Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 84

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Hánnoluohkká ja Norjan teiden merkittävyys

Siirretty poistetun artikkelin keskustelusivulta

Julkinen tie on mielestäni merkittävä.--Kaikenlaisia (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 21.55 (EEST)

Suomen teistä on käyty jonkin verran merkittävyys- ja kahvihuonekeskusteluja ja päädytty siihen, minkä tasoisia teitä voidaan pitää merkittävinä (ns. nelinumeroiset yhdystiet, eikä niitäkään yksimielisesti). Samoin joitakin taajamien vähämerkityyksisempiä katuja on poistettu merkittävyyskeskusteluissa, mutta monista suurempien kaupunkien suuremmista kaduista on artikkeleita. Kun tässä tieartikkeleita ilmeisesti on nimetty osoitenimien mukaan, niin tällöin tien mahdollinen luokitus (vrt. Suomessa valtatie, kantatie, yhdystie ym.) ei aina käy ilmi. Mutta kun olosuhteet Pohjoismaissa muistuttavat Suomea, niin varmaan joku samantapainen linjaus sopisi niin Suomeen kuin Norjaankin (ja mikä nyt lienee esim. norjankielisten wikipedioiden käytäntö).--Urjanhai (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 22.32 (EEST)

Loin interwikin luokalle Luokka:Koutokeinon tiet ja sieltä oli artikkelista no:Riksvei 93 löytyvinään tällainen: no:Fylkesvei 4 (Finnmark) joka vaikuttaisi samalta kuin tämä (vai onko, en osaa sanoa? EDIT: Ei ollut. ). - Ja se edelleen lienee jokin luokaltaan valtatietä alempi, no-wikissä merkittäväksi katsottu tie. Mutta voi ehkä pohtia, tulisiko siten kuin Suomenkin teistä fi-wikissä ja Norjan teistä no-wikissä tiet nimetä mieluummin tienumeron kuin osoitenimen mukaan (jolloin esim. Riksvei 93:n eri osoitenimellä olevat osat tulisivat käsiteltäväksi yhtenä artikkelina).--Urjanhai (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 22.44 (EEST)

Mutta kun katsoin norjalaisia karttapalveluita, niin en ole kyllä varma, tulkitsinko noita no-wikin artikkelin viitteellisiä tietoja oikein (so. koska tuonniminen lyhyt tie näyttäisi olevan Koutokeinon keskustassa - mutta kuten Suomessakin, samanniminen tie voi joskus jatkua sieltä ulommaskin). Artikkelin aloittaja ehkä osaisi kommentoida.--Urjanhai (keskustelu) 20. huhtikuuta 2012 kello 07.32 (EEST)

Joo ei, kyllä se no:Fylkesvei 4 (Finnmark) olikin Gálaniitoluodda, ja tämä Hánnoluohkká näyttäisi olevan lyhyt tie Koutokeinon taajamassa.--Urjanhai (keskustelu) 20. huhtikuuta 2012 kello 07.46 (EEST)

Linkkaamassasi artikkelissa suomenkielinen iw-linkki osoittaa artikkeliin Gálaniitoluodda. Vähän kyllä luulen, että nämä molemmat on sen verran pikkuteitä, ettei ne ole merkittäviä. Suomalaisissakin teissä on pidetty edes jonkunlaista linjaa, ettei niitä pienimpiä ole hyväksytty. --Velma (keskustelu) 20. huhtikuuta 2012 kello 08.03 (EEST)

Joo, laitoin ensin vahingossa väärän iw:n mutta korjasin sitten.--Urjanhai (keskustelu) 20. huhtikuuta 2012 kello 09.40 (EEST)

Oikeastaan kai Norjan teiden suhteen tulisi koettaa löytää vastaava enemmän tai vähemmän yhtenäinen linja kuin Suomenkin teiden kohdalla, ja koettaa määritellä merkittävyys jotenkin suhteessa sikäläiseen tieluokitukseen, jossa taas näyttää Norjan tieartikkelien mukaan hiljattain tapahtuneen jotain muutoksia (ilmeisesti samantapaisia kuin Suomessa silloin, kun aiemmat paikallistiet nimettiin yhdysteiksi). Ja kun Suomen teiden kohdalla nykyinen merkittävyyslinjaus (ainakin kitisten, ei siis täysin yksimielisesti) kulkee siinä kohtaa, missä teiden numerot on vielä merkitty maastossa (eli nelinumeroiset yhdystiet), niin tuo maastoon numeroin merkityt tiet voisi olla ehkä mahdollinen kriteeri Norjassakin, jolloin edelleen Norjan tieartikkelien mukaan ilmeisesti osa lääninteistä (fylkesvei) olisi tällaisia ja osa ei. Kun taas no-wikissä on ilmeisesti artikkeleita kummankin tyyppisistä fylkesvei-teistä (tai ainakin tästä Gálaniitoluoddasta, kumpaa sorttia se sitten olikaan).--Urjanhai (keskustelu) 20. huhtikuuta 2012 kello 09.55 (EEST)

Joo, tosiaan, no-wikissä on näköjään luotu systemaattiset, erittäin lyhyet määritelmäartikkelit suuresta määrästä hyvinkin pieniä teitä, jolloin mukana kenties saattaa olla paitsi Suomen nelimumeroisia yhdysteitä niin myös Suomen viisinumeroisia yhdysteitä vastaavia. Sellaiset ovat jopa ihan järkeviä, mutta kun fi-wikissä tieartikkeleita systemaattisten (ja siten korkeatasoisten) määritelmäartikkelian sijaan on ollut trendinä luoda pikemminkin kaoottisina tajunnanvirtaryöpsähdyksinä sieltä täältä, ja teitäkin Suomessa taitaa olla enemmän, niin meillä merkittävyyskynnys ainakin Suomen teissä on asettunut ehkä hiukan korkeammalle kuin kenties no-wikissä, jonka mallin mukaan kenties tässä on varsin arvostettavasti pyritty juuri lyhyisiin määritelmäartikkeleihin (eli tässä siis voi olla wikeissä myös eroa, kun joissain wikeissä lyhyitä määritelmäartikkeleita pyritään tuottamaan jopa systemaattisesti, mutta joissain, kuten meillä tällaista harrastetaan vähemmän, vaikka itse asiassa esim. käyttäjän Thi luomien lukuisien, erittäin hyödyllisten kirja-artikkelien perusteella olen alkanut yhä enemmän arvostaa juuri lyhyitä systemaattisesti tuotettuja määritelmäartikkeleita, kunhan ne vain ovat korkeatasoisia ja systemaattisesti tuotettuja, ja itse asiassa ajatellut, että vastaavia voisi hyvin tuottaa muistakin aihepiireistä). --Urjanhai (keskustelu) 20. huhtikuuta 2012 kello 10.37 (EEST)

Sinälläänhän kyllä, kun tämä ei ole Suomen wikipedia, niin myös muiden maiden tarkka käsittely yleisten merkittävyyskriteerien puitteissa on kannatettavaa, ja erityisesti Suomen lähialueilta jopa erittäin kannatettavaa, kun Koutokeinosta varmaan etsii tietoa aivan arkielämänkin tarpeisiin suuri määrä suomen kielen käyttäjiä. - Mutta silloinkin tietysti on oltava juuri nämä yleiset merkittävyyskriteerit täytettyinä ja tarvittaessa katsottava ne esim. Suomen ja Norjan tieluokituksia vasten jotenkin yhdenmukaisuuteen pyrkien. --Urjanhai (keskustelu) 20. huhtikuuta 2012 kello 10.37 (EEST)

Luokka:Norjan tiet sisältää artikkelit Norjan tieverkko ja Norjan tienumerointijärjestelmä. Niiden avulla tätä voisi koettaa lähestyä.--Urjanhai (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 22.59 (EEST)

Ja tässä vielä karttapalvelu, josta saa näkyviin myös fylkesvei-teiden numeroita: http://kart.finn.no/ Ja tästä taas löytyvät nuo osoitenimet: http://visveg.vegvesen.no/Visveg/mapviewer.jsf --Urjanhai (keskustelu) 20. huhtikuuta 2012 kello 11.00 (EEST)

Katselin noita artikkelita ja varmaankin nuo numeroidut fylkesvei-tiet ovat merkittäviä, jos ne olisivat Suomessa, joten ne ovat sitä myös Norjassa. Bredbuktnesveienin, Gálaniitoluoddan ja Ávžžiluoddan säilyttämiselle siis on mielestäni perusteet. Álttáluodda ja Suomaluodda pitää mielestäni yhdistää, sillä ne kertoo saman valtatien Rv93 (siis kansallinen tie) osista. Tämä Hánnoluohkká-artikkelin aihe sen sijaan on lyhyt katu Koutokeinon keskustassa, eli tämä voidaan poistaa. --PtG (keskustelu) 20. huhtikuuta 2012 kello 15.50 (EEST)

Miten tässä nyt käyneekin, tämä keskustelu olisi hyvä säilyttää riippumatta artikkelin kohtalosta, koska tässä on yleisempääkin näkökohtaa. --Höyhens (keskustelu) 21. huhtikuuta 2012 kello 00.29 (EEST)

Joo, voinee siirtää kahvihuoneeseen, jos tämä artikkeli poistetaan.--Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 18.45 (EEST)

Wikipedia:Merkittävyys: Mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä.. Se että tie on kartassa ei ole "käsittelyä". Se että tiestä kirjoitetaan kirja, on käsittelyä. Siltä väliltä pitää tulkita, mutta toistaiseksi näyttää siltä ettei aihetta ole käsitelty missään lähteeksi kelpaavassa. --Harriv (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 16.58 (EEST)

Suomen osalta on päädytty mm. poistoäänestyksissä (vaikkakaan ei likikään yksimielisesti) siihen että "nelinumeroiset" yhdystiet ovat merkittäviä mutta "viisinumeroiset" yhdystiet (aiemmin paikallistiet) pääsääntöisesti eivät ole, ja jos esimerkiksi nelinumeroisista yhdysteistä rupeaa kirjoittamaan, niin lähteitä löytyy kyllä (ks. esim. Luokka:Hämeen Härkätie - nyt ne varmaan kaikki kyseenalaistetaan, kun annoin linkin), ja aivan yhtä helppo on varmaan löytää lähteitä jonkun toisenkin pohjoismaan teistä, jos on kyseisen maan lähteitä käsillä. Ja koska tämä ei ole Suomen vaan suomenkielinen wikipedia, niin silloin kaiketi se tapa, jolla tulisi lähestyä Norjan teiden merkittävyyttä, olisi löytää niistä jokin kynnys joka likimain vastaa tätä jo ainakin jollakin tavoin määritellyksi tullutta merkittävien ja ei merkittävien teiden kynnystä Suomessa, jonka kohdalla fi-wikissä artikkelien suuremman määrän takia on jo ehtinyt muodostua jonkinlainen linjaus. Ja Suomessa taas erona neli- ja viisinumeroisilla teillä mm. ainakin on, että viisinumeroisten numeroita ei ole merkitty maastoon. Ja olisiko taas noissa Norjan Fylkesvei-teissä niin, että niistä osa on merkitty maastoon ja osa ei (mutta löytyykö sitten jostain tieto, mitkä on, ja mitkä ei, en osaa sanoa). Joskin toisaalta no-wikissä (joka sekään ei ole Norjan Wikipedia vaan norjankielinen wikipedia), näkyy olevan fylkesvei-luokan teistä kattavasti lyhyitä artikkeleita. Ja jos itse satun suuremmin etsimättä löytämään ison joukon lähteitä jollekin tienpätkälle Suomessa (esim. yhdystie 2810), niin ei minulla ainakaan ole kanttia mennä tuosta vaan sokkona väittämään, ettei ainakin muutamaa lähdettä hyvin voisi löytää myös mille tahansa norjalaiselle tienpätkälle se, jolla on kyseisen Norjan alueen lähteitä käsillä. Ja siitäkin kyllä on keskusteltu kahvihuoneessa aiemmin kelpaavatko kartat lähteiksi, ja karttojen kelvollisuus lähteeksi taisi saada silloin myös kannatusta, koska kiistämätön tosiasiahan on, että monet, etenkin eri viranomaisten eri aiheista tuottamat kartat ja karttapalvelut (varsinkin juuri Pohjoismaissa kuten Suomessa tai Norjassa) ovat erittäin korkeatasoisia ja erittäin luotettavia (olen niitä vähän listannut ja linkittänytkin omalle käyttäjäsivulleni, ja jos joku tietää lisää, niin saa mieluusti vihjata), varsinkin jos vertaa, mitä kaikkea tuubaa täällä surutta käytetään lähteeenä (eli mikä siis tekisi kartasta lähteen muotona jotenkin muita lähdemuotoja "kelvottomamman"? - käytetäänhän yhtä lailla esimerkiksi äänilevy- ja urheilijatietokantojakin, ja kartoille on omat viitemallineensakin). Mutta tätä tosiaan taisi tulla käsiteltyä jo tuossa aiemmassa kahvihuonekeskustelussa, kun nyt vain jaksaisi etsiä siihen linkin. Tietystihän karttojen, kuten muidenkin lähteiden perusteeella voi tehdä omaa tutkimusta, mutta yhtä lailla on lukuisia tietoja, jotka ovat kartoista poimittavissa täysin yksiselitteisesti, toistettavasti ja poimijasta riippumattomasti (kuten esim. järven vedenpinnan korkeus tai minkä numeroiselta tieltä joku tietyn numeroinen tie alkaa ja minkä numeroiselle tielle se päättyy jne.). --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 18.45 (EEST)

Sanoma menisi ehkä paremmin perille jos vähän tiivistäisi.. :) Kartta vastaa merkittävyyden kannalta luetteloa. Luettelot eivät yleensä kerro vielä merkittävyydestä mitään ilman tulkintaa, mutta sisältävät käyttökelpoisia faktoja. Urheilijoissa ja äänilevyissä on päädytty "helppoon" ratkaisuun koska voi olettaa että suunnilleen kaikista levy-yhtiöiden julkaisemista levyistä on vähintään levyarvostelu jossain ja urheilijoillekin on joka lehdessä oma osionsa, joten voi olettaa että riittävän hyvin sijoittumalla saa naamansa ja nimensä melko suurella todennäköisyydellä lehteen. --Harriv (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 18.51 (EEST)

Tiivistää voi vieläkin: Teillä on suuntaviivansa, jonka mukaan nelinumeroiset yhdystiet ovat merkittäviä, joten tämäkin on. Iivarius (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 19.13 (EEST)

Paitsi että juuri tämä artikkeli, johon keskustelu on päätynyt, ei ole "yhdystie". Nuo muut kyseenalaistetut ovat niitä maakunnallisia teitä, jotka ovat suuntaviivojen mukaan merkittäviä. Hánnoluohkká on kyläkatu. --PtG (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 19.45 (EEST)

