyt kirjautua käyttäjänimelleni? Tai onko salasana mennyt vahingossa väärin?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 12. toukokuuta 2018 kello 20.53 (EEST)

Viesti tuli näemmä 4.5.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 12. toukokuuta 2018 kello 20.53 (EEST)

Wikipedia:Kahvihuone_(tekniikka)#En-wikissä_yritetty_murtaa_tuhansien_tunnusten_salasanat --4shadoww (keskustelu) 12. toukokuuta 2018 kello 20.55 (EEST)

Eduskunnan herkkyys

On pitänyt jo pitkän aikaa kysyä, että minkä takia estosivulla mainitaan eduskunta "herkkänä IP-osoitteena"? Wikimedian palvelut kyllä sellaiseksi ymmärrän. --Otrfan (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 19.17 (EEST)

Kai "joku" on omasta toimestaan ne sinne vuonna 2009 laittanut. En ainakaan löytänyt mitään keskustelua mitä oltaisi silloin käyty. Ei eduskunnan koneilla pitäisi kai mitään erityisasemaa olla, yhtälailla sieltä voi tulla haitallisia muokkauksia. Stryn (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 19.31 (EEST)

Keskusta oli suurin puolue ja Vanhanen pääministeri tuon lisäämisen aikaan.--MAQuire (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 19.45 (EEST)

Voisi poistaa tuon kyseisen maininnan. --4shadoww (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 19.40 (EEST)

Muistinsekaista horinaa: Aikanaan lueskelin paljonkin en-wikin muinaistarinoita, ja muistelen, että Wikipedian alkuaikoina Yhdysvaltain kongressiin liitetystä IP-osoitteesta olisi vandalisoitu, ja sitten joku sysop olisi avaruusestänyt koko Congressin. Haloon noustua ja kohun laannuttua on melko varmaa, että jonnekin on kirjoitettu ohjesääntö "Exercise caution when blocking sensitive addresses such as the U.S. Congress". Kun on sitten napattu asioita suoraan tähän nurkkakuntaan sen kummemmin miettimättä taustoja, tuosta on sitten saatu fi-wikiin idea, että Eduskunta on herkkä asia. Näin oletan, näin se voipi olla. --Pxos (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 19.48 (EEST) Lisäys: Vain pienellä etsimisellä löytyikin en-wikistä ihan pysyvä ohje sensitiivisistä hallituspiireistä. On melko selvää, että ajatus on vain sellaisenaan tuotu tänne. --Pxos (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 19.57 (EEST)

Fi-wikin ensimmäinen skandaali taisi koskea yhden kansanedustajan gradua, ja artikkelin sensurointia eduskunnan IP:stä. EDIT Diff. --Tappinen (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 21.30 (EEST)

Niin se maailma ei muutu: [11]. --Lax (keskustelu) 27. huhtikuuta 2018 kello 11.48 (EEST)

Kirjoitetaan tähän keskusteluun vielä tiedoksi, että ylläpitäjä poisti eduskunnan herkkien osoitteiden listalta 14. toukokuuta 2018. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 17.00 (EEST)

Sotilasarvon ilmoittaminen artikkelissa

Käyttäjän @J. Sketter: kanssa on erimielisyyttä siitä ilmoitetaanko varusmiespalveluksen suorittaneen sotilasarvo artikkelissa. Minulla on ollut käsitys että sotilasrvo ilmoitetaan vain jos siihen on erityinen syy, esimerkiksi uran kannalta tai on saatu jostain ansioista kuten esimerkiksi ilmeisesti ministeri Jari Leppä on saanut majurin arvon. Varusmiespalvelu tai siviilipalvelushan kuuluu miehillä käsittääkseni kansalaisvelvollisuuksiin, eikä sitä siksi mainita, tai näin olen jostain eteen tulleista keskusteluista ymmärtänyt. Keskusteluja en löydä, yleensäkin niiden löytäminen aiheesta kuin aiheesta on jostain syystä vaikeaa. --Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 09.36 (EEST)

Mielenkiintoinen kysymys. Tätä voisi kutsua "kengännumero-ongelmaksi". Kas kun Wikipediassa on ollut pitkään käytössä erilaisia tietolaatikoita tuottavia mallineita, muun muassa malline "Henkilö". Sen tietokenttien hallitsemattomasta tai hallitusta laajenemisesta käytiin aikanaan tällainen keskustelu, jossa sivutaan sotilasarvojakin. Nyt voisi jakaa ongelman kahtia: 1) onko kengännumerosta kertova tieto ylipäänsä tärkeä itsessään ja 2) jos se on tärkeä, mihin tieto pannaan? Kakkoskysymykseen on nykyään kolme eri vaihtoehtoa: 1) Kengän koon voi kirjoittaa leipätekstiin; 2) kengännumeron voi sijoittaa mallineeseen ja vaikka luoda sitä varten oman kentän, kun kukaan ei huomaa; 3) Wikidata-hanke kerää kaiken nippelitiedon itseensä ja kannustaa erilaisten tietoyksiköiden luomiseen. On mielestäni mahdollista ratkaista asia "kaatopaikka"-menetelmällä niin, että tiedon tärkeyttä ei tarvitse arvioida vaan kaikki oheistieto pannaan Wikidataan, josta se on saatavilla. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 10.59 (EEST)

Tieto siirtyi esimerkkitapauksessa Orpo keskustelun vaikutuksesta tietolaatikosta tekstiin, mutta triviatietona se on yhtä tarpeeton sielläkin.--Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 11.07 (EEST)

