Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Viikon kilpailu

Kuuluvatko alaluokkien artikkelit myös viikon kilpailu alueeseen. Esimerkiksi ensi viikon kilpailussa "Tässä kilpailussa lasketaan mukaan muokkaukset sivuihin, jotka ovat artikkeleita ja jotka sijaitsevat luokissa Kilpailut, Kištoh tai Gilvvut." kuuluuko Luokka:Urheilukilpailut tähän kategoriaan myös? ViluKissa (keskustelu) 23. tammikuuta 2025 kello 17.08 (EET)

Kyllä. Alaluokat kuuluvat kilpailualueeseen. Joskus tosin alaluokista saattaa löytyä sellaisia, jotka menevät liian kauas Viikon kilpailun aiheesta ja ne poistetaan kilpailualueesta. Mutta tässä tapauksessa urheilukilpailut kuuluvat kilpailualueeseen.--MAQuire (keskustelu) 23. tammikuuta 2025 kello 17.12 (EET)

Apua henkilöartikkelin lähteistämiseen ja muokkaamiseen?

Pyytelen taas apua ja vinkkejä, nyt henkilöartikkeliin Eino Niemelä. Mielestäni tällaiset suomalaiset tekniikan merkittävimmät tutkija- ja tekijähenkilöt kuuluisivat Wikipediaan. Lähteiksi ainoita ideoita jäljellä on

• rakennustekniikan julkaisut teknisen kirjaston kautta (aikomus käväistä)
• lehdet tyyliin HS ja Kaleva.

Voisiko joku, jolla on pääsy digitaalisiin lehtien artikkelitietoihin, auttaa lähteissä. Näihin ei pääse edes kirjastosta (kyselin). Eikös tuolta ajalta artikkeliotsikot ole jossain digitaalisesti ja hakutoiminnot niihin?

Luonnoksen kirjoittajaa ei tunnu saavan yhteistyöhön, ei ole jättänyt osoitettaankaan... --Aulis Eskola (keskustelu) 25. tammikuuta 2025 kello 10.57 (EET)

Mulla on tunnukset hs.fi, katson sen aikakonetta. --Tappinen (keskustelu) 25. tammikuuta 2025 kello 11.16 (EET)

Vasta etsittyäni huomasin että löytämäni jutut oli jo linkitetty keskustelusivulle. --Tappinen (keskustelu) 25. tammikuuta 2025 kello 11.24 (EET)

Osaisitko korjata ne linkit? Vai toimiiko annetut linkit, kun on HS tilattuna. (Sillä kyselen myös, että mahdollisiin lähteisiin olis hyvä olla "aikakoneessa" toimivat linkit)

Oliskohan noista lähteiksi artikkeliin? Jossakin kirjastoissa pääsee käsittääkseni tutkimaan HS mikrofilmejä (siis kun on päivämäärät ja mieluusti artikkelinimetkin ensin selvillä). Aulis Eskola (keskustelu) 25. tammikuuta 2025 kello 11.42 (EET)

Toimivat tilaajalle. Minusta eivät lähteistä annettuja faktoja, toki tukevat osaltaan merkittävyyttä. --Tappinen (keskustelu) 25. tammikuuta 2025 kello 11.52 (EET)

Tajusinpas vasta nyt HS "aikakoneesta", että se antaa ilmaiseksi pienen pätkän tekstiä ja lehden päivämäärän! Tätä voisi käyttää ehkä mikrofilmiarkiston kanssa yhdessä - pikkasen työlästä, mutta onnistuisi tilaamatta lehteä... Aulis Eskola (keskustelu) 25. tammikuuta 2025 kello 12.02 (EET)

Lääketieteen spammit pois

Otsikkoon viitaten kysyn miten ne voi estää. Yksi ja toinen näyttää saavan niitä ilman ansioitakin. --abc10 (keskustelu) 26. tammikuuta 2025 kello 10.17 (EET)

Eipä kai muuten kuin laittamalla viestiä viestin lähettäjälle ja kertomalla ettei jatkossa kaipaa tuollaisia viestejä. Luulisi sen riittävän. Stryn (keskustelu) 26. tammikuuta 2025 kello 10.47 (EET)

Onko seuraava stewardin oikeuksien väärinkäyttöä?