Kyläkatu saamelaisten pääkaupungissa, lähemmäs parisataa osoitetta, useita kilometrejä yhteensä. Joo, merkittävä. Tuossa eräänä hetken yritettiin lupaavaaksi yhdystietä, joka ei ollut kilometriäkään pitkä ja jolla ei ole ainoatakaan taloa. Iivarius (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 19.53 (EEST)

^lähde? Urjanhain linkittämissä karttapalveluissa löytyy kadun varrelle 52 numeroa ja pituudeksi ehkä noin kilometrin. --PtG (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 20.29 (EEST)

Tietosanakirjamielessä ollaan kyllä metsässä jos lasketaan osoitenumeroita ja metrejä. --Harriv (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 20.32 (EEST)

Kovin monista Suomen tuon kokoisten taajamien tuon kokoisista teistä (ei edes pääkatu) ei taida olla artikkeleita, ja joitakin muistan poistetun, kun niitä jokukin käyttäjä innostui tehtailemaan jostain Valkeakosken suunnasta, mutta silti luokassa Luokka:Valkeakosken kadut on jokunen artikkeli. Eli tämä pienehkön taajaman tienä on inklusionistisimmankin näkökannan mukaan varmaankin rajatapaus, eivätkä nuo Fylkesvei-tietkään niin selviä ole, koska riippuu faktatietoihin perustuvasta tulkinnasta, mihin Suomen tieluokkiin ne tulisi tai on mahdollista rinnastaa, enkä ainakaan itse ilman lisätutkimuksia osaa antaa siihen kysymykseen suoraa vastausta. --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 22.03 (EEST)

Suuntaviivat ei ole mitään kiveen hakattuja absoluuttisen oikeita palvottavia sääntöjä. Voi myös ajatella itse mitä on minkäkin päätöksen takana ja onko se järkevää. Suuntaviivat kertovat miten on joissakin äänestyksissä päätetty, ei sen enempää. --Harriv (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 20.32 (EEST)

Oleellisinta tässä kai suuntaviivojen kannalta on se, että Norjan ja Suomen tieluokitukset arvatenkin poikkeavat toisistaan jonkin verran, jolloin siis ei ilman faktatietoihin perustuvaa tulkintaa (jota kukaan ei vielä ole tässä tainnut ehtiä harrastaa) ei voida edes varmasti sanoa missä määrin mitkäkin Norjan ja Suomen tieluokat vastaavat toisiaan merkittävyydeltään. - Paitsi että, kuten Suomessa, varmaan muissakin maissa kannattaa (ehkä?) pyrkiä määrittämään mieluummin jokin esim. tieluokitukseen tai maastomerkintöihin tms. perustuva selvä raja pikemmin kuin pyrkiä ratkaisemaan merkittävyyttä tie kerrallaan, koska se on loputon suo, vaikka sitten eri maissa rajat menisivätkin vähän eri kohdille. --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 22.03 (EEST)

Kyllä se linja selkenee varsin nopeasti jos äänestetään. "Alhaalta päin" yhteisön kantaa pitää lähteä hakemaan, eikä koittaa yksittäisessä keskustelussa kehittää yleispätevää päätöstä. --Harriv (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 19.57 (EEST)

Sellainen äänestely on sattumanvaraista räiskimistä. Järkevämpää olisi menetellä kuten Suomessakin on tehty samassa aihepiirissä, eli rajata itse aineisto jollakin järkevällä, tutkitulla perusteella. Tämän keskustelun vika tietysti on, että kukaan ei ole ehtinyt (enkä itsekään ehdi ennen tämän keskustelun arkistointia, sen voin luvata) tehdä tarvittavaa tutkimusta, jolla nämä rajat määritettäisiin. Itse aineisto tai artikkelien kohteet eivät Suomessa ja Norjassa poikkea mitenkään poikkea toisistaan, joten tämä vaatisi vain lähteiden, kuten sikäläisen tienumerointijärjestelmän ja esim. tieviranomaisten tuottamien aineistojen tutkimista. Satunnainen mutuäänestely ei tee muuta kuin sitoo yhteisön kädet käytännössä arpomalla syntyneisiin ja luultavasti keskenään ristiriitaisiksi tai täysin sattumanvaraisiksi osoittautuviin satunnaispäätöksiin, mutta tutkimalla aineisto saataisiin järkevä lopputulos. Ja kun nyt Koutokeinon tieartikkeleiden tultua valmiiksi ei ole eds näköpiirissä mitään hurjaa buumia Norjan teistä, niin järkevää on silloin odottaa että joku ehtii tehdä tarvittavat tutkimukset sen sijaan että kamalalla hädällä tuli hännän alla rienettäisiin tekemään satunnaisia ja yhteisön kädet sitovia äänestyspäätöksiä mutu-pohjalta ilman tietoa ja tutkimusta. Jos joku olisi meille kymmenen tien päivävauhdilla tuuppaamassa artikkeleita Norjan pikkuteistä, silloin se voisi olla tarpeen, mutta nyt on ihan turha hosua. Tekemätöntä työtä täällä riittää kyllä muutenkin.--Urjanhai (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 20.32 (EEST)

Ongelmahan syntyy jos suuntaviivoja noudatetaan laput silmillä eikä ymmärretä mitä Wikipedia:Merkittävyys pitää sisällään, kuten usein on. Kaoottisessa järjestelmässä kuten Wikipedia harha-askeleet ja "väärät" tulokset ovat väistämättömiä, mutta toisaalta mikään ei ole korjaamatonta. Virheitä pitää uskaltaa tehdä, muuten homma ei etene. --Harriv (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 20.39 (EEST)

Varmaan niinkin, mutta aihepiirejä noin yleisesti on kahdenlaisia: järjestystä pakenevia, kuten esim. "turhat" julkkikset, joista ei ota pirukaan selvää, ja toisaalta järjestystä puoleensa vetäviä, kuten esim. levyttäneet bändit ja eri sarjatasojen urheilijat, joille on lopulta onnistuttu sopimaan selkeät kriteerit. Liikenneväylät, kuten tiet ja ja rautatiet selvästikin ovat enemmän sukua jälkimmmäisille. Eli kaaosta ei kannata hakea sieltä, missä on järjestystä sisäänrakennettuna.--Urjanhai (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 20.53 (EEST)

Mulle ei ole tähän mennessä selvinnyt artikkelista muuta kuin, että kyseessä on tie alle 3 000 asukkaan kunnassa. Näillä tiedoilla pois. Yleisemmin aiheesta kannattaa keskustella kahvihuoneessa ja siirtää muu keskustelu sinne. –Makele-90 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 22.20 (EEST)

Artikkeli ei perustele aiheen merkittävyyttä mitenkään. Näillä tiedoilla pois. Gopase+f (keskustelu) 24. huhtikuuta 2012 kello 15.43 (EEST)

Nyt Fylkesvei-tasoiset Koutokeinon tiet jätettiin ja vain lyhyt taajamatie poistettiin. Tämä onkin tässä vaiheessa varmaan ihan hyvä ratkaisu niin kauan kuin Fylkesvei-tasoisten Norjan teiden merkittävyyttä ei ole tarkemmin ehditty selvittää, ja aioin juuri muutenkin esittää samaa. Tarvittaessa voi ehkä jatkossa tutkia, olisiko Fylkesvei-teiden sisällä kenties jotain vastaavia jaotuksia kuin esim. Suomessa neli- ja viisinumeropiset yhdystiet, joiden välissä meillä on merkittävyysraja. Joka tapauksessa kuten Suomessakin, muissakin maissa merkittävyysrajan varmaan olisi selvempi perustua jotenkin tieluokitukseen kuin että arvioitaisiin tie kerrallaan. --Urjanhai (keskustelu) 27. huhtikuuta 2012 kello 21.10 (EEST)

Eläinartikkelit, joista ei selviä mistä lajista on kysymys, poisto?

Törmäsin nyt kahteen erilaiseen tapaukseen, missä mielestäni olisi perusteltua poistaa artikkelit, mutta en tiedä mitä käytäntöä pitkin se pitäisi tehdä.

• Siimakäärme, artikkeliin ei ole merkitty tieteellistä nimeä ja google ei paljasta tälle nimitykselle mitään yhtenäistä merkitystä. Artikkelin laajentaminen on näin ollen mahdotonta, kun ei tiedä mistä lähteestä voisi kääntää.
• Vesipunkit on toisenlainen tapaus, siinä on kyllä mainittuna kasa tieteellisiä nimiä, mutta ei ole mitään lähdetietoa tälle yksinäiselle yhdelle lauseelle tai onko kyseinen nimitys yleisesti edes käytössä.

Näiden poistamisesta ei sinäänsä mielestäni olisi kamalasti haittaa, sillä sisältö on niin minimaalinen. – linnea 29. huhtikuuta 2012 kello 18.13 (EEST)

 Pois ja äkkiä. Tyylistä näkee, että tuo siimakäärme on vandalismiartikkeli. --ML (keskustelu) 29. huhtikuuta 2012 kello 18.37 (EEST)

Siimakäärme voisi tarkoittaa Masticophis -sukua http://en.wikipedia.org/wiki/Masticophis. Se näyttäisi kirjoittajan muista lisäyksistä päätellen kopioidun jostain lasten tietokirjasta tms. lähteestä. Vesipunkki näyttäisi olevan käytössä oleva nimitys: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=11858&lan=fi , http://www.helsinki.fi/keskala/julkaisut/SuviImmonenGradu.pdf . Mitään vahinkoa kummankaan poistamisesta ei tosiaan syntyisi. --J (keskustelu) 29. huhtikuuta 2012 kello 18.44 (EEST)

Siimakäärmeellä tarkoitetaan todennäköisesti Oxybelis-sukua. WSOY:n Uudessa Suuressa Eläinkirjassa (1970) ilmeisesti käsitellään tätä sukua siimakäärmeiden nimellä. [1] --PtG (keskustelu) 29. huhtikuuta 2012 kello 19.01 (EEST)

Poistin siimakäärmeen ja panin perusteeksi "ei määritelmää". Vesipunkit saavat minun puolestani olla jos ei muuta niin iw-linkkien takia.--Tanár 29. huhtikuuta 2012 kello 22.04 (EEST)

Kääntäminen en-wikistä

Löysin tällaiset erään käyttäjän tekemät Elvis-artikkelit kuin Elvis Is Back!, Elvis (albumi), Loving You (albumi) ja That's All Right. Niille on yhteistä se, että niissä on merkitty lähteeksi "Englanninkielinen Wikipedia" – ilman viitteitä. Onko tällainen käytäntöjen mukaista? Luin kyllä Merkitse lähteet -artikkelista kääntämiseen liittyvän osion, mutta jäi hieman epäselväksi, voiko näin tehdä. Mainittiin, että voi kyllä kääntää, mutta siitä tulee mainita. Noh, näissä artikkeleissa on kyllä mainittu, mutta kuuluuko se tehdä muka näin? --Sblöbö (keskustelu) 29. huhtikuuta 2012 kello 22.11 (EEST)

Enwikistä voi toki kääntää, mutta lähteeksi se ei kelpaa. J.K Nakkila (keskustelu) 29. huhtikuuta 2012 kello 22.13 (EEST)

Noissa tekemissäni artikkeleissa on kylläkin samat lähteet kuin en.wikin artikkeleissa! --Jarmo Turunen (keskustelu) 29. huhtikuuta 2012 kello 22.24 (EEST)

Lukee siellä se "Englanninkielinen Wikipedia":kin lähteenä, mikä on vähän harhaanjohtavaa. Oikeammin pitäisi sanoa että artikkeli on alunperin käännetty en-wikin artikkelin tietystä versiosta. --Harriv (keskustelu) 29. huhtikuuta 2012 kello 22.41 (EEST)

Jos on käännetty muunkielisestä Wikipediasta, niin käytetään mallinetta {{Käännös}} ilmaisemaan asia. --Alcedoatthis 30. huhtikuuta 2012 kello 00.08 (EEST)

Tietysti lähteet ja viitteet voi siirtää en-wikin puolelta vain niiltä osin kun ne olet henkilökohtaisesti tarkistanut. Muuten viitteiden kopioimisessa ei ole järkeä.Vesteri (keskustelu) 30. huhtikuuta 2012 kello 00.13 (EEST)

Muusikkojen diskografiat

Musamiehen mukaan on olemassa käytäntö tai linja, että muusikko-artikkeliin ei listata levyjä, joissa hän on "vain" soittajana, ei varsinaisena artistina. En ole tällaista linjaa huomannut, ja Musamieskin on nyt muutamasta artikkelista tällaisen diskografian joutunut poistamaan (ainakin [2], [3] ja [4]). Onko tällainen käytäntö tai linja olemassa? Jos on, niin ehdotan käytännön muuttamista, sillä diskografia on oleellinen tieto muusikosta. Vertaisin tilannetta elokuvatyöntekijöiden artikkeleihin: vaikka elokuvia pidetään ohjaajien teoksina, ne kyllä listataan myös näyttelijöiden filmografioihin. -Uusimies (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 20.45 (EEST)

Kannattaa miettiä miten sekaviksi dioskografiat tulisi kun n kappaletta editoijia tekisi niitä jokainen vähän omalla tyylillään ja miten vaikeeta olisi asioiden lähteistäminen, Paljon parempi on laittaa soittajatieto levy-artikkeliin jos levyssä on kerrottu ja niinkuin meillä on ansiokkaasti joissakin levyartikkeleissa on.--Musamies (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 06.00 (EEST)

Asiasta henkilöön, merkittävyyden siirtyminen

Tästä lienee keskusteltu, mutta en löytänyt: Miten henkilöstä tulee merkittävä yhden asian, organisaation tms. kautta?

Esimerkki: Evlut kirkko ja eroakirkosta.fi-palvelu ovat varmasti merkittäviä molemmat, ensinmainittu kuitenkin enemmän. Mutta ovatko arkkipiispa Mäkinen ja pääpakana Karisma molemmat merkittäviä? Periaatteessa kai Mäkinenkään ei ole merkittävä muussa mielessä kuin evlut kirkon tehtäviensä kautta, mutta intuitiivisesti arvioin "emo-organisaation" merkittävyyden niin suureksi, että merkittävyys valuu henkilöihin.