Kirjoitetaan tähän lisätiedoksi, että mainitussa artikkelissa "Petteri Orpo" on tietolaatikkomallineena Malline:Valtionjohto. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 11.31 (EEST)

Muistelisin joistain datateemalisäyksistä (esim. SYKE:n järvirekisterin ja Järviwikin käyttänä järvinumero Suomen järville), että wikidatassakin on eri kentille mahdollisesti jokin hyväksymismenettely, joskaan en ole tästä varma kun en ole muuten paremmin perehtynyt wikidataan. Joku Wikidataan paremmin perehtynyt osaisi tämän varmaan kertoa hetikin.--Urjanhai (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 11.11 (EEST)

Mainitsemani kaatopaikkamalline on muuten jo kehitteillä: Malline Henkilö WD. Sen tarkoituksena on selvästi hakea tiedot Wikidatasta ja jos Wikidataan on hyväksytty kengännumero tai hammaspaikkojen lukumäärä, niin mallineeseen voi rakentaa tiedonhaun. On kuitenkin huomattava, että Wikipediassa tiedot esitetään lukemattomilla eri mallineilla miten sattuu, ja henkilömallineet lisääntyvät kuin sienet rakennuksissa. Vaikka Henkilö-mallineeseen ei hyväksyttykään kenttää "sotilasarvo", niin sellainen on pantu mallineeseen "Valtionjohto" jo vuonna 2014. Mallineiden täyttäminen kaikenlaisilla kentillä on jokseenkin ihmeellinen ilmiö Wikipediassa. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 11.31 (EEST

Sotilasarvon saa mallineesta varmaan yhtä helposti pois kuin se on sinne lisätty, ehkä helpomminkin, jos ei ota huomioon mahdollista jälkikahinaa. Minä en sotke sormiani siihen, muuten tulee taas joku ärhentelemään. --Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 12.58 (EEST)

Eipä saa. Linkkaamassani keskustelussa olen selittänyt, miksi tietokentän jälkikäteinen poistaminen tai muuttaminen on yleensä huono juttu. Kun kenttä on lisätty ja käytössä, sen poistaminen on vaikeaa. Jopa tietokentän muuttaminen on seikka, jossa saa käden käänteessä aikaan lukemattoman määrän ongelmia, kuten voi puolestaan lukea Laiva-mallineen keskustelusivulta. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 13.17 (EEST)

Eli sotkea voi mutta sotkuja ei voi korjata. Voikohan siihen lisätä huomautuksen: Älä lisää tähän sotilasarvoa? --Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 13.27 (EEST)

Melkein kaiken voi Wikipediassa korjata, mutta moni urakka vaatii työtä paljon tai liikaa. Jos sotilasarvot haluaisi tietolaatikoista pois, pitäisi käydä jokaisessa artikkelissa (joka täyttää ehdot: a) siinä on malline "Valtionjohto" tai "Henkilö" tai "Kuninkaallinen" tai joku muu ja b) mallineen kentässä _sotilasarvo_ on sisältöä) poistamassa sotilasarvo-parametri artikkelin koodista ja siirtää tieto leipätekstiin tai öö-mappiin. Kun näin on tehty kaikkialla, niin vasta sitten voi mallineesta poistaa tietokentän. Kentän poistaminen on sitä vaikeampaa, mitä kauemmin sen käyttöönotosta on kulunut aikaa. Puhuin aiemmassa keskustelussa "luottamuksensuojasta". Se on hallinto-oikeudessa käytetty käsite, mutta sen idea sopii tännekin: jos käyttäjät ovat tottuneet siihen, että yhteisö on hyväksynyt jonkin asian, niin on mietittävä sitä, pitääkö syntynyttä luottamusta suojata. Jos sotilasarvon ilmoittaminen siellä sun täällä on ollut hiljaisesti sallittua vuosien ajan, niin koko tietoyksikön teurastaminen varoittamatta on ikävä juttu. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 13.44 (EEST) Kommenttia lyhennetty jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 13.50 (EEST)

Muistanko sitten väärin, mutta on jäänyt kuva että keskusteluissa olisi sovittu, että vain jos liittyy ammattiin, ilmoitetaan sotilasarvo? --Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 14.16 (EEST)

Etenkin kun puhutaan valtionjohdosta, sotilasarvo ei ole pelkästään merkityksetön trivia. Tässä merkityksellinen tieto on sotilasarvo, eli miten henkilö on palveluksensa aikana edennyt. Että kotiutuiko sotamiehenä vai upseerina. Poliitikon kohdalla myös sillä palveluksen suorittamisella/suorittamattomuudella on myös joillekin mielenkiintoa. Mutta se on enemmän kunkin äänestäjän henkilökohtaista arvomaailmaa koskeva asia.

