Tämä on lupaava artikkeli.

Vera Telenius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vera Elisabeth Telenius
Vera Telenius Tampereen Ravintola Nataliessa vuonna 1984.
Vera Telenius Tampereen Ravintola Nataliessa vuonna 1984.
Henkilötiedot
Syntynyt24. syyskuuta 1912
Sahalahti
Kuollut5. elokuuta 1991 (78 vuotta)
Tampere
Muusikko
Taiteilijanimi Vera Telenius
Tyylilajit iskelmä, balladit

Vera Elisabeth Telenius (24. syyskuuta 1912 Sahalahti5. elokuuta 1991 Tampere[1]) oli suomalainen laulaja. Hänen menestynein levytyksensä oli Raimonds Paulsin sävellys ”Miljoona ruusua”, johon Telenius teki itse suomenkieliset sanat. Kappale oli tullut alun perin tunnetuksi Alla Pugatšovan esittämänä.[2] Telenius julkaisi ensimmäisen levynsä vasta yli 60-vuotiaana, minkä vuoksi häntä kutsuttiinkin ”senioritähdeksi” ja ”Mansen isoäidiksi”.

Nuoruus ja työura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vera Telenius peri musikaalisuutensa viulistiäidiltään ja soitti itsekin viulua nuorena muun muassa Tampereen Työväen Orkesterissa.[3] Hän opetteli aluksi soittamaan mandoliinia ja vaihtoi sen sitten viuluun. Ennen toista maailmansotaa Teleniuksen selkä vahingoittui pukutehtaan prässikoneella. Sotien aikana hän ehti tehdä työtä muun muassa sorvarina, rakennustyömailla ja hevoskuskina. Musiikki oli Teleniukselle pitkään vain harrastus. Hän ryhtyi yksityisyrittäjäksi ja työskenteli omassa lasten- ja nuortenpukimoyrityksessään Tampereen Kauppakadulla, kunnes heikentynyt näkö pakotti hänet luopumaan yrityksestä 1960-luvun lopulla. Hän menetti näkönsä lopulta kokonaan ja joutui siirtymään eläkkeelle.[3]

Ääninäyte

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Vasta 1970-luvun alusta lähtien Telenius vieraili silloin tällöin poikansa Antti Teleniuksen yhtyeen solistina.[4] Telenius oli jo aikaisemmin tehnyt paljon muun muassa erilaisia pikkujoulukeikkoja. Eräällä keikalla kuitenkin oli yleisön joukossa toimittaja Jussi Tuominen, joka teki vuonna 1974 Teleniuksesta televisio-ohjelman. Pian ohjelman jälkeen samana vuonna julkaistiin ensimmäinen albumi Yön laulajatar. Telenius esiintyi 1970-luvulla usein keikkaillen, televisiossa ja radiossa sekä teki kaksi LP-levyä.[3] Vuonna 1979 hän levytti albumillisen lausumiaan Lauri Viidan runoja.

Suurin menestys syntyi kolmannella albumilla, kun Miljoona ruusua -albumin myynti rikkoi nopeasti timanttilevyrajan, ja sitä myytiin kaikkiaan yli 70 000 kappaletta. Levyn ilmestyessä vuonna 1984 Vera Telenius oli 72-vuotias. Samana vuonna hänet palkittiin Emma-palkinnolla ensimmäisenä Vuoden naissolistina.[5] Menestyksen myötä Telenius alkoi kiertää tanssipaikkoja hanuristi Rexi Innasen kanssa. Vuonna 1985 ilmestyneen Sydämen ääni -albumin suuri hitti oli ”Tanssi loppuun rakkauden”, suomenkielinen versio Leonard Cohenin kappaleesta ”Dance Me to the End of Love”.[3]

Sittemmin Telenius levytti muun muassa albumillisen Toni Edelmannin sävellyksiä (Vera Telenius laulaa Toni Edelmannin lauluja) ja toisen albumin Elvi Sinervon tekstejä (Niin muistan).[3] Telenius on myös levyttänyt monia Édith Piafin kappaleita suomeksi levyillä Yön laulajatar ja Kiitos paljon kiitos vaan, kuten En kadu mitään, Hymni rakkaudelle ja Milord[6].

Teleniuksen suuria hittejä ”Miljoonan ruusun” lisäksi ovat muun muassa laulut ”Tanssi loppuun rakkauden”, ”Harlekiino”, ”Kurjet” ja ”Mä olen nainen”.[7] Laulu ”Miljoona ruusua” tuli tutuksi myös Katri Helenan levyttämänä vuonna 1984 ja kemiläinen yhtye Santa Lucia julkaisi vuonna 1988 oman versionsa, minkä seurauksena radiossa soi useita versioita samasta kappaleesta. Kappaleen on levyttänyt Suomessa ainakin vielä Kari Vepsä ja Karita Koverinen.

Telenius kuoli 78-vuotiaana pitkäaikaisen sairauden jälkeen Tampereella vuonna 1991.[3] Telenius tituleerattiin monesti muun muassa ”Mansen isoäidiksi” ja ”Yön laulajattareksi”, ja häntä verrattiin usein kuuluisiin laulajiin, kuten Zarah Leanderiin, Marlene Dietrichiin ja Edith Piafiin.[3]

  • Miljoona ruusua (1984)
  • Tanssi loppuun rakkauden (1985)
  • Hullu nuoruus (1986)
  1. Vera Telenius Last.fm-sivustolla Last.fm Viitattu 21.1.2012 (englanniksi)
  2. Vera Telenius (Arkistoitu – Internet Archive) RocketRecords.com Viitattu 27.1.2012
  3. a b c d e f g Muistokirjoitus Vera Teleniuksesta HS.fi. Viitattu 21.1.2012.
  4. Latva, Tony; Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. (Kuvaus viidestäsadasta suomalaisesta viihdetaiteilijasta) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3
  5. Vuoden 1984 Emma-voittajat Emma-gaalan arkisto. Arkistoitu 10.7.2012. Viitattu 21.1.2012.
  6. Levy Yön laulajatar (Arkistoitu – Internet Archive) RocketRecords.com Viitattu 21.1.2012
  7. Vera Teleniuksen tuotanto Suomen äänitearkistossa aanitearkisto.fi. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 17.1.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]