Vastaava pohdinta sopii vaikka yritysjohtajiin, vrt. esim. Nokia Oyj ja vaikkapa Oulaisten liikenne. J58660 (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 22.25 (EEST)

Minusta keskeinen ohje on "Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä." Mittarina siis julkisuus, jota henkilö saa organisaatiosta riippumatta. --Tappinen (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 22.44 (EEST)

Seulonnan käyttöönotto pysyvästi

Keskustelua asiasta voitaisiin käydä tällä sivulla. --Pxos (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 18.54 (EEST)

Kysy mitä haluat

Kysy mitä haluat -tyyppiset palstat tuntuvat taas kelpaavan fi-wikin lähteiksi. Yahoo Answers 6 linkkiä artikkelisivuilla, iGS yli sata linkkiä. Joukossa voi olla "Aiheesta muualla"-linkkejä mutta ainakin osa on merkitty ihan lähteeksi. Aiempaa kahvihuonekeskustelua maaliskuulta 2011. --Jmk (keskustelu) 3. toukokuuta 2012 kello 21.14 (EEST)

Poistaahan tuollaiset lähteet pitäisi. --Stryn (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 19.28 (EEST)

Ai enää ei saa kysyä Aimolta, tai nykyään oikeastaan Jukalta? –Makele-90 (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 20.23 (EEST)

Luokittelu

Onko edelleen voimassa, että jos artikkelilla on oma luokka (esim. Luokka:Jope Ruonansuu) niin artikkelia ei luokitella muihin luokkiin muuten kuin tämän nimikkoluokan yläluokkina? Esim. en-wikissähän on tähän nähden toisenlaisia käytäntöjä, mutta kun itse käsitteetkin, joilla nämä tapaukset määritellään ovat niin vaikeita, että on epäselvää, onnistuuko niitä edes ilmaista ymmärrettävästi suomeksi, niin on vaikea hahmottaa missä tapauksissa muunlaista luokittelua tulisi käyttää, vaikka erilaisesta luokittelusta ehkä joskus voisi olla sinällään etuakin.--Urjanhai (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 10.51 (EEST)

Kun aiheesta nyt keskustellaan, niin sanonpahan vaan, että vaikka olen kyseistä käytäntöä jokseenkin orjallisesti noudattanut, niin henkilökohtaisesti pidän sitä epäonnistuneena varsinkin henkilöaiheisten luokkien kohdalla ja kannattaisin osittaista luopumista siitä. Koska nämä henkilön mukaan nimetyt luokat ovat usein teemaluokkia (sisältävät vain jotain epämääräisesti aiheeseen liittyvää), kuuluisivat henkilöä itseään määrittävät luokat mielestäni tällöin henkilöstä kertovaan artikkeliin. Toisaalta nyt syntyy älyttömiä tilanteita, joissa henkilöluokan kautta esim. Urho Kekkosen muistomerkki (Helsinki) on luokassa Luokka:Suomalaiset seiväshyppääjät jne. Myös muiden kuin henkilöiden kohdalla on vastaavia ongelmallisia luokkia. Pitäisi vain päättää, mihin luokkaan nämä teemaluokat sitten laitettaisiin. Muistan, että luokittelun logiikasta ja sen ongelmista on keskusteltu aiemmin ainakin tässä kahvihuonekeskustelussa (ja on varmaan keskusteltu monesti ennen minun aikaani täällä). Monet näistä ongelmista on mahdotonta ratkaista tyydyttävästi, mutta kannattaisin ehdottomasti sellaista käytäntömuutosta, että kaikki aihetta (esim. henkilöä) suoraan määrittävät luokat voitaisiin lisätä itse pääartikkeliin, ainakin silloin jos luokka on epämääräinen teemaluokka. --Risukarhi (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 12.39 (EEST)

Tuossa tosiaan varmaan olisi suurin vaiva siinä, että miten määriteltäisiin ne periaatteet, joilla luokitellaan muuten kuin yläluokan kautta, koska esim. en-wikissä noudatettavia periaatteita, joissa tämän suhteen on vaihtelua enemmän kuin meillä, en ole koskaan onnistunut ymmärtämään, kun niiden määrittelyssä on käytetty ainakin kahta hienoa sivistyssanaa, joiden merkitystä tai mahdollista suomenkielistä vastinetta en ole kyennyt hahmottamaan, mutta jos vain joku kykenisi määrittämään tälle jonkin loogisen periaatteen, niin varmaan muutosta voisi harkita.--Urjanhai (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 13.21 (EEST)

Eipä noista en-wikin luokitteluperiaatteista paljon mallia kannata ottaa. Esimerkki epäonnistuneesta luokittelusta (ja luokkanäkymästä) en:Category:Major League Baseball seasons. Gopase+f (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 13.30 (EEST)

Jos käytäntöä täällä muutettaisiin, niin silloin pitäisi juuri yrittää miettiä sellainen ratkaisu, jolla vältettäisiin tuollainen kaksinkertainen luokitus (pääartikkeli ja luokka molemmat erikseen alkioina samassa luokassa). Siihen tämä varmaan sitten kompastuukin. --Risukarhi (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 13.38 (EEST)

Kekkosen kohdalla vois miettiä luokkien vähentämistä. Kaikkien triviatietojen perusteella ei kannata luokitella, vaan kohdetta olennaisesti määrittelevien ominaisuuksien mukaan. Gopase+f (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 13.46 (EEST)

Kuvaamani ongelma ei poistu, vaikka kuvailevia luokkia olisi vain yksi per aihe. Se kuuluisi sittenkin mielestäni loogisemmin itse aihetta käsittelevään artikkeliin (ja Kekkosen muistomerkki ei ole Suomen tasavallan presidentti sen enempää kuin se on suomalainen seiväshyppääjä tai kunniatohtori). Keskustelu luokkien määrän karsimisesta Wikipediassa yleensä on erillinen kysymyksensä. --Risukarhi (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 14.15 (EEST)

Tuo on luokittelun ominaisuus, ei niinkään ongelma. Ei Kekkonenkaan ole yhteiskunta, vaikka löytyykin luokan Luokka:Yhteiskunta alta. --Otrfan (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 14.22 (EEST)

Se on totta että tuo puoli tilanteesta ei varsinaisesti ole korjattavissa repimättä koko luokitusta hajalle. Varsinaisen ongelmana näen nimenomaan sen, että artikkelia Urho Kekkonen ei voi lisätä niihin luokkiin joihin se kuuluu. Pitäisi löytää sellainen ratkaisu, että luokat voisi lisätä itse artikkeliin. --Risukarhi (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 14.36 (EEST)

Sitten kun vielä löytyy vastaus siihen, että mihin luokkiin luokka Urho Kekkonen laitetaan, niin sitten päästään eteenpäin. :) Gopase+f (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 14.39 (EEST)

Ja sitä olen myös hämmästellyt, että tätä nykyistäkään käytäntöä ei siinä suhteessa edes sovelleta johdonmukaisesti, että synnyin- ja kuolinvuosiluokat jätetään aina itse artikkeliin kun taas kaikki muut siirretään aina samannimiseen luokkaan jos sellainen on. En ole tähän päivään mennessä ymmärtänyt, miksi juuri ne saavat positiivisen erityiskohtelun. --Risukarhi (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 14.40 (EEST)

Tosta synnyin-kuolin-luokittelusta sovittiin jossain keskustelussa. Nähdäkseni ainoa tapa jolla noita luokkia voi siirtää pääluokasta artikkeliin on nimenomaan luokka kerrallaan sopiminen (eli luokitellaanko tähän luokkaan luokat vai artikkelit) Gopase+f (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 14.45 (EEST)

Kahvihuonekeskustelun ja äänestyksen jälkeen henkilöartikkeleiden syntymä- ja kuolinvuosiluokat päätettiin palauttaa (katso myös keskustelua bottipyynnöstä). Toteutusta valmistelee ja koordinoi wikiprojekti, jonka keskustelusivulla keskustellaan projektista. (teksti lainattu tulossa olevat päivitykset arkistosta. Syy siihen, että syntymä- ja kuolinluokat ovat artikkelitasolla johtuu siitä että Death anomalies -botti käyttää niitä luokituksia. Toinen käytännön syy on, että koska luokat ovat suoraan artikkeleissa niin niitä voi käyttää henkilöartikkeleiden tunnistamiseen. Eli kyseisillä luokituksilla pystyy rajaamaan vaikka catscan hakuja pelkästään ihmisiin. --Zache (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 11.59 (EEST)

Eiköhän ton Ruonansuun voi korjata vastaamaan nykyistä luokittelu-periaatetta. Gopase+f (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 13.46 (EEST)

En tiedä, onko ehdotettu aiemmin, mutta miten olisi seuraava ratkaisu:

• Luodaan ylätason luokka Luokka:Teemaluokat, jonka alle luodaan Luokka:Henkilöihin liittyvät aiheet tai vastaava
• Luokka:Urho Kekkonen luokitellaan tämän luokan alaluokaksi eikä mihinkään muuhun luokkaan
• Artikkeli Urho Kekkonen luokitellaan tarpeellisiin luokkiin (Luokka:Keskustalaiset poliitikot, Luokka:Suomen pääministerit, Luokka:Suomen presidentit, jne) sekä tietysti luokkaan Luokka:Urho Kekkonen

Minusta tämä olisi selvästi nykyistä parempi systeemi. --Tmn (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 22.43 (EEST)

Tää on nähdäkseni käytännössä ainoa mahdollinen (järkevä) vaihtoehto nykyiselle tavalle. Tiedä sitten miten sopii kaikkiin erilaisiin vaihtoehtoihin ja kumpi on lopulta parempi. Gopase+f (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 22.48 (EEST)

Kannatan muutosta. Se sai myös vuosi sitten kannatusta tässä keskustelussa. --Jisis (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 10.51 (EEST)

Jotain tuollaista itsekin ajattelin jo tuota ensimmäistä kommenttia kirjoittaessani, mutta en oikein saanut muotoiltua. Olen valmis kannatamaan... joidenkin luokkien kohdalla tosin on tehtävä rajanvetoa sen suhteen, mitkä ovat teemaluokkia [tai mitä nimitystä nyt haluammekaan käyttää] ja mitkä eivät. Henkilöiden mukaan nimetyt luokat ovat kuitenkin tapauksina vielä sieltä selkeämmästä päästä, joten ainakin niiden kohdalla tämä olisi mielestäni ihan hyvä idea. Näin isosta muutoksesta pitäisi varmaan tehdä jokin muodollinen päätös; ainakaan tuo vuoden takainen keskustelu ei näytä johtaneen mihinkään toimenpiteisiin, vaikka enimmät siihen osallistuneet näyttävät kannattaneen tai vähintään myötäilleen ajatusta. --Risukarhi (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 11.45 (EEST)

Käytäntö-kahvihuoneessa käytyä keskustelua (johon on osallistunut monta käyttäjää) parempaa mandaattia ei kannata lähteä hankkimaan. Antaa tän keskustelun olla auki vielä jonkun aikaa ja sitten jos keskustelun tulos pysyy samana vois toteuttaa Tmn:n ehdotuksen ensin henkilö-luokissa ja miettiä sen jälkeen mahdollisen palautteen perusteella mihin jatketaan seuraavaksi. (Ainoo mitä kannattaa miettiä on tuon Luokka:Henkilöihin liittyvät aiheet -luokan nimi. Luokkien nimiä kun on tuskasta muuttaa jälkeenpäin.) Gopase+f (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 15.11 (EEST)

Olisiko pääluokan nimi Luokka:Eponyymiluokat ja henkilöitä koskeva kyseisen luokan alaluokka Luokka:Henkilöiden mukaan nimetyt luokat. --Alcedoatthis 7. toukokuuta 2012 kello 15.26 (EEST)

"Eponyymiluokat" olisi kyllä yhdenmukainen enkkuwikin vastaavan luokan kanssa, mutta mielestäni "teemaluokat" (tai suomeksi "aihepiiriluokat") olisi selkeämpi nimitys. Jafeluv (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 15.46 (EEST)

Kannatan henkilön mukaan nimettyjen eponyymiluokkien luokittelua Tmn:n hahmottelemalla tavalla. En ole tältä osin tyytyväinen nykyiseen luokittelukäytäntöön. --Alcedoatthis 7. toukokuuta 2012 kello 14.50 (EEST)

Juu, kelpaa mulle. --Zache (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 15.24 (EEST)

Järkevä parannusehdotus. --PtG (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 15.31 (EEST)

Kannatan Tmn:n ehdottamaa muutosta. Luokkarakenteen epäloogisuudesta päästäisiin jossain määrin eroon, jos olisi mahdollisuus tehdä rinnakkaiset puurakenteet varsinaisille "luokille" (esim. suomalaiset poliitikot, Suomen presidentit) ja "aihepiireille" (Urho Kekkonen, politiikka, Suomi) ja näyttää nämä erikseen artikkelin alalaidassa. Tämä ei kuitenkaan taida olla teknisesti mahdollista (puhumattakaan siitä että ensin pitäisi saada konsensus muutokselle), joten aihepiiriluokkien eriyttäminen omaan luokkarakenteeseensa on ehdottomasti askel parempaan suuntaan. Mielestäni lukijalle on paljon selkeämpää nähdä luokat artikkelin alalaidassa kuin joutua etsimään niitä nimikkoluokasta. Samoin luokkaa selaavalle lukijalle on johdonmukaisempaa löytää kaikki luokkaan kuuluvat artikkelit suoraan luokasta (nythän esimerkiksi Kekkos-artikkelia ei löydy suoraan Suomen presidentit -luokasta, vaan lukijan pitää osata mennä Urho Kekkonen -luokan kautta päästäkseen artikkeliin). Vai onko jonkun mielestä Luokka:Suomen presidentit loogisempi rakenne kuin vaikkapa et:Kategooria:Soome presidendid? Jafeluv (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 15.43 (EEST)

Jos aihepiiriluokat päätetään ottaa käyttöön, niin varmaankin järjestelmä halutaan laajentaa muihinkin kuin henkilöluokkiin. Ilmeisesti mahdollisia ehdokkaita aihepiiriluokiksi olisivat lähes kaikki sellaiset luokat, jotka sisältävät saman nimisen artikkelin. Näin erityisesti, jos kyseinen luokka/artikkeli on erisnimi. Seuraavassa on jotain mieleen tulevia esimerkkejä:

• Titanic vs. Luokka:Titanic
• Nokia (yritys) vs. Luokka:Nokia

Laivat, yritykset ja vastaavat erisnimet ovat hyvin samankaltaisia kuin henkilöt ja lienevät siis varsin selviä tapauksia.

• Suomi vs. Luokka:Suomi
• Venus vs. Luokka:Venus
• Suomen kieli vs. Luokka:Suomen kieli

Kaupungit, valtiot, planeetat ja muut maantieteelliset nimet sekä kielet ym. vastaavat voisivat myös hyötyä järjestelystä.

• Suomen maantiede vs. Luokka:Suomen maantiede

Aliartikkeleita vastaavat luokat voisivat myös olla aihepiiriluokkia.

• Rauta vs. Luokka:Rauta
• Koira vs. Luokka:Koira

Entäpäs esimerkiksi alkuaineet tai lajit? Nämä eivät mielestäni ole ihan yhtä selviä tapauksia, mutta toisaalta sisältävät selkeästi samoja piirteitä ja ongelmia yllä olevien kanssa.