Kuten muokkausyhteenvedossa totesin, en ole varma, kuuluuko ministerin sotilasarvo tietolaatikkoon mallineeseen. Ehkä ei kuitenkaan. Mutta sen pois haluaminen koko artikkelista on outoa. Ja siitähän tässä keskustelussa on kyse. Yhtä hyvin voisi haluta pois esim. tiedon henkilön opintomenestyksestä. --J. Sketter (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 13.37 (EEST)

Ihan ihmeellistä tällainen tiedon mielivaltainen poisto, kenen etua se palvelee? Nyt poliitikoilta poistossa sotilasarvot, aikaisemmin ollut uskonnot. Mitä seuraavaksi? Poistetaanko vaikka henkilön syntymäaika tai mihin puolueeseen henkilö kuuluu? Tai minkä maan kansalainen poliitikko on? --4shadoww (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 13.55 (EEST)

Mielivaltaisesta poistosta ei suinkaan ole kysymys. Jonkun silmissä voi olla leimaavaa, jos ministeri tai joku muu on suorittanut siviilipalveluksen vaikka taustalla voi olla muu kuin vakaumuksellinen syyt, esimerkiksi sairaus tai jokin fyysinen ominaisuus. Voisi kuvitella, että tekojalka estää sotilaspalveluksen, mutta ministerintehtävään sillä ei ole vaikutusta. Yhdysvaltalainen presidentti oli liikuntakyvytön, mutta hoiti tehtävänsä menestyksellisesti vaikka kansa ei asiasta tiennytkään. --Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 14.16 (EEST)

Ei Wikipedian pitäisi olla kertomatta jotain tietoa, vain sen takia, että se voi olla leimaava jonkin mielestä. Lisäksi leimaavuus toimii varmasti kumminkin päin. Poliitikkojen kohdalla en ymmärrä miksei sotilasarvoa voisi kertoa. Eri asia on vaikka jostain kirjailijasta kertova artikkeli, missä sotilasarvolla ei ole mitään merkitystä. --4shadoww (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 14.25 (EEST)

Samaa mieltä. Ihan turhaa spekulaatiota miettiä sitä, mikä voi olla leimaavaa, koska tarpeeksi pitkälle mietittynä leimaavaa voi olla jonkun mielestä melkeinpä mikä hyvänsä. Vaikkapa se, jos joku on käynyt pelkän peruskoulun. Itse en näe syytä, miksei sotilasarvoa voisi mainita siinä missä monia muitakin vastaavia tietoja yksityiselämästä. --Sblöbö (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 14.35 (EEST)

No 4shadoww ja Sblöbö jo tuossa sanoivatkin oleellisen. --J. Sketter (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 14.38 (EEST)

Ei minusta poliitikon sotilasarvolla tai -arvottomuudella ole merkitystä tehtävän hoidossa, onhan siellä -arvottomien miesten lisäksi iso liuta -arvottomia naisiakin, jotka näkemykseni mukaan ovat hoitaneet tehtävänsä vähintään yhtä hyvin kuin -arvolliset miehet, yksi valittu jopa presidentiksi. Tietysti on yhä miehiä, joiden mielestä naiset ovat poliitikkoinakin huonompia, eikä heitä tarvita kuin kotona joissakin tehtävissä. Mutta tässä voi olla sukupolvieroja. Miten väitteesi toisinpäin toimimisesta ilmenee, sitä en käsitä. --Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 14.43 (EEST)

En ole varma oliko kysymys minulle, että miten toisinpäin ilmenee, mutta vastaan silti. Tietyissä piireissä sotilasarvoa tai aseellisen varusmiespalvelun suorittamista ei pidetä hyvänä asiana. Varsinkin korkean sotilasarvon omaava saa leiman "tappaja", "sotahullu" jne. Poliitikoille löytyy virkoja, joissa on hyötyä siitä, että on armeijan käynyt. Lisäksi poliitikon tehtävään valittaessa (vaalit) sotilasarvolla on varmasti jollain tasolla merkitystä. Tuo naisviha vertaus(?) on kerrassaan kummallinen. Miten se edes koko asiaan liittyy? Sukupolvierolla varmaan viittaat, että eri mieltä tässä asiassa olevat ovat vähintään 70-luvulla syntyneitä miehiä tai vanhempia. --4shadoww (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 15.02 (EEST)

Itseäni kiinnostaa kovastikin, johtaako maata korpraali vai kapteeni. Aleksander Stubb muuten tunnetusti on korpraali ja logiikkasi mukaan hänestä ei olisi voinut tulla Suomen pääministeriä. Kun hän ei kuitenkaan ole mikään tyhmä mies, niin se kertoo paljon hänen luonteestaan ja on kiinnostava tieto. Se, että useimmilla naisilla ei ole reservin sotilasarvoa, merkitsee vain ja ainoastaan sitä, että heillä ei ole sellaista. Ei mitään muuta. Mutta jos joku naispoliitikko olisi asepalveluksen suorittanut, niin totta kai minua kiinnostaa, miten siellä meni. Aivan kuten jos ihminen ryhtyy mihin tahansa muuhun. Taas vertaan niihin opintoihin. Ei RUK:n parhaaksi päästä miekkailutaidoilla tai puntteja nostelemalla. --J. Sketter (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 15.05 (EEST)

Jos joku poliitikko on siviilipalvelusmies se tulee varmaan muualtakin ilmi kuin wikipediasta. Monestihan poliitikot kertoo itse nuo oli sillä sitten merkitystä tai ei. --Linkkerpar™ 20. toukokuuta 2018 kello 15.10 (EEST)

Oli tarkoitus siis sanoa etten näe mitään syytä siis pitää noita piilossa wikipediassakaan. --Linkkerpar™ 20. toukokuuta 2018 kello 15.13 (EEST)

Juu ei todellakaan ole syytä piilottaa. Näitten näkemyksien perusteellahan me äänestämme kuka ketäkin. Kyse kuitenkin on poliitikoista. Olisi ikävä jos Wikipedia tukisi jonkinlaista äänestäjien huiputtamista. --J. Sketter (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 15.19 (EEST)