Jos Wikipedian ylläpitäjä on samalla myös stewardi (ylivalvoja), ja esittää allaolevan uhkauksen, käyttääkö hän väärin stewardin oikeuksiaan?

• "Vielä yksikin ___, niin lukitsen tunnuksesi järjestelmänlaajuisesti."

Tai siinä tapauksessa, jos hän toteuttaa tuon uhkaamansa järjestelmänlaajuisen lukituksen?--176.93.132.200 26. tammikuuta 2025 kello 21.17 (EET)

Riippuu siitä mistä esto tulee. Ei siinä ole eroa siinä onko käyttäjällä sekä paikallisen ylläpitäjän, että stewardin käyttöoikeudet vai pelkästään stewardin. --Zache (keskustelu) 26. tammikuuta 2025 kello 22.04 (EET)

Huomaa, että nyt en puhu estosta vaan järjestelmänlaajuisesta lukituksesta, jonka voi suorittaa vain stewardi, ja jonka seurauksena lukitulle käyttäjätunnukselle ei voi edes kirjautua. Tavallisen eston voi suorittaa kuka tahansa ylläpitäjä tai korkeammassa asemassa oleva.--176.93.132.200 26. tammikuuta 2025 kello 22.17 (EET)

Siis uhataanko tässä esimerkissä järjestelmänlaajuisella lukituksella, kun oikeasti pitäisi pelkällä estolla? Ja eihän järjestelmänlaajuinen lukitus lähtökohtaisesti estä luomasta uutta tunnusta (samalla IP:llä) tai muokkaamasta IP:llä pyytääkseen muita arvioimaan lukitusta? Luurankosoturi ✉️ 26. tammikuuta 2025 kello 22.31 (EET)

Kyllä, tässä esimerkissä uhataan järjestelmänlaajuisella luktuksella.--176.93.132.200 26. tammikuuta 2025 kello 23.07 (EET)

Tulkitsenko nyt oikein, että mietit sitä, että jos yksi tunnus häiriköisi ja/tai vandalisoisi yhdessä Wikipediassa, niin tekisikö kyseisenkielisen Wikipedian ylläpitäjä, joka on samalla ylivalvoja, väärin, jos hän alkaisi uhkailemaan järjestelmänlaajuisella lukituksella ja jopa toteuttaisi sen? Jos mietit tuota, niin sanoisin, että käyttää väärin, koska tulkitsisin tuolla linkkaamassasi sivussa luettelluista järjestelmänlaajuisen lukituksen syistä, että niiden pitäisi tapahtua monessa Wikipediassa ja projektissa paitsi ”Vaarantunut tunnus”, joka sekin on eri asia. Toisaalta voisiko siitä tulla sanktioita, jos tunnukselta ei olisi selvästikään ollut tulossa asiallisia muokkauksia. Luurankosoturi ✉️ 27. tammikuuta 2025 kello 02.41 (EET)

Asiassa ei ole merkitystä sillä seikalla, onko ylivalvoja kyseisen wikin ylläpitäjä vaiko ei. Tuossa IP:n linkittämässä sivussa Järjestelmänlaajuinen lukitus mainitaan myös pitkäaikainen häirintä yhtenä lukituksen syynä, ilman tarkennusta että häirinnän olisi tullut kohdistua useampaan wikiin. Samoin Metan sivulla: "Tilit, jotka ovat rikkoneet muita sellaisia periaatteita, joiden rikkominen on peruste ikuiselle estolle useissa wikeissä, kuten toistuva oikeustoimilla uhkailu, lapsipornon julkaiseminen tai muita henkilöitä vaarantavien yksityisten henkilötietojen julkaiseminen.". Siis rikkomuksen perusteen tulee olla pätevä peruste estolle useissa wikeissa, sitä ei edellytetä että konkreettinen teko olisi tapahtunut useissa wikeissä. jni (k) 30. tammikuuta 2025 kello 10.09 (EET)

Keskustelusivut

Katsoin mikroaaltouuniin liittyvää keskustelusivua.