Pohdittava siis olisikin, haluttaisiinko aihepiiri-/teemaluokkia rajata jotenkin (ja jos halutaan, niin miten) vai kelpaako aihepiiriluokaksi suurin piirtein mikä tahansa?--Tmn (keskustelu) 8. toukokuuta 2012 kello 23.01 (EEST)

Mieltäni kiehtoo ajatus, että kaikki missä luokan ja sen jäsenten välillä ei ole is-a-suhdetta, olisivat aihepiiriluokkia. Toisin sanoen luokka Suomalaiset poliitikot ei ole aihepiiriluokka, koska sen jäsenet ovat suomalaisia poliitikkoja; luokka Suomen talous sen sijaan on aihepiiriluokka, koska sen jäsenet eivät ole Suomen talouksia. Toki ajatusta ei välttämättä tarvitse viedä aivan noin pitkälle jotta se olisi hyödyllinen. Jafeluv (keskustelu) 8. toukokuuta 2012 kello 23.14 (EEST)

Eli tavalliset luokat olisivat siis eräänlaisia yhtenäisiä luetteloita, kun aihepiirit voisivat sisältää sekalaisia osia. Käsittääkseni tässä tapauksessa aihepiirin ja luetteloluokan erottaisi usein myös siitä, että aihepiirin nimi on monikossa ja luokan yksikössä. Tämä ei toki välttämättä päde kaikissa tapauksissa. Lisäksi luokkatyyppien välille tehtäisiin ilmeisesti seuraava jako:

• Aihepiiri voisi sisältää artikkeleiden lisäksi sekä toisia aihepiirejä, että luetteloluokkia.
• Luetteloluokka voisi sisältää vain artikkeleita ja aliluetteloluokkia, mutta ei aihepiirejä.

Erotuksena alkuperäiseen ehdotukseeni aihepiirit voisivat myös kuulua useisiin muihin aihepiiriluokkiin ja muodostaisivat siis nykyisen kaltaisen luokkahierarkian. Suurin osa nykyisistä ylimmän tason luokista (luokassa Luokka:Pääluokat) ja useista muista korkean tason luokista olisivat selvästi aihepiiriluokkia. Joitakin luokkia jouduttaisiin kaiketi myös jakamaan kahtia. Esimerkiksi Luokka:Romanit sisältää sekä romaneja, että romanisuuteen liittyviä käsitteitä. Vastaavasti jo aiemmin mainitsemani Luokka:Rauta sisältää sekä raudan "alalajeja" rautaseoksia, että rautaan ja sen valmistukseen liittyviä käsitteitä. --Tmn (keskustelu) 9. toukokuuta 2012 kello 09.52 (EEST)

Tämänkaltainen huomio tähän, niin jos radikaalisti ruvetaan muuttamaan luokittelua niin lopputuloksena luokkien määrä mieluusti saisi pienentyä ja jos kokonaismäärä oleellisesti kasvaa niin ollaan menossa metsään. :) --Zache (keskustelu) 9. toukokuuta 2012 kello 09.59 (EEST)

Tuntematta edellä käytyä keskustelua kiinnitin huomiota tähän kommenttiin. Miksi pitää luokkien määrän vähentyä? Miksi ollaan menossa metsään jos määrä kasvaa? Mielestäni luokkien kokonaismäärän tuijottamisella ei ole mitään merkitystä, vaan olennaista on, että artikkelit on luokiteltu asiallisesti. --Abc10 (keskustelu) 9. toukokuuta 2012 kello 10.29 (EEST)

Samaa mieltä, ei välttämättä kannata katsoa niinkään luokkien kokonaismäärää vaan sitä että artikkelissa näkyvät luokat ovat hyödyllisiä lukijalle. Jos artikkelissa on neljä riviä pitkä litania luokkia, on jokin asia selvästi pielessä. Tällaista tilannetta voi parantaa tekemällä harkinnan mukaan tarkempia luokituksia – esim. on huomattavasti hyödyllisempää jos artikkeli on "ruritanialaiset bluegrass-pasunistit" -luokassa, josta löytyy yhteensä tusinan verran artikkeleita, kuin käyttää kolmea erillistä luokkaa "ruritanialaiset henkilöt", "bluegrass-muusikot" ja "pasunistit", joissa jokainen sisältää satoja artikkeleita. Toisaalta liian pieniä luokkia on turha tehdä – esim. jos ruritanialaisia pasunisteja on yhteensä vain muutama, ei ole mitään järkeä jakaa luokkaa bluegrass-, anarkopunk- ja jazzfuusiopasunisteihin. Jafeluv (keskustelu) 9. toukokuuta 2012 kello 12.37 (EEST)

Mielenkiintoinen pointti tuo "ruritanialaiset bluegrass-pasunistit". Tuontyyppinen luokittelu näyttää artikkelin tasolla yksinkertaiselta, mutta voi toisaalta johtaa sotkuisiin luokkahierarkioihin: "ruritanialaiset bluegrass-pasunistit" (jossa yhdistyy kolme eri attribuuttia: maa, musiikkityyli, soitin) saa helposti monta yläluokkaa joissa joku kolmesta attribuutista vaihtuu ylemmäksi tai tipahtaa pois, esim. "kaakkoiseurooppalaiset bluegrass-pasunistit", "ruritanialaiset pasunistit", "ruritanialaiset bluegrass-muusikot", joista edelleen ylöspäin vaikkapa "ruritanialaiset puhallinsoittajat", "bluegrass-pasunistit"... kunnes kukaan ei enää jaksa ylläpitää moista hierarkiaa. Yläluokkien järjestelyn kannalta voisi olla yksinkertaisempaa olla erikseen ruritanialaiset→kaakkoiseurooppalaiset→eurooppalaiset, bluegrass-muusikot→muusikot, ja pasunistit→puhallinsoittajat→muusikot. --Jmk (keskustelu) 9. toukokuuta 2012 kello 13.17 (EEST)

Tuota luokkien kahtiajakamistahan täällä on jo paljon harrastettukin. Esim. Itse olen erottanut luokasta Luokka:Alvar Aalto alaluokan Luokka:Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset. Joissain tapauksissa aihepiiriluokalta vaikuttava luokka on mahdollista muuttaa "luetteloluokaksi" nimeämällä se uudestaan (esim. muusikkojen mukaan nimetyt luokat, jotka sisältävät pelkästään ao. henkilön albumeita, kappaleita ym.). Jafeluvin yllä esittämä ajatus aihepiiriluokkien ja muiden erottelusta on mielestäni hyvä. Jos tämä uudistus toteutetaan (missä tuleekin sitten olemaan aikalailla hommaa), niin voitaisiin varmaan aloittaa henkilö-aihepiiriluokista ja jos mitään ongelmaa ei ilmene, niin jatketaan sitten edelleen muihin aihepiireihin. --Risukarhi (keskustelu) 9. toukokuuta 2012 kello 12.50 (EEST)

Tosin uudelleennimeäminen ei välttämättä ole aina tarpeen; esim. Luokka:Kryptozoologia voitaisiin periaatteessa sisältönsä puolesta nimetä uudelleen nimelle Luokka:Tuntemattomat eläimet tms., mutta se ei liene tarpeen. Vaikka tässä ei toteudukaan Jafeluvin kuvaama is a -suhde ("Loch Nessin hirviö ei ole kryptozoologia"), niin se johtuu vain nimivalinnasta. Käytännössä kyse ei kuitenkaan ole epämääräisestä aihepiiriluokasta, vaan tavallaan (kryptozoologiaan kuuluvien) tuntemattomien eläimien luettelosta. Vastaavia luokkia lienee paljon, tuo PtG:n alla mainitsema Suomen maantiedekin saattaisi olla sellainen (siellä luetellaan Suomen maantieteellisiä kohteita). --Risukarhi (keskustelu) 9. toukokuuta 2012 kello 13.56 (EEST)

Huomaathan, että Luokka:Kryptozoologia sisältää myös Karl Shukerin, jonka olemassaolo lienee suhteellisen laajassa mitassa hyväksytty. Ja vaikka ei sisältäisikään, niin seuraavan kerran kun joku luo artikkelin tunnetusta kryptozoologista, kryptozoologiaa käsittelevästä kirjasta tai kryptozoologiyhdistyksestä, on hyvinkin todennäköistä, että hän luokittelee artikkelin kyseiseen luokkaan. Ja tämä juuri on ongelma luokan nykysessä nimityksessä (jos sen siis on tarkoitus sisältää vain näitä kuviteltuja eläimiä). Voitaisiin toki päättää, että Luokka:Kryptozoologia pyhitetään näille eläimille ja lisäksi tulisi luoda luokat Luokka:Kryptozoologit, Luokka:Kirjat kryptozoologiasta ja Luokka:Kryptozoologijärjestöt. Osa näista toki saattaisi ollakin ihan hyödyllistä luoda, mutta kyseiset luetteloluokat olisi luontevaa luokitella luetteloluokkien Luokka:Eläintieteilijät, Luokka:Tietokirjat ja Luokka:Järjestöt lisäksi kaikki kryptozoologian omaan aihepiiriluokkaan. Tästä seuraakin kysymys, että mikä kyseisen aihepiiriluokan nimi sitten olisi. --Tmn (keskustelu) 9. toukokuuta 2012 kello 21.37 (EEST)

Joo, henkilöiden eponyymiluokat on varmaan noista vähiten kiistanalainen osa-alue josta voi olla hyvä aloittaa. Isoissa muutoksissa on varmempaa edetä hitaasti jotta pysyy koko ajan järki touhussa mukana. Jafeluv (keskustelu) 9. toukokuuta 2012 kello 14.12 (EEST)

Mielestäni luokka Suomen maantiede (eikä muut vastaavat) ei taivu nykyisen kaltaisen ehdotuksen kaltaisena aihepiiriluokkiin. Miten kyseisen luokan pitäisi luokitella; "Luokka:Valtioiden maantieteiden mukaan nimitetyt luokat"? Enwikissäkään näitä luokkia ei ole eritelty siihen eponyymiluokitteluun. Ongelmahan mielestäni tällä hetkellä on nimenomaan varsinaisten luokkien alla olevat aihepiiriluokat, jotka sekottavat varsinaisten luokkian luokkanäkyä. Luokan Suomen presidentit ilmentymistä osa löytyy helposti luokasta mutta osa on hajoitettu vielä omiin luokkiinsa. --PtG (keskustelu) 9. toukokuuta 2012 kello 13.34 (EEST)

Omassa alkuperäisessä ehdotuksessani yläluokan nimi olisi ennemminkin ollut tyyliin "Luokka:Valtioiden maantieteeseen liittyvät aiheet". Mutta ehkäpä alkuperäinen ehdotukseni olikin tältä osin susi. Jafeluvin laajemmassa ehdotuksessa puolestaan luokan Suomen maantiede luokittelua ei käsittääkseni tarvitsisi muuttaa mitenkään – sitä vaan satuttaisiin kutsumaan aihepiiriluokaksi. Tämä ei olisi ongelma, sillä luokat Suomi ja Euroopan valtioiden maantiede, joihin se kuuluu, olisivat myös aihepiiriluokkia. Sen sisältämistä luokista puolestaan osa on luetteloluokkia (Luokka:Suomen kunnat, Luokka:Suomen tiet, jne.) ja osa aihepiiriluokkia (Luokka:Suomen eliömaantiede, Luokka:Suomen geologia).

En-wikin käytäntöihin liittyen huomasin, että ohjesivulla en:Wikipedia:Categorization käytetään aihepiiriluokista nimeä "topic category" ja luetteloluokista nimeä "set category", mikä on mielestäni kohtuullisen hyvin linjassa tässä käyttämieni suomenkielisten termien kanssa. Siellä on myös päädytty samaan yksikkö–monikko-jakoon kuin minä tuossa ylempänä. --Tmn (keskustelu) 9. toukokuuta 2012 kello 23.04 (EEST)

Jos ny toteutetaan luokkien uudelleen järjestely ensin henkilöluokissa. Muissa esiinnostetuissa luokkakokonaisuuksissa homma vaatii vähän tutustumista ja miettimistä ennen kuin hyväksyisin uudelleenjärjestelyn. Gopase+f (keskustelu) 9. toukokuuta 2012 kello 19.34 (EEST)

Ehdotettu muutos vaatisi kyllä äänestyksen. Ainakin itse vastustan muutosta. --Otrfan (keskustelu) 9. toukokuuta 2012 kello 19.56 (EEST)

Äänestys kannattaisi toteuttaa kolmesta syystä: 1) Kyseessä olisi joka tapauksessa periaatteellinen muutos, jota ilmeisesti ainakin jotkut käyttäjät vastustavat; 2) Samalla tulisi (toivon mukaan) selkeästi päätettyä, mikä useista tässäkin mainituista vaihtoehdoista toisaalta luokituksen uudeksi logiikaksi ja toisaalta uusien kokoomaluokkien nimiksi valitaan; 3) Äänestyksessä syntyneen (myönteisen) päätöksen jälkeen olisi mahdollista, että muutos tällä kertaa jopa ihan oikeasti toteutettaisiin (muutenhan käy yleensä siten, että hyvää ideaa kaikki tai useimmat kannattavat, mutta kukaan ei saa tehtyä mitään sen toteuttamiseksi kun asia jää epämääräisesti roikkumaan). --Risukarhi (keskustelu) 12. toukokuuta 2012 kello 23.21 (EEST)

Mihin ilmoittaa

Mikäli huomaan jossain sivussa koodauksessa virhettä, niin mihin sen voi ilmoittaa, koska itseltä puuttuu tuo insinöörin tutkinto.

Esim yhdellä sivulla on sana "länsikeskuksessa" ja linkki sivuun länsikeskuksessa ja tällaista sivuahan ei ole olemassakaan  –Kommentin jätti ‎88.195.160.172 (keskustelu – muokkaukset)

Korjaa näin [[länsikeskuksessa]] --> [[Länsikeskus|Länsikeskuksessa]] niin tuloksena on Länsikeskuksessa. Lisäksi kirjoitetaan isolla jos kyse nyt on kauppakeskuksesta tai suuralueesta. Linkki näyttää tällä hetkellä ohjautuvan Turun Länsikeskus nimiseen kauppakeskukseen. Espoon Länsikeskuksesta ei näytä olevan artikkelia. --Kyzyl (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 20.05 (EEST)

Mikään sivu ei ainakaan viittaa sivulle Länsikeskuksessa. --Stryn (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 20.09 (EEST)

Tosiaan itseltäni puuttuu tuo tietokoneinsinöörin tutkinto, niin itseltä ei tuollaiset vaiket koodaukset onnistu, ja olisikohan joku sitten vaihtanut sen linkin [[länsikeskuksessa] muotoon [länsikeskus]] mutta pystyykö siis tekemään niin että lukisi sana "länsikeskuksessa" mutta se ohjaantuisi sivulle länsikeskus jos ymmärrätte mitä tarkoita.