Puhuttaneen siis reservin sotilasarvoista? Täysin merkityksetöntä triviaa. Eikä reservin sotilasarvolla ja palvelusarvolla taida olla edes kiinteää yhteyttä. Insinööriluutnantti saattaa olla reservin alikessu jne. --Otrfan (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 15.32 (EEST)

Kyllä niillä yleensä on. Toki värvätylle annetaan asiantuntemuksensa mukainen arvo, ettei tohtorin tarvitse ottaa käskyjä maallikkoalikersanteilta. Samaten reservin ylennykset voivat riippua mistä lie, mutten usko Suomessa saatavan ylennystä miehistöstä kenraaliksi ihan vain poliittisen aseman takia. Joissain banaanivaltiossa varmaan näin tapahtuu, kun asevoimat eivät tunne kunniatohtorin ja professorin kaltaisia, mielivaltaisesti jaettavia titteleitä. Väittäisin, että jos poliitikko on reservin majuri, hän on välttämättä aikanaan myös kotiutunut upseerina (mikä oli se oleellinen tieto). --J. Sketter (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 15.48 (EEST)

ammattisotilas.fi Palkitseminen ja ylentäminen Puolustusvoimissa "Ammattisotilaana palveleva aliupseeristo käyttää puolustusvoimissa palvellessaan palvelusarvoa. Aliupseerilla on myös reservin sotilasarvo. Sotilasarvo voi poiketa palvelusarvosta. Sotilasarvo voi koulutustaustaan perustuen olla esimerkiksi joku reservin upseerin arvoista. Ammattisotilaana palveleva aliupseeristo ei käytä normaaliolojen aikana palveluksessa ollessaan reservin upseerin arvoja. Poikkeusolojen aikana ja kansainvälisissä tehtävissä palveltaessa käytettävistä sotilasarvoista käsketään erikseen. " Eiköhän sama koske upseerejakin. Reservin sotilasarvot ovat lähinnä huuhaata. --Otrfan (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 15.59 (EEST)

Näyttää olevan mahdollista aktiivipalvelussa oleville, mutta jäi todistamatta että reserviläinen Stubb voidaan ylentää upseeriksi. En myöskään kutsuisi huuhaaksi arvoja, jotka puolustusvoimat on ihan tarkoituksella pahan päivän varalle antanut. --J. Sketter (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 17.11 (EEST)

Jos henkilöllä on upseerin tai reservinupseerin koulutus, niin ehkä upseerinarvon voi ilmoittaa. Aliupseeristoon tai miehistöön kuuluvien sotilasarvoja ei varmaan maksa vaivaa ilmoittaa, ellei siihen ole erityistä syytä (esim. jos henkilön työ liittyy armeijaan tai jos on ollut sodassa). Nyrkkisääntönä voidaan varmaan pitää sitä, että tieto on sitä kiinnostavampi, mitä korkeammasta tai harvinaisemmasta arvosta on kyse. --Risukarhi (keskustelu) 21. toukokuuta 2018 kello 15.13 (EEST)

Jos lipsahdetaan ihan inttijuttujen puolelle, niin mikäs Suomessa on reservissä ylennysten katto? Ymmärtääkseni käytännössä voi saavuttaa majurin arvon, mutta teoriassa voidaan ylentää reservissä everstiluutnantiksi. Sitten pitäisi myös saada taustatietoa siitä, millä perusteilla miehet saavat ylennyksiä reservissä. Jos 50–60-vuotias mies on reservin majuri, hän on "leikkisotilasuransa huipulla". Jos hän taas on reservin luutnantti, niin joku voi kysyä, miksei hän ole saanut "kaikkia ylennyksiä". Tällaiset asiat eivät selviä ollenkaan, jos artikkelissa on vain yksinäinen tieto yksinäisestä sotilasarvosta. --Pxos (keskustelu) 21. toukokuuta 2018 kello 16.54 (EEST)

Samaa olin tulossa kertomaan. Äänestyspäätöstä tehdessä pitää olla vakaammat perusteet kuin Wikipedian nippelitieto, joka voi johtaa harhaan. Tätä tai kengännumeroa ei ole tarpeen lisätä sen enempää ministereiden kuin maistereidenkaan artikkeliin. --Rantatunneli (keskustelu) 21. toukokuuta 2018 kello 17.01 (EEST)

Risukarhin esitys voisi olla linjassa muitten koulutustietojen esittämisen kanssa? Ammattitutkinnot ja korkea-asteen tutkinnot ilmoitettaneen järestään. Pelkkää ylioppilastutkintoa taas enää ei. Yksityiskohtaisempaa elämänkerrallista tietoa sisältävissä artikkeleissa taas mielestäni voi hyvin mainita niin käydyn lukion, varusmiespalveluksen suorituspaikan kuin monta muutakin tietoa). Joka tapauksessa harkinnan arvoinen linjausehdotus. --J. Sketter (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 20.35 (EEST)

Kirjautumisongelma: Rantatunneli

Jouduin tekemään uuden tunnuksen, kun entisen tunnuksen Rantatunneli salasana ei toimi. Vaihdoin salasanan eilen, ja vaihdoin sen kopioimalla tekstin jonka olin kirjoittanut oman koneeni arkistoon. Hämmästyttävää. Hämmästyttävää oli myös etten voinut luoda tunnusta Rantatunneli2, syynä se että se on jo käytössä. Käyttäjäluettelossa sitä ei ole. --Rantatunneli222 (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 18.57 (EEST)