--Tosi kömpelön oloista jutustelua kun ei ole allekirjoituksia saatika nimimerkkiä.

-epäilen että Wikipediassa vastaavia on enemänkin.

pitäisikö tällaisia alkaa jotenkin karsimaan artikkelien laadun parantamiseksi, muokkaajathan saattavat katsoa mitä aiheesta on aiemmin keskusteltu?

--Aguilus (keskustelu) 27. tammikuuta 2025 kello 11.49 (EET)

Muokkaajat saattavat katsella myös, mitä kahvihuoneissa on aiemmin keskusteltu. Artikkelien laadun parantamiseksi pitää muokata artikkeleita. --Lax (keskustelu) 27. tammikuuta 2025 kello 11.57 (EET)

-tarkoitin artikkelisivujen keskusteluja. --Aguilus (keskustelu) 27. tammikuuta 2025 kello 12.12 (EET)

Silloin tällöin itsellenikin on tullut vastaan vanhoja keskustelusivuja. Keskustelusivut on tarkoitettu artikkelien kehittämisen tueksi. Lukija näkee yleensä ensimmäisenä artikkelitekstin eikä keskustelujen poistaminen paranna artikkelin laatua. Tässä tapauksessa keskustelusivulla on asioita, joita artikkelissa voisi selittää tarkemmin.--Puppe100 (keskustelu) 30. tammikuuta 2025 kello 09.10 (EET)

-Niimpä. Toteamuksena vain voisin sanoa että jos keskustelusivu menee oikein pitkäksi niin tekee mieli tehdä jotain muuta kuin lukea sitä mutta se on näillä näkymin tekemätön paikka omille aivoille että kuinka niitä voisi kutistaa? --Aguilus (keskustelu) 8. helmikuuta 2025 kello 21.58 (EET)

Tuo ei ole erityisen pitkä tai sekava keskustelusivu ja siellä pohditaan erilaisia mikroaaltouuniin liittyviä kysymyksiä. Artikkeleiden keskustelusivuja ei tyhjennetä. Vaihda sivua.-- Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2025 kello 22.25 (EET)

Sarakkeet ?

Viime aikoina olen muokannut muiden aloittamia yli 15 vuotta vanhoja x:n energia -sivuja. Kaksi eri IP:tä on auttaanut korjaamalla sivuja jälkeeni, toinen poisti, toinen lisäsi sarakkeet-parametrin viitteet-mallineesta. Olin luullut ettei sitä nykyisin tarvita, mutta ettei siitä haittaakaan ole. Kertokaapa nykytilasta, toivoo --Tappinen (keskustelu) 29. tammikuuta 2025 kello 20.45 (EET)

Miksi ei tarvittaisi? Minä lisään usein korjatessani. Sivun levyistä viitettä on vaikea lukea. Palstan leveys on hyvä olla sellainen ettei katse harhaile edestakaisin. --abc10 (keskustelu) 29. tammikuuta 2025 kello 20.59 (EET)

Luulin että sarakejako tulee isoilla näytöillä automaattisesti. Itse olen yleensä läppärin pienehköllä ruudulla. --Tappinen (keskustelu) 29. tammikuuta 2025 kello 21.02 (EET)

Läppärillä olen, mutta sarakkeistus auttaa lukemaan. Asia on itse asiassa päin vastoin: kun kuvat kaventavat sivua, sarakkeita ei synny vaikka on mallineessa. --abc10 (keskustelu) 29. tammikuuta 2025 kello 21.07 (EET)