Ja esimerkiksi sivulla Salatut (keittiö) elämät lukee tuo kohta Minitynkä kenties HIEMAN väärässä paikassa, mutta itse en sitä osaa ohjelmoida oikeaan paikkaan

Sinistykset

Törmäsin tuossa vähän aikaa tilanteeseen, joka laittoi ajatukseni liikkeelle. Lisäsin johonkin artikkeliin päivämäärä:n (pv-kk-v) eikä siitä kellään ollut mitään sanomista. No, sama artikkeli ilmestyi tarkkailulistalleni, ja sitä oli muokattu: kuukausi ja vuosi olivat nyt sinisiä. Aloin miettiä, ovatko kaikki vuoden kuukaudet ja ajanlaskumme vuodet pakko linkittää? En itse tee niin, mutta en lyö päätä läppäriin, jos niin joku tekee.

Pointtini kuitenkin ovat: 1. Jonkun kuukauden tai vuoden tapahtumat ja historia löytyvät, jos joku siitä on kiinnostunut. Minuakin on monesti on kiinnostanut vuoden viimeinen kuukausi monella eri tasolla, mutta en etsi joulukuuta Joulupukkien parveilukuukaudesta, vaan artikkelista Joulukuu. Tai syntymävuoteni tapahtumat, etsin ne haulla xxxx, en hae Jamaika-artikkelissa linkitettyä itsenäistymisvuotta.

Pointti 2. Aloittelevalle ja innostuneelle W-ihmiselle toki tekniikan haltuunotto on tärkeää. Näin tein itsekkin ja ymmärrän tunteen, kun joku muilta huomaamaton linkki paljastuu kaikille maailman ihmisille (tai ainakin suomea lukeville), kun vain sinistää sen. (Muistan ensimmäisen kerran enkä halua sitä keltään tietenkään riistää). Mutta tällä tapaa rekordien metsästäjät tikittävät koneitaan yötä päivää. Itse, n. 600 (kuusi sataa) muokkausta tehneenä pidän laatua parempana kuin määrää.

Pointti 3. Rekordien metsästäjät luovat uusia artikkeleita, joiden merkittävyys on kyseenalainen. Sinisillä linkeillä voidaan kohottaa näennäistä luotettavuutta ja merkitystä artikkelille, esim. kuukausilla ja vuosilla.

Summa summarum En arvosta muokkausten määrää, vaan laatua. Meitä pilkunviilaajia pidetään joillain tahoilla vähempipätöisempinä kuin uusia artikkeleita suoltavia ja taakseen jättäviä vauhtihirmuja. Mutta kaikki tietosanakirjat on luotu hiljaisten muurahaisten voimin ja toimittajiksi on nimetty kirjan kanteen jokunen estashblimentin edustaja. Voi perhan, uohdin allekirkoittaa. Viisastelija (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 22.00 (EEST) Kaiken lisäksi läppärini tarvii huoltoa, kaikki nppärin palikat ei toimi yhtä kuin ajatus, mikä sekin pätkii.Viisastelija (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 22.05 (EEST)

Viitepakkoko?

Onko wikipediassa Ip käyttäjillä eri ohjeet kuin rekisteröityneillä vai mistä viitepakko vaade oikein tulee? Tarkastin artikkeleissa olevia tietoja käytössäni olevan teoksen pohjalta ja merkitsin teoksen sen jälkeen lähteeksi sivunumerot näkyviin merkiten. Tämän jälkeen kaksi käyttäjää on vaatinut selvitystä toimistani. Siis kummasta on kyse wikipediassa käyttöönotetusta viitepakosta (jota ainoastaan IP käyttäjien tulee noudattaa) vai IP käyttäjien eri arvoisesta kohtelusta rekisteröityihin verrattuna?--91.154.86.254 14. toukokuuta 2012 kello 21.35 (EEST)

Unohdin merkitä keskustelun asian pohjustamiseksi Keskustelu käyttäjästä:91.154.86.254.--91.154.86.254 14. toukokuuta 2012 kello 21.40 (EEST)

Ei ole viitepakkoa. Ilmeisesti viitataan näihin muokkauksiin: [5], [6], [7], [8], [9]? Asiallinen selventävä muokkausyhteenveto olisi noissa ollut paikallaan. Esim: artikkelin sisältö tarkastettu ja vastaa sisällöltään nyt kokonaisuudessaan lisäämääni lähdettä. Yhtälailla kommentti artikkelin keskustelusivulla auttaa asiaa. Ilman asianmukaista muokkausyhteenvetoa muokkaukset (artikkeliin lisätyt lähteet) eivät täytä tarkistettavuus-käytännön vaatimuksia ja ovat yhtä tyhjän kanssa. Gopase+f (keskustelu) 14. toukokuuta 2012 kello 21.42 (EEST)

Tarkoitatko, että IP:n lisäämänä tarvittavin tiedoin täytetty kirjaviitemalline ei vastaa wikipedialle asetettua tarkistettavuusvaatimusta vai sitä, että mallinetta ei saa käyttää asian sisällön tarkistamiseen? Wikipedian ohjeissa ei vaadita kirjaviitemallineen täydentämistä tekstillä muokkausyhteenvedossa tai ainakaan minä en sellaista löytänyt. Mallineenohjeissa ei mainita poikkeavista käyttötavoista tai merkintätavoista, joilla sen käyttäjä esittää haluamansa tavan muiden käsitellä siihen merkittyä sisältöä. Mallineeseen on ainoastaan merkitty kenttiä täytettäväksi.--91.154.86.254 14. toukokuuta 2012 kello 21.55 (EEST)

Toi ajatus selventävästä muokkausyhteenvedosta koskee ihan kaikkia käyttäjiä, ml. IP ja vakikäyttäjät. Mitäs sitten ajattelit, että noi kyseiset muokkauksesi pitäisi tulkita: meillähän on kaksi vaihtoehtoa: 1) lähteessä on jotain tietoa asiasta, mutta lähde saattaa olla joltain muilta osin ristiriidassa artikkelin sisällön kanssa. 2) artikkelin sisältö on tarkastettu ja vastaa sisällöltään kokonaisuudessaan merkittyä lähdettä. Ilman selventävää muokkausyhteenvetoa muiden käyttäjien täytyy useimmiten (lue aina) olettaa ykköstapausta, jolloin lähdemerkinnällä ei ole mitään arvoa. Gopase+f (keskustelu) 14. toukokuuta 2012 kello 22.04 (EEST)

Keskustelusivulta selvisi, että viidestä lähdemerkitystä artikkelista yksi lähteistyy "yli 80 prosenttisesti", nyt vain emme tiedä mistä artikkelista on kyse ja mikä osa siitä täsmää ja mikä ei. --J (keskustelu) 14. toukokuuta 2012 kello 22.18 (EEST)

Esitetyllä tavalla pääosa artikkeleista, joissa kirjaviitemallinetta on käytetty ilman viitteitä sivunumerot merkiten ja joita on täydennetty sen jälkeen viittein (tai ilman), tulisi tulkita viitteettömiksi alkuperäisen lähteen osalta. Tämä muuttaisi kirjaviitemallineen merkitystä suuresti ja tosiasiassa tarkottaisi viitepakkoa kaikilta artikkelia myöhemmin täydentäviltä tai sitten pitäisi alkuperäinen malline siirtää kirjallisuus osion alle (mikäli ei kyetä tarkistamaan sen tietoja) ja siten tehdä alkuperäisestä artikkelista kyseen alainen. Tämä ei nähtävästi kuitenkaan ole mallineen tarkoitus.

Tällä hetkellä keskustelu tuntuu perusteettomalta lisätyn tiedon kyseenalaistamiselta (merkityn tiedon sisältöä ei ole tarkastettu), ohjeiden puutteiden toteamiselta lokaa heittäen (keskustelusivun sisältö ja yllä oleva) tai käyttäjien eriarvoistamiselta (rekisteröityneet vs. IP). Tuon 80 prosentin artikkelin arvaaminen ei liene ylivoimaista ja en todellakaan ole niin kiinnostunut lentokoneista, että viitsisin perata artikkelista kaikki sen epätarkkuudet. Olettaakseni noissa neljässä muussa artikkelissa lisäyksestäni kuitenkin on hyötyä sisällön tarkastamisessa.--91.154.86.254 14. toukokuuta 2012 kello 22.26 (EEST)

Siltä osin kun artikkelihistorian perusteella ei voida kohdistaa jotain tiettyä lähdemerkintää johonkin tiettyyn lisäykseen/lisäyksiin asia on juuri noin kuin kuvasit. Gopase+f (keskustelu) 14. toukokuuta 2012 kello 22.30 (EEST)

Lähteistystä ei ole tarkoitettu arvatttavaksi, ja arvailun varaan jäävä ei ole lähteistystä, oli sen kirjaaja kuka hyvänsä. --J (keskustelu) 14. toukokuuta 2012 kello 22.35 (EEST)

Mikä osa jäi arvailtavaksi ennen tämän keskustelun aloitusta (keskustelussa arvaus kohdistuu 80 % artikkelliin)? Voinko luottaa wikipediaan lisättyyn tietoon, jossa on kaikki tarvitsemani esitetyn tarkistamiseksi? Voinko luottaa IP osoitteella lisättyyn sisältöön? vai voinko luottaa wikipediaan yleensä? vai voinko luottaa siihen, että ymmärrän lukemani? Olipa monta kysymystä, mutta siitä huolimatta en kyseenalaista muiden käyttäjien lisäyksiä ennen kuin kykenen sen perustellusti tekemään ja näin muutkin muut huomioon ottavat tekevät.--91.154.86.254 14. toukokuuta 2012 kello 22.45 (EEST)

Arvailtavaksi jäi mikä näistä mainituista artikkeleista on se "80 %-artikkeli" ja miksi sen ilmoittaminen on niin vaikeaa. --J (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 09.34 (EEST)

Sen osan jätin pois kysymyksestäni eli toisin sanoin. Miksi aloitit keskustelun lähteistä keskustelusivulla, koska lähteen merkitsemisessä ei ollut mitään wikipedian käytäntöjen vastaista? Noin muotoiltuna kysymys ei anna hyvää kuvaa rekisteröityneiden käyttäjien alentuvasta käytöksestä IP käyttäjiä kohtaan.--194.251.119.198 15. toukokuuta 2012 kello 10.29 (EEST)

Eikä asiasta huomauttamisessakaan ole mitään käytäntöjen vastaista. --J (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 10.45 (EEST)

Ei toki, mutta alentuva käytös samoin kuin hyökkääväkäytös uutta (IP) käyttäjää kohtaan on käytösohjeen vastaista. Samoin perusteettomat vaateet ovat normaalielämässäkin hyökkäävää käytöstä siis sopimatonta käytöstä.--194.251.119.198 15. toukokuuta 2012 kello 11.13 (EEST)

Kyseisellä IP:llä yli 800 muokkausta toukokuusta 2009 lähtien, joten ei käyttäjää oikein enää "uudeksi käyttäjäksi" voi luonnehtia. Gopase+f (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 11.22 (EEST)

Yllä oleva kommentti osoittaa jälleen lähinnä hyökkäävää asennetta. Kuinkahan moni muokkauksista on minun tekemiäni? DHCP jakanee edelleen osoitteen käyttäjille osoitteen ollessa vapaana eli aina mahdollisuus useisiin käyttäjiin samalla osoitteella (toki eri aikoina). IP pitänee siten pääsääntöisesti (kiinteät osoitteet rajattava ulos) olettaa aina uudeksi käyttäjäksi, vaikka muokkaushistoria olisi pitkä kuin nälkävuosi.--194.251.119.198 15. toukokuuta 2012 kello 11.31 (EEST)

IP:n kiinnostuksen kohteiden, muokkaustapojen, keskustelutapojen ja moukkaushistorian jatkuvuuden perusteella arvioisin, että kaikki kyseisellä IP:llä tehdyt muokkaukset ovat yhden ja saman käyttäjän tekemiä. Muilla käyttäjillä voi olla muunlaisia käsityksiä asioista. Gopase+f (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 12.00 (EEST)

Yleisesti ottaen wikipediaan ei voi luottaa. Luotettavia lähteitä saattaa mahdollisesti löytää wikipedian avulla. --Jmk (keskustelu) 14. toukokuuta 2012 kello 22.51 (EEST)

Jmk:n kommentti on niin hyvä, että siitä voisi tehdä huoneentaulun. --Höyhens (keskustelu) 14. toukokuuta 2012 kello 23.11 (EEST)

Gopase+f:llä on ollut niin kiire IP:n artikkelien tutkimisessa, että on jäänyt kokonaan huomaamatta esim. nää 7 tunnin aikana aloitetut uudet täysin lähteettömät artikkelit: Musta aurinko, Minecraft Xbox360, Vestamagerin metroasema, Bella Centerin metroasema, Esmi, Mauricio Pellegrino, Kantatie 59, Aaveratsastaja, Marokon historia ja lisäksi Nordenskiöldinkatu on pääosin omaa tutkimusta, käyty kävelemässä ja katselemassa ja kirjoitettu artikkeli. Että silleen. Nää olisi tärkeäe nyt lähteistää. Mun pitää mennä nukkumaan, mutta jätän ne Gopase+f:n murheeksi jos ei satu olemaan muita murheita. --Jesse-vainaa (keskustelu) 14. toukokuuta 2012 kello 23.22 (EEST)

Lähteettömässä artikkelissa on se hyvä puoli, että se on helppo sellaiseksi todeta ja siihen voi suhtautua sen mukaisesti. On paljon hankalampi, jos epätarkkojen lähdemerkintöjen takia lukija joutuu arvailemaan, mikä tieto on lähteetöntä ja mikä lähteellistä. --Otrfan (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 02.33 (EEST)

Helppo ja helppo, toki lähteettömäksi, mutta entä täydellinen humpuuki tai hatusta tempaistu. Millä perusteella lähdemerkintä voidaan osoittaa epätarkaksi lukematta merkittyä lähdettä ilman viitteistyspakkoa? Esimerkiksi minun merkitsemäni teos on selkeästi wikipedian käyttämällä tavalla lähde (kirjan nimi ja sivunumerot), koska se todentaa osassa artikkeleissa ainoana lähteenä ja kaikissa selkeänä päälähteenä niiden sisällön. Toisaalta perusteettomat (ilman perusteita esitetyt) syytökset (mistä tahansa aiheesta) pitäisi sisällyttää henkilökohtaisiin hyökkäyksiin, jotta kaikilla wikipediaa muokkaavilla olisi riittävä suoja tietosanakirjan työstämiseen. Nyt wikipediassa on selkeästi asenne, jossa IP:n tekemä muokkaus on alempaa kastia, kunhan joku rekisteröitynyt käyttäjä vain älähtää.--91.154.86.254 15. toukokuuta 2012 kello 07.43 (EEST)