Salasanaongelmaan en osaa lausua mitään, mutta tunnusten rekisteröintiä valvoo MediaWikin laajennos AntiSpoof. Jos yrittää luoda tunnuksen, joka on liian samanlainen jo käytössä olevan tunnuksen kanssa, koneisto estää uuden tunnuksen luomisen, vaikka sitä ei olisikaan käytössä. Voi olla, että pelkkä 2 tunnuksen perässä ei riitä erottamaan sitä vanhasta tunnuksesta. --Pxos (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 20.01 (EEST)

Copy-pasteillessa salasanoja kannattaa huomata, että esim. tuplaklikkaamalla sanaa siihen saattaa tulla esim. perässä oleva välilyönti mukaan tai jotain muuta kökköä. Itse joudun omasta salasanatiedostostani yleensä ottamaan salasanan valintaan vetämällä oikealta vasemmalle. Toisin päin vetämällä ei välttämättä toimi. En ole jaksanut miettiä miksi. --Otrfan (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 20.19 (EEST)

Kaikkia mahdollisia variaatioita on nyt kokeiltu, mutta ei toimi. Siinä on vielä sellainen varmistus, että kun vaihdoin tunnuksen ja kopioin sen asetuksissa salasananvaihtoon tarvittaviin kohtiin, tein vielä yhden kopion sinne omaan tiedostooni siltä varalta että jos satunkin leikkaamaan ja tallentamaan sen version, on sitten varmistuksena toinen. Mutta ei kun vaan käyttämään 222 tunnusta. Paljon ei ollut onneksi tullut tehtyäkään vielä. --Rantatunneli222 (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 21.55 (EEST)

Ikävä sattumus, mutta voit myös ajatella asiaa ikään kuin vanhana videopelinä, jossa ei ollut tallennusmahdollisuutta. Kun tuli "game over", piti aloittaa alusta. Sinulla on taas edessäsi seuraavat kolme pelitehtävää: 1) hyväksytyn käyttäjän status (neljä päivää), 2) äänioikeuden saavuttaminen uudestaan (7 pelipäivää ja 100 artikkelimuokkausta) ja 3) automaattiseulotun status. Tosin tuo nro 3 voi olla myös "bonus level", jonka voi saavuttaa ihan yllättäenkin. --Pxos (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 22.34 (EEST)

Käännösmalline

Jos artikkelissa on käännösmalline, onko siihen kiellettyä laittaa lähdepyyntöjä? Nenia Litwolf-Flowtilainen väittää, että käännösmalline korvaa lähteet[12]. Minä olen ymmärtänyt että käännösmallineella annetaan viittaus tekijänoikeuteen toisenkielisessä artikkelissa. Tuossa Topcon artikkelissa on tietoja joita ei ole en.wikipediassa lähteistetty tai ne on lähteistetty kirjalähteellä, jonka tarkistaminen voi olla vaikea. Lisäksi osan lähteettömästä tekstissä Historia-osassa Nenia Litwolf-Flowtilainen on kirjoittanut samaan pötköön lähteellisen tekstin kanssa, niin että lukeva luulee, että kaikki on lähteestä. En voi enää lisätä lähdepyyntöjä kun sitten tulee esto, mutta artikkeli jää nyt äärimmäisen huonoon tilaan. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 15.18 (EEST)

Käännösmallineen ohje puhuu vain tekijänoikeudesta: "pitää käännöksestä mainita tekijänoikeuksien vuoksi. Maininnan voi tehdä muokkausyhteenvedossa, tai se voidaan tehdä lisäämällä artikkelin loppuun tämä malline." --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 15.21 (EEST)

Ohjeessahan sanotaan seuraavasti: "Kaiken Wikipediassa olevan tiedon tulee olla tarkistettavissa eli lisätylle tiedolla pitää merkitä lähteet. Myös käännetty teksti tulisi lähteistää. Jos ymmärrät lähdekielisen artikkelin lähteet ja olet tarkistanut niiden paikkansapitäyyvden, voit lisätä ne suomenkieliseen Wikipediaan. Muussa tapauksessa kannattaa etsiä muita lähteitä." --4shadoww (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 15.31 (EEST)

Asiaa koskeva käytäntö. --4shadoww (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 15.35 (EEST)

Niinpä, ja kun asia nyt on vahvistettu, voisitko käydä kumoamassa Nenia Litwolf-Flowtilaisen muokkauksen, jonka olen linkittänyt ensimmäisen kommenttini alkuun? Ja myös tämän? --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 15.37 (EEST)

Kumosin muutokset ja pistin käyttäjän keskustelusivulle huomautuksen asiasta. --4shadoww (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 15.57 (EEST)

Kiitos. Toivottavasti hän ottaa opiksi. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 16.24 (EEST)

Ei ottanut, sillä käyttäjä kumosi 4shadowwin kumoukset parin minuutin sisällä. --Parantaja asiantuntija (keskustelu • muokkaukset) 25. toukokuuta 2018 kello 16.25 (EEST)

Onpä hänen toimintansa outo. Minä en voi Topconiin puuttua, mutta käy kumoamassa tuon toisen. Kyllä siihen jo pitää ylläpidon puuttua. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 16.31 (EEST)

