Tämä on lupaava artikkeli.

Christine ja Elisabeth Planström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Christine ja Elisabeth Planström olivat torniolaiset sisarukset, jotka tunnetaan seurustelustaan ranskalaisen matemaatikon Pierre Louis Moreau de Maupertuis’n johtaman geodeettisen retkikunnan jäsenten kanssa. Maupertuis’n retkikunnan palattua Lapista kotimaahansa sisarukset lähtivät heidän peräänsä ja aiheuttivat Pariisin seurapiireissä kohun, johon sekaantuivat myös muun muassa kirjailija Voltaire sekä kuningas Ludvig XV. Planströmin sisarukset ovat myös ensimmäisiä suomalaisnaisia, jotka historiankirjoitus muistaa heidän oman toimintansa kautta eikä esimerkiksi tunnettujen aviomiestensä puolisoina.[1] Sisarukset tunnetaan edelleen Ranskassa nimellä ”les Lapones” eli ”lappilaiset”.[2]

Suhde Maupertuis’n retkikunnan jäseniin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elisabet Planströmin allekirjoitus.

Sisarusten isä oli torniolainen raatimies Jacob Planström, jonka kotitaloon osa Maupertuis’n retkikunnasta oli majoittunut kesällä 1736. Christine Planström oli tuolloin 18-vuotias ja Elisabeth 20-vuotias. Christinellä oli jonkinlainen seurustelusuhde itseään lähes 20 vuotta vanhemman Maupertuis’n kanssa, mutta Elisabethin kumppania ei varmuudella tiedetä. Retkikunnasta väitöskirjan tehneen Osmo Pekosen mukaan hän oli todennäköisimmin 23-vuotias matemaatikko Alexis Clairaut.[1]

Matka Pariisiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavana keväänä Maupertuis miehineen palasi Ranskaan, ja Planströmin sisarukset matkustivat heidän mukanaan laivalla Tukholmaan. He asuivat kaupungissa sukulaistensa luona runsaan vuoden verran, kunnes elokuussa 1738 ostivat laivaliput Lyypekkiin ja jatkoivat sieltä edelleen Pariisiin. Sisarukset hakeutuivat kaupungin seurapiireihin etsimään miehiään, mutta eivät saaneet pyrkimyksilleen enää vastakaikua. Christinen tiedetään kyselleen Maupertuis’lta saamansa avioliittolupauksen perään, mutta tämä kuitenkin häipyi väliaikaisesti äitinsä luokse Bretagneen. Tapauksesta uutisoivat myös paikalliset sanomalehdet, jotka ihmettelivät, oliko Maupertuis’n retkikunnan matka Lappiin ollut pelkkä huvimatka.[1]

Planströmin sisaruksille miesten petollisuus oli suuri järkytys, ja kuningas Ludvig XV puolestaan pahastui tärkeän liittolaismaansa Ruotsin kansalaisten tylystä kohtelusta. Myös katoliselle kirkolle sisarusten ilmestyminen Pariisiin oli kiusallinen tapaus, koska retkikuntaa oli rahoittanut pääministerinä toiminut entinen kardinaali André Hercule de Fleury. Hän ei kuitenkaan pystynyt auttamaan Planströmin sisaruksia, koska nämä olivat protestantteja. Asia ratkesi lopulta, kun Christine ja Elisabeth suostuivat kääntymään katolisiksi ja saivat näin kuninkaalta eläkettä, jota tuolloin maksettiin ulkomaalaisille käännynnäisille. Tämä puolestaan suututti Ruotsin Pariisin-lähettilään, koska katolisuuteen kääntymistä pidettiin protestanttisessa Ruotsissa lähes maanpetturuutena. Liittolaismaat onnistuivat kuitenkin sopimaan asian keskenään, koska Ruotsi tarvitsi Ranskan tukea sotaansa Venäjää vastaan, Hattujen sotaan.[1]

Skandaaliin tarttui myös kirjailija Voltaire, joka oli ajautunut Maupertuis’n kanssa riitoihin erään markiisittaren takia. Lisäksi miehet taistelivat samasta paikasta Preussin tiedeakatemian johtajana. Voltaire näki tapauksessa mahdollisuuden kostaa Maupertuis’lle, ja hän laati erilaisia pilkkarunoja ja paisutteli tapahtunutta paikalliselle lehdistölle. Hän kirjoitti myös Pohjanlahden rannikolle sijoittuvan novellin Mikromegas, jossa viitataan Maupertuis’n retkikuntaan.[1]

Myöhemmät vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molemmat Planströmin sisarukset jäivät tapauksen aiheuttaman kohun laannuttua loppuelämäkseen Ranskaan. Christine muutti Notre-Dame-du-Trésorin luostariin Normandiaan, jossa hän kuoli 29. heinäkuuta 1790. Ei kuitenkaan ole tiedossa, oliko Christine Palaström virallisesti nunna vai viettikö hän vain muuten aikaansa luostariyhteisössä.

Elisabeth puolestaan asui aluksi herttuatar d'Aguillon luona Pariisissa mutta poti koti-ikävää ja palasi Tornioon vuonna 1742. Juuri ennen matkalle lähtöä hän kuitenkin tapasi markiisi Potier de Pelletot’n, jonka kanssa hän avioitui joulukuussa 1745. Avioliitto päättyi nopeasti eroon, ja sitä seuranneesta oikeudenkäynnistä muodostui jälleen uusi skandaali. Palvelusväen todistettua Elisabethin puolesta juttu päättyi yllätyksellisesti hänen voittoonsa, ja markiisi de Pelletot määrättiin maksamaan Elisabethille kohtuullista elatusta. Myöhemmin Elisabeth asui parikymmentä vuotta pariisilaisessa luostarissa ja vietti sen jälkeen kaupungissa sangen vaatimatonta elämää loppuelämänsä ajan.[1] Elisabeth kuoli 26. joulukuuta 1784.[2]

Christine Planström on yhtenä hahmona Miika Hyytiäisen säveltämässä oopperassa La Figure de la Terre, jonka libreton on kirjoittanut Jaakko Nousiainen. Sen ensi-ilta oli Berliinissä huhtikuussa 2013.[3]

  1. a b c d e f Juntti, Pekka: ”Skandaali!”, Satakunnan Kansa 24.12.2014 (s. B12–15). Viitattu 25.12.2014.
  2. a b Les sœurs Planström (les Lapones) Chronologie de la vie de Clairaut (1713-1765). Viitattu 25.12.2014.
  3. Suomalaisen La figure de la Terre -oopperan ensi-ilta Berliinissä 13.3.2014. Lapin yliopisto. Arkistoitu 26.12.2014. Viitattu 26.12.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]