Nähdäkseni tässä (ja keskustelusivullasi) on kyllä esitetty ihan hyvin perusteluita luonnehdintoja tekemistäsi lähdemerkinnöistä ja niiden mahdollisesta ongelmallisuudesta... Gopase+f (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 08.40 (EEST)

Luonnehdintahan juuri on eriarvoistamista. Asiallisessa tasa-arvoisessa keskustelussa toisen tekemisiä ei luonnehdita, vaan keskustelussa pyritään pitäytymään asia argumentoinnissa. Argumennoin ytimenä tulisi olla käytössä olevat käytännöt ja yhteisesti sovitut säännöt, mutta IP käyttäjänä minua voidaan vain luonnehtia ja kirjautuneiden käyttäjien muodostaman yhteisön tukemana edellyttää asioita, jotka eivät sisälly sovittuihin käytäntöihin. Luonnehdinta on yksi keskeisiä wikipedian ongelmia, koska sen avulla voidaan nostaa rimaa osassa muokkauksia ja laskea toisissa. Esimerkiksi keskustelusivullani on vaadittu viitteistystä, jotta asiallisesti täytetty kirjaviitemalline voitaisiin "tulkita" lähteeksi. Viitteistys on tässä keskustelussa todettu wikipedian käytäntöjen ulkopuoliseksi eli tarpeettomaksi ja itse vaadit muokkausyhteenvetoon tarkennuksia, joita missään ohjeessa ei selkeästi edellytetä.--194.251.119.198 15. toukokuuta 2012 kello 09.01 (EEST)

Samaa mieltä Otrfanin kanssa. Nyt sitten vaan siivoomaan kaikki lähteet pois, joita ei voi kohdistaa tiettyihin tietoihin. Ja käytäntöihin ohje että mieluummmin tehkää lähteettömiä artikkeleita kuin että lisäätte sinne epämääräisiä lähteitä joista ei ota selvää mihin tietoon ne viittaa, sillä lähteesi voidaan poistaa. Tämä ei tietääkseni vielä ole missään edes kulisseissa sovittu käytäntö, joten toimeksi Otrfan. --Jesse-vainaa (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 08.54 (EEST)

Nähdäkseni kukaan (ei edes Otrfan) ole ehdottanut Jesse Vainaan yhteenvetoa. Omasta mielestäni lähteettömät lisäykset ovat yhtä hyödyllisiä kuin lähdemerkinnät, jotka eivät kohdistu mihinkään lisäykseen tai artikkeliversioon. Omasta mielestäni kummatkin (lähteettömät lisäykset ja hyödyttömät lähdemerkinnät) voi poistaa oman harkinnan mukaan tarvittaessa. (Jotkut käyttäjät kun jo nyt poistelevat (/siirtävät kirjallisuutta osioon) lähdemerkintöjä, jotka kohdistuvat tiettyhin lisäyksiin, mutta joihin ei ole viittauksia viitteissä. Mikä on mielestäni erittäin vahingollista) Gopase+f (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 09.05 (EEST)

Nähdäkseni vaikka kuinka monta kertaa luen Otrfanin kommentin en voi päättyä muuhun kuin että kyllä juuri Otrfan pitää lähteettömiä hyödyllisempinä Wikipedialle. --Jesse-vainaa (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 09.29 (EEST)

Käyttäjän toiminnan arviointi käyttäjän keskustelusivulle, ei yleisille keskustelualueille. Gopase+f (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 10.05 (EEST)

Vaatimuksesi kohdistaa lähde lisäykseen sisältää vain hienon hienon eron viitepakolle ja se ero häipyy esimerkiksi artikkelissa Supermarine Spitfire, jolla on pitkä historia ja jossa on suurehko merkkimäärä. Tarkoitatko, että voin merkitä lähteen vain jos teen samalla artikkeliin jonkin muun muutoksen? Tuohan on täysin nurinkurista, koska tarkastamatta esitettyä lähdettä et kykene yhtään paremmin varmistumaan sisällön oikeellisuudesta tai lähteen merkityksestä artikkelin sisällölle. Merkityn lähteen kutsuminen hyödyttömäksi on nimen omaan lähteen lisääjän työn aliarvioimista, ellei siihen ole tutustuttu (luettu) ja sitten osoitettu perustellusti lähteen käyttökelvottomuus.--194.251.119.198 15. toukokuuta 2012 kello 09.44 (EEST)

Voit kohdistaa lähteen myös johonkin tiettyyn artikkeliversioon (yleensä siihen versioon johon lähde lisätään) muokkausyhteenvedolla, esim. artikkelin sisältö tarkastettu ja vastaa sisällöltään nyt kokonaisuudessaan lisäämääni lähdettä tai esim. artikkelin sisältö tarkastettu ja vastaa sisällöltään nyt lisäämääni lähdettä pl. mallineen tiedot. Wikipediaan tietoa lisättäessä pitäisi aina ilmottaa käytetty lähde vähintään muokkausyhteenvedossa, oli se sitten naapurin Pentti, oma pää, joku nettisivusto tai tietty kirja. Gopase+f (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 09.56 (EEST)

En edelleenkään ole löytänyt wikipedian ohjeista, joiden asiantuntija en ole enkä halua olla, merkintää tuollaisesta lähteen kytkemisestä muokkaukseen eli pidän sitä käyttäjän esittämänä tulkintana tai henkilökohtaisena tapana toimia. Tieteellisessä kirjoittamisessa (tietosanakirjan teko kai rinnastuu lähinna tuohon) kytkentää kutsutaan yleisesti viitteistämiseksi, mikä ei tämän keskustelun perusteella ole kuitenkaan pakollista wikipediassa. Ihmettelen edelleen esitettyä vaatimusta lähteiden käytön perustelemisesta, koska kukaan keskusteluun osallistunut ei ole asia syin osoittanut merkityn lähteen sopimattomuutta artikkeliin.--194.251.119.198 15. toukokuuta 2012 kello 10.29 (EEST)

En tiedä onko jossain ohjeessa jotain mainittu asiasta, mutta selvää on, että yleiset lähdemerkinnät artikkeleihin ilman mitään kytkentää artikkelin sisältöön ovat yhtä tyhjän kanssa. Jotkut käyttäjät jopa poistelevat viittaamattomia lähdemerkintöjä (vaikka kytkentä löytyisikin artikkelihistoriasta). Sitä en tiedä onko poistaminen ok (käytäntöjen mukaan), jos mitään kytkentää ei löydy. Turhia sisältöön kytkeytymättömät lähdemerkinnät joka tapauksessa ovat, kuten tässä ja IP:n keskustelusivulla useat käyttäjät ovat jo todenneet. Jos haluat parantaa muokkaustesi hyödyllisyyttä kytket jatkossa tekemäsi lähdemerkinnät tavalla tai toisella artikkelin sisältöön (esim. hyvä muokkausyhteenveto toimii). Mikään käytäntö ei tähän pakota, mutta jos haluat tehdä hyödyllisiä muokkauksia tämä olisi toivottavaa. Mikään käytäntöhän ei kiellä hyödyttömien muokkausten tekemistä wikipediaan. Gopase+f (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 12.07 (EEST)

Tulkitsen kommenttisi siten, että IP käyttäjät ovat huonompia kuin muut, koska me emme voi sanella (melko jyräävää käytöstä muuten) kuten rekisteröityneet käyttäjät kuinka tulee toimia missäkin tilanteessa. Nytkin vaadit toimintatapaa ilman minkäänlaisia yhteisesti sovittuja ohjeita ja kerrot kuinka jotkut käyttäjät toimivat jollen tee näin. Odotan viitepakon käyttöönottoa ennen kuin aloitan viitteistyksen, koska tuo yhteenvedossa ilmoittaminen on lähinnä huijausta, koska se ei pitkässä usean muokkaajan työstämässä artikkelissa kuitenkaan pidä paikkaansa. Enkä usko, että lukuisten muokkausten jälkeen "kytkemättömiä lähteitä" poistava henkilö viitsisi edes tarkistaa muokkaus yhteenvedota lähteen käyttöä.--194.251.119.198 15. toukokuuta 2012 kello 12.22 (EEST)

IP-numero ei voi olla "käyttäjä". Muuten olen sitä mieltä, että IP-numerolla tehdyt muokkaukset on kokonaan estettävä. --Esamatti1 (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 13.01 (EEST)

Wikipedia on luullakseni avoin yhteisö ja siten IP numerolla muokkaava voi olla käyttäjä. Kommenttisi kuvastaa lähinnä sopimatonta käytöstä ja ylläpidon pitäisi mielestäni puuttua tällaiseen provosointiin. Kommenttisi voitaisiin rinnastaa jopa rasismiksi (käyttäjien eriarvoistaminen).--194.251.119.198 15. toukokuuta 2012 kello 13.29 (EEST)

Eipä noista kannata välittää. Aina tasaisin väliajoin jotkut käyttäjät ehdottavat IP-käyttäjien muokkausoikeuksien tai keskusteluoikeuksien vähentämistä tai poistamista kokonaan. Näkökulmat on perusteltuja, mutta toistaiseksi rajoitusideat eivät vastaa yhteisön kantaa. Gopase+f (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 14.35 (EEST)

Se, että muokkaamiseen ei tarvita rekisteröitymistä, kuuluu Wikimedia-säätiön periaatepäätöksiin, joten vaikka asialle jostain ihmeen syystä tulisikin yhteisön konsensus, siihen tuskin tulee muutosta ainakaan niin kauan kuin projekti pysyy WMF:n alaisuudessa. Jafeluv (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 15.16 (EEST)

Sitä suuremmalla syyllä yllä olevan kaltaisiin lausuntoihin tulisi suhtautua tietyllä vakavuudella. Se rikkoo ensinnäkin wikipedian käytösohjeita ja nyt myös avoimmuusperiaatetta. Näiden lisäksi tuon kaltaiset lausunnot omalta osaltaan pilaavat wikipedian mainetta ja sitä kautta tuottavat lisää ilkivallan tekijöitä. Kolmas asia on tietenkin ensin pois IP käyttäjät ja sitten aletaan valikoimaan sopivaa kaveripiiriä...--91.154.86.254 15. toukokuuta 2012 kello 15.45 (EEST)

Mitä ehdotat sanktioksi käyttäjille, jotka ilmaisevat mielipiteensä, joiden mukaan IP-käyttäjien muokkaus tai keskusteluoikeuksia pitäisi rajoittaa? Gopase+f (keskustelu) 16. toukokuuta 2012 kello 21.40 (EEST)

En tiedä miten muut käyttäjät käyttävät artikkelin muokkaushistoriaa, mutta itse etsin sieltä nimenomaan tietoa siitä, mikä lähdemerkintä liittyy mihinkin tietoon/lisäykseen/muokkaukseen. Mun mielestä IP-käyttäjät ovat ihan yhtä arvokas voimavara wikipedialle kuin rekisteröityneetkin käyttäjät. Tietääkseni IP:t ovat kirjoittaneet jopa suositeltuja artikkeleita. Kun toiset käyttäjät neuvovat miten missäkin tilanteessa kannattaa omaa toimintaa kehittää, on yleensä järkevää ottaa palautteesta vaari ja kehittää omaa toimintaa. Käytäntöjä ei muutella yhden käyttäjän takia. Yhteenvedon käyttämistä ovat ehdottanut jo ainakin kaksi käyttäjää. On ihan oma asiasi kuinka haluat hyödyttää yhteisöä ja kehittää tietosanakirjaa: tekemällä hyödyllisempiä vai vähemmän hyödyllisiä muokkauksia. Mulle käyvät kummatkin vaihtoehdot. Gopase+f (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 14.35 (EEST)

Mitenkäs nämä IP:n lähdemerkintäongelmat nyt taas muhun henkilöidään? Minä vastasin kahvihuonetiedusteluun, jonka aloitti IP. Lähdemerkintöjä ovat tutkineet (ja nostaneet esiin IP:n keskustelusivulla) ihan toiset käyttäjät. ([10] J ja Harriv). Gopase+f (keskustelu) 15. toukokuuta 2012 kello 08.40 (EEST)

Move request

I am sorry to speak English here due to a cross-Wikipedia issue. A user:Scriber en in English Wikipedia performed a disruptive move from en:Kowloon–Canton Railway to en:Kowloon–Canton Railway (network)‎ when the article does not require content split thus the disambiguation qualifier is needless. I have already initiated a move request in English Wikipedia. But the said user has also moved the respective articles in German (de:Kowloon-Canton Railway (Netzwerk)), French (fr:Kowloon-Canton Railway (réseau)) and Finnish (fi:Kowloon-Canton Railway (rautatieverkko)) Wikipedia where en:template:Requested move is not available. So I ask the admin here to help revert the move as I highly suspect user:Scriber en used Google Translate to look for the word "network" in other languages. This is highly inappropriate. Thank you. -- Sameboat (keskustelu) 17. toukokuuta 2012 kello 17.46 (EEST)

"Rautatieverkko" is a contextually appropriate translation for "network". Pitke (keskustelu) 19. toukokuuta 2012 kello 17.31 (EEST)

Yes. By the way, why brackets? --Höyhens (keskustelu) 19. toukokuuta 2012 kello 17.44 (EEST)

It seems that the article doesn't need disambiguation, or at least not yet in the Finnish Wikipedia. I assumed good faith and moved the article back to its original title. --Epiq (keskustelu) 19. toukokuuta 2012 kello 18.33 (EEST)

Sivujen muokkaushistorioiden yhdistäminen

Mikä meillä on vakiintunut käytäntö eri sivujen muokkaushistorioiden yhdistämisestä samalla kun kahden toisistaan erillisen artikkelin tekstisisältö yhdistetään yhteen artikkeliin tai kun sivu siirretään? Minua neuvottiin, että yhdistäminen kannattaisi ensisijaisesti tehdä YP-työkaluilla sivuhistoriat yhdistämällä, mutta kun testasin asiaa itse niin huomasin tekniikan ongelmat. Lisäksi en-wikissä erityisesti varoitetaan yhdistämästä kahden erillisen sivun muokkaushistorioita toisiinsa kun sisällöt on yhdistetty copy-pastella tai kenties siirto-toiminnolla. Asian tausta löytyy keskustelustani Henswickin kanssa tältä sivulta.