Kas, täällä on jo pari tuntia puhuttu minusta. Kuten omalla keskustelusivullani (jonne minusta puhe minusta kuuluisi) sanon, olen tehnyt satoja käännösartikkeleita ilman lähteistystä tai vain osittain lähteistäen, eikä asiaan ole kuudessa vuodessa puututtu. Miksi nyt yhtäkkiä, mikä on muuttunut ja milloin? Nenia Litwolf-Flowtilainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 16.55 (EEST)

Täällä on tuhansia ja tuhansia huonoja artikkeleita monen kirjoittamina, mutta se ei tarkoita etteikö niihin voisi edellyttää lähteitä ja merkitä puutteita niin että "joku muu" ne huomaa korjattaviksi ja tekee sen työn, mikä olisi sinun pitänyt ohjeiden ja käytäntöjen mukaan tehdä. Et omista artikkelia vaan kuka tahansa voi muokata sitä. Ikävä jos asia paljastui sinulle vasta nyt, kun ohjeet ovat olleet selkeä vaikka kuinka kauan. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 17.01 (EEST)

Olen toiminut hyvässä uskossa, että toimintani on käytäntöjen mukaista. En ole odottanut että "joku muu" korjaa, koska en ole tiennyt korjattavaa olevan. Yritin jopa opetella kansainvälisen Säätiön virittelemää ja suosittelemaa translaattoria, jossa muistaakseni lähteitä ei pysty lainkaan merkitsemään erilaisten mallineiden tms takia. Nenia Litwolf-Flowtilainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 17.15 (EEST)

@Nenia Litwolf-Flowtilainen: Sisennän alkuun, niin vastauksena kysymykseen mikä on muuttunut. Vuonna 2012 kahvihuoneessa keskusteltiin laajasti sen toimintatavan järkevyydestä, että käännösartikkeleiden lähteistys kuitattiin {{käännös}}-mallineella. (esim. 1, 2, 3) Hiukan summaten sitä pidettiin huonona systeeminä ja oltiin sitä mieltä, että sitä pitäisi muuttaa. Vuoteen 2015 saakka kuitenkin esimerkiksi wikipedia:merkitse lähteet -käytännössä luki, että käännetyn, lähteettömän artikkelin loppuun voi merkitä käännös-mallineen. Sen jälkeen tuota käytäntöä muutamaankin kertaan siihen suuntaan, että teksti pitäisi aina kirjoittaa itse luettujen lähteiden perusteella ja siten, että lähteet tulisi merkitä.

Merkitse lähteet -käytännön muutokset liittyen käännösartikkeleihin

• Dodi 8238 14. elokuuta 2015, (en löytänyt keskustelua)
• Kyykäärme 3. syyskuuta 2017, keskustelu
• Jni 18. maaliskuuta 2018, keskustelu

Lisäksi siinä on vielä viivettä sen välillä, että käytäntötekstien muutokset näkyvät laajemmin toimintatavoissa. Eli yleensä se miten on aikaisemmin toimittu jatkuu vielä vuosia sen jälkeen kun teksti on muuttunut ennen kuin muutos näkyy koko yhteisön toiminnassa. Toivottavasti tämä selvensi siten miten ja milloin tuo on muuttunut. --Zache (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 17.36 (EEST)

Kiitos, Zache. Eli 2 kuukautta sitten on vaivihkaa muutettu käytäntöä tasolta "on suotavaa" tasolle "on pakko", ja nyt täällä kaikki vänrikki Nappulat niuhottavat että aina on ollut näin! Nenia Litwolf-Flowtilainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 17.46 (EEST)

Vänrikki Nappula vastaa: Ei voi olla niin että kun yksi käyttäjä on tehnyt lähteettömän artikkelin, siihen ei saisi tehdä sen jälkeen enää merkintöjä, mitä siitä puuttuu. Ymmärrän mielipahasi, mutta jokainen tietää, ettei toinen Wikipedia voi olla toisen artikkeleiden lähde. Eikä edes siellä toisessa Wikipediassa ole kaikille sieltä ottamillesi tiedoille lähteitä, ja jos on, ne on painettuja eikä niitä ole välttämättä mahdollista tarkistaa. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 17.58 (EEST)

On ihan jo vuonna 2012 kahvihuonekeskustelussa todettu, että lähteet käännöksille pitää olla, niin kuin kaikelle muullekkin. Käännös-malline ei korvaa lähteitä. Eikä käytäntö tekstissä ole tietääkseni koskaan lukenut, että tuo malline korvaa lähteet. Käytännössä sanottiin "Mikäli yllä olevista keinoista huolimatta artikkeliin ei saada sopivia lähteitä, tulisi artikkeli merkata tätä varten tehdyllä mallineella {{Käännös}}". Eli siis ei sanottu, että se korvaa tiedon lähteet. Kaikkein erikoisinta tässä kuitenkin on se, että aletaan muokkaussotimaan ja poistamaan lähdepyyntöjä, vaikka niiden lisääminen on vielä erikseen perusteltu ja viitattu nykyiseen käytäntöön. Vasta perustelut olivat luokkaa "Aiemmin näihin ei ole puututtu". Ei palvele kenenkään etua kieltää puutteellisen lähteistyksen ilmoittaminen. --4shadoww (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 20.55 (EEST)