Jos viitteitä on yli kymmenen tai enemmän, viitemallineessa on ohje käyttää koodissa määrittelyä sarakkeet. Sarakkeiden määrä taasen tulee automaattisesti näytön leveyden mukaan, esim. artikkelissa Elvis on 14″-läppärinäytöllä kaksi saraketta, 27″-ulkoisella näytöllä niitä on neljä.-- Htm (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 12.07 (EET) (edit omaa kommenttia) Muutettu jälkikäteen omaa kommenttia, viitemallineessa lukee tosiaan "10 tai enemmän" eikä "yli kymmenen" kuten @Raid5 tuossa vastauksessaan kirjoittikin. Korjasin sen tekstiinikin.--Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 06.26 (EET)

Viitteiden lukumäärissä on vaihtelua käytettäessä sarakeparametria (7, 8). Joku joskus kirjoitti kahdeksasta viitteestä. ﹫Htm: Kiitos linkistä ohjeeseen, en ole vähään aikaan katsonut sitä. Nostan puuttumiskynnystäni kymmeneen. @Ipr1, Zache: Voisiko sarakejaon tehdä automaattisesti kuten englanninkielisessä Wikipediassa (Columns), mutta oletusjako olisi säädetty esimerkiksi ohjeessa mainitulle kymmenelle viitteelle? Sitten botti korjaisi artikkelit, tietyissä tilanteissa olisi mahdollista määrittää sarakkeiden lukumäärä. raid5 1. helmikuuta 2025 kello 01.44 (EET)

{{Viitteet}} tarvisi päivitystä (valitun viitteen taustaväri yöteemalla) mutta sen muokkaaminen on kysymysmerkki. Ipr1 (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 07.51 (EET)

Sarakkeista ei ole hyötyä jos on yksi tai kaksi viitettä. Jos on paljon niin sitten voi olla hyötyä (makuasia). Vaikea sanoa yksiselitteistä sääntöä, koska tähän vaikuttaa myös miten paljon tietoa viitteisiin on merkitty (monta eri tekijää teoksella, pitkä nimi, paljon tunnisteita, ehkä kappaleen ja palstan tiedot, sivunumerot, lainaus, selitteet..) Ipr1 (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 09.26 (EET)

Itse olen pitänyt nyrkkisääntönä, että palstajaosta on iloa silloin, jos viitteitä on enemmän kuin muutama ja jos suurin osa niistä on lyhyitä (sellaisia "Smith 2000, s. 13" -tyyppisiä). Silloin palstajaon ansiosta koko viitelistan voi nähdä yhdellä silmäyksellä mutta yksittäiset viitteet eivät jäsenny ärsyttävästi useammalle riville. Jos viitteitä on vähän ja ne ovat pitkiä, on palstajaosta lähinnä haittaa, koska viitelistan pystysuunnassa viemä tila ei lyhene mutta yksittäiset viitteet pilkkoutuvat useammalle riville, jolloin niiden lukeminen on rasittavampaa. --Risukarhi (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 23.50 (EET)

Oma näkökulma (jolla ei taida olla mitään merkitystä) on että palstat tekevät turhan hankalaa luettavaa kun viitetieto katkeaa eri riville kesken kaiken eikä ole samalla rivillä. Esimerkiksi jos on paljon tekijöitä ja/tai pitkä nimike yms. tietoja niin joskus on monella eri rivillä saman viitteen kaikki tiedot. Ipr1 (keskustelu) 3. helmikuuta 2025 kello 22.01 (EET)