Muokkaushistorioiden yhdistäminen näyttää ensisilmäyksellä kokoavan kaikkiin yhdistettyihin artikkeleihin tehdyt muokkaukset kohdeartikkelin historiaan, mutta tarkemmin tarkasteltuna asia onkin toisenlainen, ja sivuhistoria vaikuttaa kovin ihmeelliseltä, jossa muokkaukset ovat keskenään limittäin ja sekaisin. Mielestäni sivujen yhdistämisessä riittäisi ihan hyvin perusohjeen mukainen tekstisiirto ja asiallinen tekijöiden nimeäminen muokkausyhteenvedossa, ja muokkaushistorioiden yhdistäminen pitäisi tehdä vain, kun siihen on erityistä tarvetta korjattaessa virheellisiä yhdistämisiä. Mikä on käytäntö? Meidän omilta ohjesivuilta asia ei oikein selviä ollenkaan, siellä on vain teknisiä ohjeita. --Pxos (keskustelu) 17. toukokuuta 2012 kello 20.48 (EEST)

Osassa tapauksia muokkaushistorian yhdistäminen on tarpeen ja hyödyllistä, mutta on monta tapausta, jossa siitä ei ole mitään erityistä hyötyä, ja se saa vain aikaan kummallisia muokkaushistorioita, joissa käyttäjien muutokset vaikuttavat ihan käsittämättömiltä, kun mistään ei kunnolla käy ilmi, että muokkaukset on tehty toiseen, poistettuun, samasta tai samankaltaisesta aiheesta tehtyyn artikkeliin. Asia selviää vasta tutkimalla poistolokia, vertailemalla diffejä ja yleensä ylläpitotyökaluilla tarkastelemalla sitä vähää, mitä alkuperäisistä sivuista on jäljellä poistettujen sivujen historiassa. Ainoa saavutettu hyöty on, että eri artikkelien muokkaajien tunnukset ja muokkaustiedot ovat tallessa yhdessä paikassa, mutta sama tilanne saavutetaan myös perinteisillä keinoilla, jossa ne jäävät ohjaussivuiksi muutettujen sivujen historiaan. Yleensä yhdistetyssä artikkelissa ei edes juuri ole jäljellä mitään vanhojen muokkaajien tekstiä, vaan ne ovat pikemminkin jäljelle jääneen artikkelin kirjoittajien tekemiä, ja muokkaushistoriassa vain on jäljellä muuten poistettujen artikkelien historia. Ehkä tästä on jotain hyötyä sitten, jota minä en kykene näkemään, mutta niin kauan kuin perusohjeet eivät copy–paste-yhdistämisiä mitenkään kiellä, itse tuskin teen yhdistämisiä tällä tavalla. --Pxos (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 14.30 (EEST)

Jos sivu on siirretty copypastella, niin muokkaushistoriasta kannattaa yhdistää lähdesivun siirtohetkeä aikaisempi historia ja kohdesivun siirtohetkeä myöhäisempi historia. Jos kohdesivulla on aiempaa historiaa, yhdistämistä ei kannata tehdä koska silloin sivujen päällekkäiset historiat menevät sekaisin ja diffit hajoavat kun yritetään verrata muokkauksia jotka on tehty kokonaan eri näköiselle sivulle. Jos lähdesivulle on tehty copypastesiirron jälkeen muita muokkauksia, kannattaa ne ensin poistaa kokonaan (ts. poista sivu -> palauta vain siirtohetkeä aiemmat muokkaukset) jotta ne eivät siirry kohdesivun historian päälle, ja palauttaa ne lähdesivun historiaan vasta sitten kun sivuhistoriat on yhdistetty. Jafeluv (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 14.42 (EEST)

Yllä oleva kuulostaa järkevältä ja juuri "ylläpito-yhdistämisen" oikealta käyttötavalta. Täällä on kuitenkin ollut vissiin tapana tehdä muokkaushistorioiden sekoitus myös kun kaksi tai useampi toisistaan erillinen ja erikseen kehittynyt artikkeli on yhdistetty yhdeksi artikkeliksi. Ehdottaisin, että käytäntöä tarkistettaisiin siten, että muokkaushistorioita ei yhdistetä, kun tuloksena on sekoitus. --Pxos (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 15.38 (EEST)

Olen nyt viettänyt ratkiriemukkaita hetkiä kokeillen erottaa sivuhistorioistaan yhdistettyjä artikkeleja. Vaikka tulos on 1 – 1 (Pxos vastaan Mediawiki), niin yleisesti voi sanoa, että historioiden erottaminen on käytännössä mahdotonta. Sen saisi onnistumaan, mutta tulos on suurella todennäköisyydellä virheellinen, ja mikäli se on virheetön, tuloksena saattaa olla tilanne, jossa yhdistämisen jälkeen tehdyn kehityksen liittäminen kumpaankaan erotettuun artikkeliin ei enää ole järkevästi toteutettavissa. Käytännössä siis muokkaushistorioiden yhdistäminen on yksi niistä Wikipedian harvinaisista poikkeuksista, missä jonkun wikimuokkauksen palauttaminen aiempaan ei ole mahdollista.

Ohjeisiin pitäisi melkein kirjoittaa eräänlainen selitys siitä, että sivuhistorioita yhdistettäessä pitäisi miettiä sitä, kumpi lopputulos on tärkeämpi: jokaisen tekijän saaminen yhdistetyn artikkelin muokkaushistoriaan vai se että sivuhistoria olisi yhtenäinen ja järkevä, jolloin rinnakkaisartikkelien historia säilyisi ohjaussivuilla, joista ei ole mitään haittaa vaikka ne olisivatkin joskus oudonnimisiä ja päällisin puolin turhia. Ugh, olen puhunut. --Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2012 kello 21.52 (EEST)

Muokkaushistorioiden yhdistämisellä muuten saadaan tietyllä tavalla yksittäisten muutosten kohdistaminen tiettyyn käyttäjään mahdottomaksi, jolloin kuivan teoreettisesti sen voisi (jos jaksaisi) katsoa myös olevan suurempi lisenssiehtojen loukkaus kuin historian yhdistämättä jättäminen. Tarkoituksenahan on, että jokainen yksittäinen muutos olisi helposti yhdistettävissä tiettyyn käyttäjään ja että käyttäjän lisäykset sellaisenaan säilyisivät näkyvissä, paitsi jos koko artikkeli poistetaan kokonaan. Yhdistetyissä artikkeleissa ei tosiaan mitenkään saa selville, kuka on tehnyt mitä, ja pahimmillaan se voi johtaa siihen, että näyttää siltä että joku yksittäinen käyttäjä on kylmästi kirjoittanut artikkelin uudestaan vanhan tekstin päälle. En-wikissä on hyvä ohje, että erityistapauksissa vanha artikkeliversio pitäisi copypasteta sivun (lähdesivun tai kohdesivun) keskustelusivulle (sic!), jolloin teksti näkyy siellä, ja tekstin nimeämisen voi myös tehdä käsin sen perään kertomalla lyhyesti prosessista. En-wikissä muutenkin hyödynnetään keskustelusivuja paljon enemmän meta-tiedon keräämiseen kuin meillä. Ugh, olen jatkanut jorinaa. --Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2012 kello 23.20 (EEST)

Tulevat kuntaliitokset kuntamallineissa

Onko siitä mitään linjausta, tulisiko kunta-artikkeleiden mallineissa olla tulevia kuntaliitoksia? Joskus olen joidenkin kuntien artikkeleista poistellut joitain ammoin kariutuneita "tulevia" liitoksia ja miettinyt samalla, tulisiko merkinnät kuntaliitoksista mallineissa rajoittaa vain jo toteutuneisiin liitoksiin. Tekstissähän toki on syytä kertoa tulevistakin liitoksista ja niiden etenemisen tai kariutumisen kunkinhetkisestä tilasta, mutta jos merkitään mallineeseen tulevia, niin vähän vaikeaa ja mahdollisesti omaa tutkimusta on määrittää, milloin joku liitos on niin "varma", että se varmasti toteutuu (vrt. Siuntio), ja sen takia tuntuisi kenties selvimmältä merkitä mallineeseen vain toteutuneet. Ja jos lisäksi merkitään siten kuin esim. artikkelissa Karjalohja oli, niin sehän tarkoittaisi, että Lohja liitetään Karjalohjaan. Eli itse asiassa nykyisen kunnan mallineessa ei ei edes taida olla loogisesti yksiselitteistä tapaa merkitä kunnan tulevaa liittymistä muuhun kuntaan, vaikka muun kunnan liittyminen johonkin nykyiseen kuntaan olisikin loogisesti mahdollista merkitä (sikäli kuin vain olisi takeita siitä, että liitos myös tulee toteutumaan). --Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 16.13 (EEST)

Käännös-malline

Täällä käytetty {{Käännös}}-malline on ollut sanotaanko "enemmän huono kuin hyvä" jo usean vuoden ajan, ja keskustelua on käyty ongelmista mallineen keskustelusivulla. Ehdotan, että asialle tehdään vihdoin jotain, ja mallineen uudeksi käyttötarkoitukseksi tulee ainoastaan käännöksen ja lähdeartikkelin ilmoittaminen, ja sen entinen perustarkoitus eli lähteettömyyden ilmoittaminen unohdetaan kokonaan. Jos lähteettömyys halutaan erikseen ilmoittaa, sen voi tehdä lähteetön-mallineella. Lähteettömyys ei riko lisenssiehtoja, alkuperäisen artikkelin ilmoittamatta jättäminen rikkoo. Teknisesti muutos on helppo toteuttaa. Lisätietoja ja keskustelua täällä. --Pxos (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 16.13 (EEST)

Vuosien takaiset hiekkalaatikot

Sattui tuommoinen http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Sivut,_joilla_toimimattomia_tiedostolinkkej%C3%A4 eteen, jonka sisältö näkyy suurelta osin koostuvan käyttäjien ammoin hylkäämistä hiekkalaatikoista. Lieneekö noiden säilyttelystä mitään käytäntöä? --J (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 20.39 (EEST)

Mielestäni jos viimeisestä muokkauksesta on kulunut 6 kk niin ne voisi merkata roskiksi.--Musamies (keskustelu) 12. toukokuuta 2012 kello 03.34 (EEST)

Ihan hirvittävän huono idea. Näpit meikäläisen alasivuista, siellä voi hyvin olla jotain sellaista tärkeää jonka olen tarkoituksella pistänyt talteen. Vastaavasti toivoin joku aika takaperin ettei Agonyn alasivuja poistettaisi, koska vaikka hän oli lopettanut muokkaamisen niin siellä oli hyödyllisiä asioita. Tiedostolinkkien kohdalla kuvat yms tiedostot voi pistää <nowiki>-tagien sisälle jolloin ne poistuvat toimimattomat tiedostolinkit listalta. Lisäksi näemmä asia on kind-of-relevant minun osaltani, koska siellä on aika paljon ZacheBot:n generoimia sivuja. --Zache (keskustelu) 12. toukokuuta 2012 kello 08.21 (EEST)

Ei poisteta ainakaan käyttämättömyyden perusteella. Zachen ehdottamia muokkauksia teknisistä syistä voi tehdä. --Otrfan (keskustelu) 12. toukokuuta 2012 kello 08.30 (EEST)

Siivoilin tuota luokkaa nyt. Siellä on jäljellä ZacheBot:n juttuja sekä arkistosivuja. Katson vielä mitä noille ZacheBot -härvellyksille voisi tehdä. --Zache (keskustelu) 12. toukokuuta 2012 kello 08.52 (EEST)

Tointiosivuissa ainakin listoilla halutut luokat ja halutut mallineet roikkuu tosi paljon käyttäjien hiekkalaatikoissa ja passiivisten käyttäjien käyttäjäsivuilla (joista osa on niitä ulkomaalaisia, jotka ei ole tänne muuta tehneet) olevia juttuja. Osa on selkeästi unohdettuja (tai ainakaan ne alasivuilla olevat artikkelit ei ole aktiivikehityksessä) ja ne linkit tukkii listoja, joilta on sitten vaikeampi löytää ne oikeaa työtä vaativat jutut. Ainakin mallinelistassa näkyy vain osa, niin sieltä olisi kiva löytää ne artikkeliavaruuden jutut. Näitten aikaisempien kommenttien perusteella on siis ok, jos laittaa nowikit niihin ongelmakohtiin? (Tietty sitten aktiivikäyttäjille voin huomauttaa asiasta enkä räveltää itse.) --Velma (keskustelu) 24. toukokuuta 2012 kello 14.41 (EEST)

Jos sitaattikuvassa on väärä käyttöoikeusmalline

Mikä meillä on käytäntö jos sitaattikuvassa on väärä käyttöoikeusmalline, pitääkö jonkun muun korjata se vai voidaanko kuva poistaa suoraan toivoen että lataaja oppisi siitä--Musamies (keskustelu) 17. toukokuuta 2012 kello 16.21 (EEST)

Enpä tiedä miten yleensä menetellään, mutta mielestäni voidaan toimia samoin kuin artikkelimuokkaustenkin kanssa: korjaillaan ja neuvotaan, niin pitkään kun jaksetaan. Jos neuvot eivät kohtuullisessa ajassa mene perille, niin sitten tiukempaa linjaa. --Otrfan (keskustelu) 17. toukokuuta 2012 kello 16.27 (EEST)

Eikö kuvaa voi käyttää jossakin yhteydessä sitaattioikeudella ja toisessa tilanteessa jollakin toisella oikeudella? Itse asiassa sitaattioikeutta voi käyttää kaikkin kuviin, kun sitaattioikeus on sidonnainen kuvan käyttötilanteeseen. Vai?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. toukokuuta 2012 kello 16.35 (EEST)

Ja vielä, eihän itse kuvalla ole mitään tekijänoikeutta, vaan oikeus liittyy sen julkaisuyhteyteen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. toukokuuta 2012 kello 16.37 (EEST)

Kuvien käyttöoikeussäännöt on aika hankalia. Se, että isketään varoituslätkä mahdollisesta poistamisesta tai että kuva poistetaan kokonaan, ei auta käyttäjää oppimaan niitä. Paremmin osaavat voisivat siis joko neuvoa tai korjata itse. Tietty jos vakikäyttäjällä ei meinaa millään mennä jakeluun asia ohjeista huolimatta, niin sitten voi lähteä poistelemaan. --Velma (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 12.23 (EEST)

Minityngistä eroon

Minitynkien osuus kaikista artikkeleista näyttää kasvavan koko ajan. Niitä on jo melkeen 1,5 % kaikista artikkeleista. Tälle pitäisi mielestäni tulla loppu. Olisi hyvä jos minityngillä olisi aikaraja, jonka aikana ne täytyy täydentää (kuukausi tai kaksi vaikka) tyngäksi tai ne yhdistettäisiin harkinnan mukaan muihin artikkeleihin tai jos ei ole luultavaa, että aiheesta tulee paria lausetta enempää asiaa koskaan, siirretään wikisanakirjaan ja tehdään ohjaus. Meillä on minitynkiä ainakin vuodelta 2008 asti, joille kukaan ei ole tehnyt tällä välin mitään. Tää on nyt ehkä aika radikaali ehdotus, mutta tuntuu että on ihan loppumaton suo huonoja artikkeleita ja artikkeleita joiden paikkaansapitävyyteen ei voi luottaa ollenkaan. – linnea 20. toukokuuta 2012 kello 20.57 (EEST)