Yritän vielä kerran selventää luokattomina pidettyjä perustelujani ja huonoa käytöstäni. Olen yksi suomenkielisen Wikipedian tuotteliaimmista muokkaajista, ja olen muokkaustyön vuonna 2012 aloittaessani omaksunut silloisen tavan tehdä täysin lähteistettyjen artikkelien lisäksi silloin tällöin käännösartikkeleita etupäässä en-, mutta myös sv-, fr- ja de-wikien pohjalta. Koska kaikkiaan aloittamiani artikkeleja on kai kolmisen tuhatta, käännösartikkeleitakin on varmaan satoja. Muistan nimenomaan elokuva-artikkelien osalta saaneeni vakiokäyttäjiltä neuvoja, että käännösmalline tai maininta lähteistä muokkausyhteenvedossa riittää osoittamaan, että tietoa ja/tai käännettyä tekstiä on otettu muusta wikistä. Kahvihuonekeskusteluja en seurannut juuri lainkaan vuonna 2012, se tuntui aloittelevalle muokkaajalle kovin vieraalta ja riitaisalta foorumilta. Vähitellen aloin kuitenkin itsekin riid... keskustella asioista, mutta etupäässä jatkoin artikkelien kirjoittamista bona fide, hyvin julkisestikin esim. osallistumalla aktiivisesti Viikon kilpailuihin. Kaikenlaisesta minulle on vuosien varrella huomauteltu, muttei mielestäni koskaan käännösartikkeleista ennen kuin yhtäkkiä tänään. En ole ollut lainkaan tietoinen niihin liittyvistä käytäntömuutoksista tai edes seurannut ao. keskusteluja. Säätiö yrittää edistää käännösartikkeleiden tekoa mm. kauhealla työkalullaan, joka julkaistiin vain pari vuotta sitten. Siksi tämänpäiväinen lähde-läimäkkeiden tulva, jota edelsi aiempi kina Lehmäantiloopin kanssa artikkelissa Klaus Krogerus, tuli täysin puskasta ja oletin sen Lehmäantiloopin kostoksi edellisestä riidasta. Oletan myös rohkeasti Lehmäantiloopin ja Tpe1:n samaksi henkilöksi, tyyli on niin identtinen. Siksi käyttäydyin kuten käyttäydyin, enkä edes pyytele anteeksi, olenhan vanha kärttyisä henkilö joka ei enää jaksa ottaa kaikenlaista paskaa niskaansa niin kuin nuoremmat. Arvoisa toverituomioistuin, toivon että hyväksytte vilpittömän selitykseni. Tämä tarina on tosi. Neutraalein ja lähteistetyin terveisin entinen Kotivalo eli tätä menoa pian entinen Nenia Litwolf-Flowtilainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 23.00 (EEST)

Jos livahdan kaupasta taskussa maksamaton suklaapatukka, mutta kauppias saa niskasta kiinni, tuskinpa auttaa selitellä, etten ole lukenut lakipykäliä enkä siksi ole tehnyt väärin, vika on ihan muissa. --Abc10 (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 15.46 (EEST)

Juurikin näin. Kiitos taas ja hyvästi. Nenia Litwolf-Flowtilainen (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 18.07 (EEST)

[13]. -kyykaarme (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 14.53 (EEST)

Mallineesta pitäisi poistaa harhaanjohtavana kohta "tai haettu tietoja", sillä tiedoille ei voi saada tekijänoikeutta. Parasta olisi hävittää koko malline, ja käännös ilmoitettaisiin yhteenvedossa tai keskustelusivulla, jos yhteenveto unohtuu. --Abc10 (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 15.25 (EEST)

Olen samaa mieltä joka kohdasta. Käännösmalline on harhaanjohtava ja haitallinen, ja siitä olisi hyvä päästä eroon. Vanhoihin artikkeleihin se on varmaan pakko jättää (ellei niitä ole mahdollista poistaa botilla ja samalla tehdä muut tarvittavat toimenpiteet), mutta uusien artikkelien kohdalla käännös ilmoitetaan ensisijaisesti yhteenvedossa, ja siihen olisi hyvä laittaa klikattava linkki alkuperäiseen artikkeliin sekä selitys, vrt. en-wikin ohje Translating from other language Wikimedia projects: Content in this edit is translated from the existing French Wikipedia article at fr:Exact name of French article; see its history for attribution. Jos se unohtuu, niin käännöksestä pitää mainita keskustelusivulla, johon laitetaan linkki alkuperäiseen artikkeliin. Itse tarkistetut lähteet merkitään lähdemallineilla (Luokka:Viitemallineet), joihin Käännös-malline ei lukeudu. -kyykaarme (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 20.06 (EEST)

Laaduntarkkailumme musta aukko?