Asiasta on näköjään erilaisia näkemyksiä. Ehkä lukutavalla on merkitystä: kun rivi on suht. lyhyt, ei katsetta tarvitse siirtää sivusuuntaan, vaan viitteen koko sisällön voi nähdä ikään kuin "yhdellä silmäyksellä". Turhan takia ei lehtien palstanleveys ole se mikä on. Kun rivit ovat näytön levyisiä, helposti hukkuu se rivin alkupää ja katse lipsahtaa väärälle riville. Jos teksti on muuta kuin nimiä ym. tietoja, pitkän rivin voi lukea helpommin, koska ajatus jatkuu loogisena seuraavalle riville, mutta niin sanottu pikaluku ei onnistu. Näin siis minun lukutavallani. --abc10 (keskustelu) 4. helmikuuta 2025 kello 07.42 (EET)

Huomioitavaa: uudella ulkoasulla (vector 2022) keskelle jäävä alue voi olla kapeampi, jolloin aiemmin kolmena sarakkeena näkynyt voi olla kahtena tai yhtenä sarakkeena. Tämä riippuu näyttötilan leveydestä. Ipr1 (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 09.38 (EET)

Itse pidän kymppiä rajana siihen millon niitä lisäilen. Porvari (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 09.39 (EET)

Sama juttu. Kyllähän ne tasoittavat ja tasapainottavat pitkää nippua ja tekevät siitä miellyttävämmän näköisen. --Kärrmes (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 09.46 (EET)

Kun olen korjaillut ISBN-tunnisteita, lisään usein samalla sarakkeet, ja siinä on tullut esille, että viitteet ovat enimmäkseen hyvin pitkiä, jolloin sarakkeiden lisääminen vähemmälläkin viitemäärällä auttaa hahmottamaan mitä siellä lukee. Kymmenen ei varmaan ole mikään äänestyspäätös vaan satunnainen ratkaisu, ehdotus, ja kannattaa toimia tilanteen mukaan. --abc10 (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 12.51 (EET)

Pitkissä viitteissä sarakkeet eivät tosiaan toimi, kun viite menee useammalle kuin kahdelle riville ja muuttuu hyvin hankalalukuiseksi. Lyhyillä viitteillä sarakkeet lyhentävät turhan pitkää lähdeosiota.--MAQuire (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 16.33 (EET)

Minun käyttämäni laitteisto (Macbook Air + Safari) ei näytä viitteitä sarakkeittain vaan aina allekkain. Niinpä en koskaan muista laittaa Viitteet-mallineen tilalle Viitteet-sarakkeet-mallinetta, kun en ole sarakkeistettua viitteistöä ikinä nähnyt! Usein sen kyllä lisää joku muu, mistä huomaan että artikkeliani on joku jopa silmäillyt. Kotivalo (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 17.07 (EET)

Mulla on sama laitteisto ja ilmiö, kun joku yllä mainitsi asiasta, zoomasin tekstiä pienemmäksi ja pam, Elvikseen tuli sarakkeet. --Tappinen (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 17.39 (EET)

Kappas, noin tosiaan tapahtuu. Mutta samalla teksti muuttuu aivan liian pieneksi vanhoille silmilleni. Kotivalo (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 17.51 (EET)

Kielikuva, idiomi vai metafora?

Wikipediassa on erilliset artikkelit aiheista kielikuva, idiomi ja metafora.

Idiomi ja kielikuva määritellään artikkeleissaan käytännössä samaksi asiaksi, ja molemmissa sanotaan että matti kukkarossa on esimerkki. Lisäksi metafora-artikkelissa sanotaan, että metafora on kielikuva. Mikä siis on näiden kolmen asian ero? Nyt se ei ainakaan artikkeleista tule millään tavalla esille. Metafora ja idiomi ovat selvästi eri asiat, mutta kielikuva on jotenkin sama asia kuin metafora ja idiomi? Googlesta en löytänyt selvää erittelyä.

Kielitoimiston sanakirja sanoo, että Metafora on vertaukseen perustuva kielikuva, mutta sitten kielikuva määritellään olevan esimerkiksi vertaus tai metafora... Idiomi taas on "useamman sanan muodostama kiinteä ilmaus, jonka merkitystä ei voi päätellä yksittäisten sanojen merkityksen perusteella"

Taitaa ainakin wikipedian kielikuva-artikkeli olla väärin määritelty. Nyt kielikuva on sama asia kuin idiomi.

Jos metafora on sama asia kuin kielikuva, artikkelit voisi varmaan yhdistää. Apinanaivot (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 20.41 (EET)

Kielikuva-artikkelissa mainittu kielikuvaesimerkki "matti kukkarossa" on kielikuva, mutta ei ole metafora, koska siinä ei ole rinnastusta. Sanoisin, että metafora on kyllä kielikuva, mutta kielikuva ei välttämättä ole metafora. Idiomi mielestäni on kuvauksensa mukaan taas vakiintunut kielikuva, eli jokainen kielikuva ei myöskään ole idiomi, mutta idiomit taitavat aina käytännössä olla kielikuvia. Sanoisin, että kielikuva on näistä lavein, melkein kuin sateenvarjotermi, jonka alle menevät sekä idiomit ja metaforat. Mielestäni ovat siis kaikki vähän eri asioita. Näin itse ymmärtäisin nuo termit. Ei kannata mielestäni yhdistellä artikkeleita. --Farma3110 (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 21.30 (EET)

Niin kuulostaa ihan järkevältä, mutta onko tähän mitään lähdettä? En löydä lähteitä jossa idiomeja sanottaisiin kielikuviksi. Apinanaivot (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 23.08 (EET)

Pohjasin tuon vain sille, että määritelmällisesti idiomi menisi mielestäni kielikuvan alle. Idiomi-artikkelissa on viittaus idiomiin vakiintuneena metaforana. Silloinhan se olisi myös kielikuva. En tosin tiedä löytyykö tuo tieto artikkelin lähteistä. Tässä Kielikellon kielikuvia koskevassa artikkelissa puhutaan myös idiomeista. Ei siinä aivan suoraan sanota, että idiomikin on kielikuva, mutta voisi siitä mielestäni niinkin tulkita. --Farma3110 (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 23.46 (EET)

Linkin loppu

Mitä tarkoittaa pdf-linkkien lopussa oleva ?sequence=1&isAllowed=y? Jotakin siinä ilmeisesti sallitaan, mutta linkit näyttävät toimivan ilman sitäkin, ja olen niitä poistellut, esim. tästä. --abc10 (keskustelu) 10. helmikuuta 2025 kello 10.40 (EET)

Kysymysmerkin jälkeen olevat arvot ovat URL-parametreja. Niillä annetaan haetulle sivustolle arvoja, joilla se sitten tekee jotain. Pelkän PDF:n hakemisessa niillä tuskin yleensä on mitään virkaa, koska PDF-tiedosto yleensä vain haetaan URL:n osoittamasta polusta, mutta tuo voi olla jossain määrin sivustokohtaistakin. --Farma3110 (keskustelu) 10. helmikuuta 2025 kello 12.04 (EET)

Eli tässä tapauksessa ei voi suoraan sanoa, mitä noiden sequence ja isAllowed parametrien on tarkoitus tehdä, koska parametrien nimet, niiden arvot ja niiden käyttö ovat käytännössä täysin sivuston itse määriteltävissä. --Farma3110 (keskustelu) 10. helmikuuta 2025 kello 12.12 (EET)

Asia selvä.--abc10 (keskustelu) 10. helmikuuta 2025 kello 12.36 (EET)

Viitteeseen tekijän nimi kokonaan

Viitteeseen kannattaa laittaa tekijän sukunimen lisäksi etunimi. Pelkkä etunimen alkukirjain ei useinkaan riitä, kun lähtee verkosta etsimään lisätietoa. Vaikka alkukirjainkäytäntöä harrastetaan tieteellisillä julkaisualustoilla, pitää muistaa, että Wikipedia ei ole tieteellinen vaan kansan käsissä kuluva julkaisu, emmekä me arvaa että "Virtanen, P" on "Pekka Virtanen"--abc10 (keskustelu) 12. helmikuuta 2025 kello 09.59 (EET)