Yllä yritin naiivina Neniana kerjätä ymmärrystä vuosia jatkuneelle erheelleni käännösmallineen suhteen, ja toki sainkin sitä tyylilleen uskolliselta Abc10:ltä. Nyt kirjoitan sukkanukkesääntöjä hipoen Kotivalona samasta aiheesta hieman laajemmin. Lääkitykseni on nyt kaksinkertainen verrattuna perjantain aggressiiviseen Nenia Litwolf-Flowtilaiseen (tuhma tyttö!), joten saatan jopa onnistua käyttäytymään. – Mieleeni tuli ajatus, että Wikipedian laadunvalvonta on polarisoitunut toisaalta vandaalien ja muiden urpojen torjuntaan ja toisessa ääripäässä SAHALA-prosessin hifistelyyn maratonartikkeleiden parissa. Minun kaltaiseni asiallisena pidetyt tuotteliaat muokkaajat saavat tähän väliin jäävässä "mustassa aukossa" toimia ehkä liiankin rauhassa liian pitkään, laatia artikkeleitaan huomaamatta käytäntöjen muuttuneen tai ymmärtämättä ymmärtäneensä ne alun perinkin väärin. Huomautuksia kyllä tulee, mutta iso osa niistä koskee keskustelujen sisennyksiä ja siirtoja, vääriä ohjauksia, kieliasua tai muuta vähäpätöistä, ei itse artikkelien sisältöä tai tiedon alkuperää. En todellakaan syytä itseni lisäksi muita, vaan puhun vain yleiseksi muodostuneesta toimintatavasta. Vakiomuokkaajien tuotosten tarkkailu on kieltämättä usein epäkiitollista puuhaa, koska monet meistä ovat itseni kaltaisia helposti kimpaantuvia ja artikkelin omimiseen taipuvaisia, ja innokkaimmat huomauttelijat toisaalta lakonisuudessaan usein kulmikkaalta vaikuttavia Doc Martin -tyyppejä. Parannusehdotuksena olisi siis vandaalien ja aloittelijoiden lisäksi entistä useammin ja rohkeammin tapahtuva vakiomuokkaajien tuotosten silmäily (muuten kuin virallisissa vertaisarviointikuvioissa) ja ystävällinen tiedustelu muokkaajan toimintatavasta suhteessa voimassa olevaan käytäntöön tai keskusteluissa ilmenneeseen ajan henkeen. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta toiveajattelu sallittaneen sekä itsensä että muiden suhteen. –Kotivalo (keskustelu) 27. toukokuuta 2018 kello 11.45 (EEST)

Resurssikysymys. Aikaa on niin rajallisesti, että mieluummin sitä keskittyy pahempien ongelmien korjaamiseen kuin pääsääntöisesti hyvää tai edes kohtalaista sisältöä tuottavien vakiokäyttäjien toimintaan ja vain sattumalta törmäämällä korjausta kaipaaviin yksityiskohtiin tulee niistä huomautettua. Jos taasen joku yksittäinen käyttäjä ottaisi projektikseen vakiokäyttäjien tarkkailun ja huomauttelun, saisi siitäkin aika nopeasti ikävän maineen, kuten ylläkin jo todetaan. Voisihan peiton alle unohtuneen Kuukauden Wikipedistin tilalle luoda Viikon Tarkkailtavan, eli arvottaisiin vakiokäyttäjistä kerran viikossa yksi, jonka muokkaushistoriaan muut viikon aikana perehtyisivät... ;) --Lax (keskustelu) 27. toukokuuta 2018 kello 13.31 (EEST)

Tärkeintähän täällä on että joku edes viitsisi ja vaivautuisi kirjoittamaan artikkeleita. Tuo on toive. Ennakko-oletus, odotus, on että vakiomuokkaajat tekevät keskimäärin parempaa jälkeä kuin uudet muokkaajat ja IP-osoitteet. Nämä kaksi asiaa kun yhdistetään, niin vakiomuokkaajat ovat kullan arvoisia Wikipedialle. Vielä sellainen huomio, että kaikki ylläpitäjät eivät edes kirjoita artikkeleita, eivätkä siten ole perillä mainitsemistasi asioista. --Hartz (keskustelu) 27. toukokuuta 2018 kello 13.46 (EEST)

Relaa vaan, Kotivalo. Eihän sinusta ole ollut edes paljon pahaa sanottavaa pitkiin aikoihin. Aina meille sattuu ja tapahtuu. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2018 kello 23.55 (EEST)

Teoriani on, että meillä suomalaisilla on vahva protestanttinen yliminä. Se varmaan kuuluisi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. --Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2018 kello 00.06 (EEST)

Totta. Jouduin työelämästä pois liian perfektionismini takia, ja luulin että wikikirjailu olisi leppoisaa ajankulua sairauslomalla ja työttömyysvuosina. Ei ole. –Kotivalo (keskustelu) 28. toukokuuta 2018 kello 09.46 (EEST)

Kylläpä riemu repesi. On vaikea ymmärtää miksi lähteettömiä kirjoitteleva vaatii ymmärrystä tyylilleen ja haukkuu sen joka yrittää korjata. Täällä on joukossa käyttäjiä jotka tahallaan tai ymmärtämättömyydestä kirjoittavat mitä sattuu, ja joillakin on lähde, joillakin ei ole lähdettä tai lähde on Pirskalan Sanomat 25.12.1952 tai Pirskalan kalastusyhdistyksen arkistot. Zenia/Kotivalo, yrittä nyt ymmärtää ettet tosiaan ole etuoikeutetussa asemassa ainakaan lähdekysymyksen suhteen. Aiheutit sen että jotkut käyttäjät ovat nyt kimpussani koska olen toiminut eri aikaan kuin joku toinen. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 28. toukokuuta 2018 kello 10.27 (EEST)

Voisit lukea uusimmat kommenttini ajatuksella, ennen kuin jatkat mesoamistasi. –Kotivalo (keskustelu) 28. toukokuuta 2018 kello 11.01 (EEST)

Protestanttisen yliminän kanssa kilpaileva selitys on valkoisen miehen taakka. --Hartz (keskustelu) 28. toukokuuta 2018 kello 11.21 (EEST)

On luettu eilistä Hesaria ja ratsastetaan sillä. --85.76.80.192 28. toukokuuta 2018 kello 11.32 (EEST)