Petäjävden työväentalo

Olen laitellut korjauksia Petäjäveden työväentalo juttuuni. Odottelen nyt kaukolainaa Jyvöskylän kirjastosta, jossa toivon näkyvän jutun työväentalon purkamisesta 1970-luvulla, kuten kuulin ja lisää siitä, että tilalla on nykyään beachwolley kenttä. Terveisin KipaSK eli Kirsti Sala-Kallio 0405095410 ja kirstisala@gmail.com  –Kommentin jätti KipaSK (keskustelu)

Voin auttaa lähteiden merkitsemisessä, jos siihen on olemassa nettilähteitä. Artikkeliin on merkitty lähteeksi "työväenarkisto.fi/petäjäveden työväentalo", mutta se ei avaudu ainakaan omassa selaimessani, ei myöskään ä:n ja ö:n pisteet poistamalla. --Kärrmes (keskustelu) 12. helmikuuta 2025 kello 13.37 (EET)

Koititko muuttaa välin alaviivaksi tai poistaa sen? Luurankosoturi ✉️ 12. helmikuuta 2025 kello 18.30 (EET)

Arkiston verkkotunnus on tyark.fi. Aulis Eskola (keskustelu) 12. helmikuuta 2025 kello 22.26 (EET)

Lähteeksi merkittyä osoitetta ei siis ole olemassakaan. Hyvä tietää. --Kärrmes (keskustelu) 13. helmikuuta 2025 kello 14.17 (EET)

Urheilusanomien kausiopas – SM-liiga 2014–15

Yllä mainitussa lähteessä on virheellinen ISSN, mutta en löydä oikeaa. Jos jollakulla on se hyllyssä tai pöydällä, voisi korjata näistä. --abc10 (keskustelu) 12. helmikuuta 2025 kello 18.48 (EET)

"Ei osiomuokkausta"

Kaikkea tuleekin vastaan: Mitä tarkoittavat artikkelin lopussa olevat kielto ja käsky: ei osiomuokkausta ja index. Otin ne pois, kun en ole muualla nähnyt. --abc10 (keskustelu) 14. helmikuuta 2025 kello 14.10 (EET)

Näemmä visuaalisella muokkaimella pystyy lisäilemään noita ja uudet käyttäjät lisäävät niitä kokeillessaan mitä eri asetukset tekee. INDEX siis pakottaa sisällysluettelon aina näkyville kun ilman mitään määritystä se tulee vasta kun on useampia otsikoita. Ei osiomuokkausta piilottaa väliotsikoiden yhteydessä olevat muokkaa linkit. Tämä on joskus hyödyllistä jos niistä edit-linkeistä ei pysty muokkaamaan sivua (esim jos sisältö tulee mallineesta). Artikkeleissa asetus on lähes aina tarpeeton ja voi poistaa. (aiempi keskustelu vuonna 2017) --Zache (keskustelu) 14. helmikuuta 2025 kello 14.21 (EET)

Center

Voisiko joku (yp:t) lisätä muokkaussivun Välimerkkien wiki-rivistölle <center> ja </center> -mallineet, kts. Tai kertoa, miten nuo sinne lisätään (osoite?) –Anonymous87 (keskustelu) 16. helmikuuta 2025 kello 22.48 (EET)

Kyseisiä tageja ei enää pitäisi käyttää, ne ovat vanhentuneita HTML5-määrittelyssä. Nuo siis eivät ole mallineita. Nykyisetkin käyttötapaukset pitäisi poistaa ja korvata toisella menetelmällä jos on pakko jotain keskittää (usein ei ole todellista tarvetta). Ipr1 (keskustelu) 16. helmikuuta 2025 kello 23.32 (EET)