Minusta artikkelien pituus ei ole mikään ongelma. Tavallisissa tietosanakirjoissa suurin osa artikkeleista on muutaman virkkeen pituisia. Niissä on tärkeää tietosisältöä, eikä yhdistäminen muihin artikkeleihin mitenkään parantaisi tilannetta. Jos on huonoja tai lähteettömiä artikkeleita, nin se on aivan toinen ongelma, eikä liity artikkelin pituuteen, ja huonoille ja lähteettömille artikkeleille tietysti saa ja pitäisi tehdä jotain. --Ryhanen (keskustelu) 20. toukokuuta 2012 kello 21.24 (EEST)

Oma näkemykseni tästä on, että useimmat sivuuttavat ongelman, koska siihen puuttuminen johtaa muokkausajan kulumiseen loppumattomiin merkittävyyskeskusteluihin ja poistoäänestyksiin, joihin usein ilmestyy "ammattimaisia" poistonvastustajia estämään ihmetuuban poiston. Esimerkiksi käy vuosia jatkunut pokemon-vitsaus. Samoin ongelmakäyttäjien ja eräiden tapavandaalien puuhastelun annetaan jatkua lukemattomista huomautuksista huolimatta vuosikausia. "Oleta hyvä tahto" puraisee näissä ikävästi projektin persuksiin. --J (keskustelu) 20. toukokuuta 2012 kello 21.31 (EEST)

Monissä minityngissä ei tällä hetkellä ole oleellista tietosisältöä. Esimerkiksi monet henkilöistä kertovat minityngät ovat tälläisiä. Joko ne pitäisi laajentaa lähteiden kera pidemmiksi tai antaa jonkun muun tietokannan hoitaa asia. Sitten on esimerkiksi musiikkialbumiartikkeleita, joissa ei ole muuta sisältöä kuin kappalelistaus. Tämäkin tieto sopisi mielestäni paremmin muualle kuin tänne, mutta toisaalta tälläisistä artikkeleista voi taas saada koottua hyviä diskografia-artikkeleita tai luetteloita. Lisäksi osa on niin merkittävyyden rajoilla, että tarvitsevatko omaa artikkeliaan ollenkaa. Poistoäänestys on hankala, kun sitten aina joku sanoo, että tarvitaan, mutta ei ole valmis laajentamaan artikkelia ja artikkelin ollessa minitynkä, siitä ei kukaan saa mitään irti. Tällä hetkellä siis ainakin tälläisiä esimerkkejä on tullut esiin. Myös tv- ja kirjasarjojen hahmoartikkelit ovat sellaisia että ne monesti kannattaisi yhdistää luetteloksi. En halua häätää täältä tietoa pois, mutta tuntuu että laadunvarmistus hankaloituu sitä enemmän, mitä enemmän yksittäisiä artikkeleita on, joista kukaan ei pidä huolta. – linnea 20. toukokuuta 2012 kello 22.02 (EEST)

Klikkailin vähän luokassa minityngät olevia artikkeleita, ja siellä oli kyllä suuri joukko mallineilla, interwikeillä ym. varustettuja, joita ei mielestäni olisi järkevä poistaa. En tosin tiedä vastaavatko ne kaikki edes minityngän määritelmää. Ja jos albumiartikkelissa on jopa kappaleluettelo, niin onhan se jo mitä hyödyllisin tieto. Eli jos vain aihe on merkittävä ja artikkeli täyttää monia muodollisia kriteerejä (malline, interwikit, perustiedot, mahdollisesti jopa lähteitä) niin onko se edes enää minitynkä? esim. jotkut ovat haukkuneet Käyttäjä:Thi:tä lyhyiden kirja-artikkelien luomisesta, mutta itse olen pitänyt niitä hyvin hyödyllisinä. Epämääräiset lähteettömät plöräykset merkittävyydeltään kyseenalaisista aiheista ovat tietysti asia erikseen. --Urjanhai (keskustelu) 20. toukokuuta 2012 kello 22.26 (EEST)

Artikkelien pituudessa on käytössä kai neljä luokkaa: hauki on kala, minitynkä, tynkä ja sitten "normaali". Mielestäni pelkästään mallineiden ja kielilinkkien olemassa olo ei tee minityngästä tynkää vaan sen pitäisi olla itse asiasisältö. Jos mallineessa on paljon tietoa, niin se toki laajentaa artikkelia. Mutta jos siinä on samat tiedot kun tekstssä jota on yksi lause, niin ei se siitä tynkä tee. Mielestäni kappalelistaus ei ole merkittävä pelkästään vaan albumeista ja pitäisi olla myös muuta tietoa. Esim. kuka on säveltänyt ja sanoittanut, albumin merkitys kulttuurissa, listatietoa jne. Muuten nämä pelkät kappaleluottelot kannattaisi kerätä yhteen artikkeliin, jolloin niistä olisi mun mielestä enemmän hyötyä ja iloa ja sitten siitä albumin nimestä vaan uudelleenohjaus. – linnea 20. toukokuuta 2012 kello 23.00 (EEST)

Minunkaan mielestäni pituus ei voi olla peruste artikkelin poistolle tai yhdistämiselle. Jos aiheesta on vain mitättömän niukka sisältö, mutta se on silti oman artikkelinsa arvoinen, niin silloin artikkelin jättäminen silleen lisää todennäköisyyttä, että joku edes joskus laajentaa artikkelia (kun taas jos se yhdistetään, niin silloin näin ei tietenkään enää tapahdu). Jos taas jostain aiheesta ei tarvita omaa artikkelia, sen voi yhdistää tai poistaa vaikka sisältöä olisi sivukaupalla. Minitynkien laajentaminen (ja tarkistaminen) on toivottavaa, mutta mielestäni aheen merkittävyys ei riipu artikkelin pituudesta, joten vaikea nähdä millä perusteella nimenomaan lyhimmistä artikkeleista pitäisi hankkiutua eroon. Huonoja ja epäluotettavia artikkeleita täällä on tosiaan loputtomasti, mutta eivät minityngät niiden joukossa kai mitenkään erityisesti profiloidu. Karseimmat näkemäni tapaukset ovat yleensä olleet vähintään keskimittaisia tai pitempiä. --Risukarhi (keskustelu) 20. toukokuuta 2012 kello 22.53 (EEST)

Muotoilen vielä selkeämmin: jos aihe todetaan merkittäväksi, artikkelia ei ole syytä poistaa/yhdistää/muuttaa ohjaukseksi tms., oli se miten lyhyt tahansa (kunhan ylittää HOK-tason); jos aihe todetaan epämerkittäväksi, on artikkeli syytä poistaa/yhdistää/tms., oli se miten pitkä tahansa. Tietysti mahdollisesti epämerkittäviä artikkeleita voi lähteä etsimään minitynkien joukosta, mutta niiden osuus kaikista Wikipedia-artikkeleista ei mielestäni ole oleellista. --Risukarhi (keskustelu) 20. toukokuuta 2012 kello 22.59 (EEST)

Ajoin takaa, että minityngälle annettaisi aikaraja, jolloin se pitäisi laajentaa pidemmäksi. Tämä varsinkin noissa 2 virkkeen minityngissä. Jos aihe on merkittävä, niin varmasti joku sen pystyisi helposti laajentamaan. Jos sitä ei kukaan tietyssä ajassa muokkaa, niin luultavasti aihe ei ole kovin merkittävä. Tämä siis lisäisi painetta muokata ja kunnostaa noita lyhyitä merkittäviä aiheita pidemmäksi. En pitäisi aikarajaa kuitenkaan täysin ehdottomana, jos aihe on selkeästi merkittävä mutta ei kenenkään asiantuntemusalaa, niin se saisi jäädä. Eli siis ei mitään automaattista deleetiota ajan kuluttua. – linnea 20. toukokuuta 2012 kello 23.00 (EEST)

Minityngät saavat olla, ne ovat kehityskelpoisia, jättäisin ne kasvamaan. Wikipedian kirjoittajille ei tarviste lisätä mitään paineita. Minitynkien %-osuus ei häiritse ainakaan minua - mikä olisi sitten sopiva jos 1,5 on liikaa? Miksi yleensä laskeskella jotain %-osuuksia? - Htm (keskustelu) 20. toukokuuta 2012 kello 23.40 (EEST)

Mikäli minityngät häiritsevät, on ainakin viisi konkreettista tapaa vähentää niitä jo olemassaolevien käytäntöjen puitteissa: 1) artikkelien laajentaminen itse (hyödyllisin), 2) paljon minitynkiä tehtailevien käyttäjien ystävällinen ja asiallinen opastaminen, 3) "tietosisällöltään olemattomien" artikkelien merkkaaminen HOK-mallineella riippumatta siitä, onko tekstissä yksi vai kaksi virkettä, 4) merkittävyydeltään kyseenalaisten minitynkien merkkaaminen Merkittävyys kyseenalaistettu -mallineella, ja 5) lähteettömien ja tiedoiltaan epäilyttävien minitynkien merkkaaminen roskaksi tai uudelleenohjaukseksi muuttaminen. --Alcedoatthis 21. toukokuuta 2012 kello 00.10 (EEST)

Nyt tämän keskustelun aloittaja näkyi kyseenalaistaneen luokan Luokka:Joutsan kylät sekä (sattumalta) ilmeisesti sen ainoan artikkelin luokassa, joka oli pelkäälä googlella helposti laajennettavissa - ja jonka siis laajensin - kun taas muut vaatisivat kirjastotyöskentelyä, joka sujuvimmin onnistuisi esim. Joutsan kirjaston kotiseutukokoelmassa. Ja itse asiassa tämän luokan syntyhistoriakin on tuttu: eli sovelsin kohdan 2) neuvoa ja ystävällisesti ja asiallisesti opastin artikkelien aloittajaa laajentamaan HOK-artikkeleitaan lisätiedoilla, minkä hän tekikin (eli lisäsi kuhunkin artikkeliin toisen lauseen). Mutta jos näille jotain tehdään, niin kyllä se silloin on ennemmin 3) kuin 4) koska itse esimerkiksi olen kirjoittanut erään kunnan noin 40 kylästä kaikista näitä pitemmät artikkelit ilman mitään lähdepulaa, eikä siis kysymys ole muusta kuin että sattuvatko läähteet olemaan hyllyssä vai ei (mutta en sano minkä kunnan, ettei niitä nyt tässä hässäkässä riennetä kyseenalaistamaan). Kun taas 5) ei tässä tulle kysymykseen, koska lähteet kylien olemassaololle löytyvät eivätkä tiedotkaan ole epäilyttäviä vaan ainoastaan vähäisiä.--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 00.29 (EEST)

Kävin minitynkäluokkia läpi nopealla otteella. Monesti paras tapa saada asioita tapahtumaan täällä on merkata joku artikkeli HOK:lla tai merkittävyysmallineella, jolloin asiasta jotain tietävät tekevät jotain. En osaa itse arvioida milloin joku kylä on merkittävä ja milloin ei. Aikaisemmin merkkailin joitain tietosisällöltään olemattomia artikkeleita HOK:lla, mutta sanottiin ettei ne ole sitä. Joten senkin raja on todella häilyvä.

Osa minityngistä tosiaan on hyödyllisiä ja aiheellisia, mutta ne ovat sellaisia joissa on enemmän kuin pari lausetta. Missä menee minityngän ja tyngän raja?

"Nyt tämän keskustelun aloittaja näkyi kyseenalaistaneen" aww tulipa ihanan noobie olo, kun viitataan kuin häiriökäyttäytyjään tai vandaaliin. :D – linnea 21. toukokuuta 2012 kello 09.51 (EEST)

"Hauki on kala" on HOK "Hauki (Esox lucius) on koko pohjoisella pallonpuoliskolla elävä suolattoman tai murtoveden petokala." ei ole. Jälkimmäinen pitää ehdottomasti säilyttää: ei se virkkeiden määrä vaan määritteiden määrä. Minityngän ja tyngän eron miettiminen on minusta vähän tarpeetonta, koska vain HOK–minitynkä-erolla on väliä poiston kannalta. -tKahkonen ☺ 21. toukokuuta 2012 kello 10.42 (EEST)

No ei nyt sentään, tässä vain näkyy koko prosessin moniaineksisuus, kun itse todellakin sattumalta edesautoin koko luokan syntymistä kannustamalla hyvää tarkoittaen artikkelien luojaa lisäämään niihin toisenkin lauseen - mutta tämä ei ehkä lopulta sittenkään ollut se pienimmän riesan tie, koska nyt sitten saatiin pähkinä purtavaksi, että voiko olla kaksilauseinen HOK (mutta ehkä tässä nyt tosiaan kannattaa sopia, että voi). --Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 13.40 (EEST)

Satunnaisella otannalla tuli tulokseksi että joukossa on sellaisiakin, joihin minitynkämalline on jäänyt roikkumaan vaikka artikkelia on laajennettu. Muuttamalla mallineen voi 1,5 prosenttia supistua jonkin verran ja vähentää kauhistusta. --Abc10 (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 08.51 (EEST)

Minityngissä on ainakin se hyvä puoli, että ne toimivat (yleensä) linkkeinä en-wikiin, josta löytyy paljon enemmän dataa. Lisäksi mietin onko minitynkien poistosta jotain hyötyä? On ainakin jotain, josta lähteä laajentamaan. Sjmantyl (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 09.10 (EEST)

Joissain wikeissä (ainakin on sattunut silmiin no ja en) luodaan myös minitynkiä joistain aihepiireistä systemaattisesti jopa boteilla, mikä taas meillä ei ole tapana, enkä nyt sano että pitäisikään olla. Mutta tällöinkin on tietysti ero juuri siinä onko minitynkä systemaattinen ja tiedoiltaan luotettava ja merkittävästä aiheesta vaiko satunnainen epämääräinen merkintä, joka on luotu pikemminkin "tunteella" ja esim. ilman mitään lähteitten tutkimista tai tuntemusta. (Joskin edelleen voi tietysti kysyä, ovatko ensinmainitut välttämättä edes enää minitynkiä - tai vastaavasti, ovatko jälkimäiset pikemminkin Hauki-on-kaloja - eli onko se minitynkä nyt kumpaan sitten rinnastettava: hyödylliseen tynkään vai hyödyttömään HOK:hon vai onko niissä molempiin rinnastuvia?) --Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 11.56 (EEST)

Ainakin täällä botti luo minitynkiä linnuista. –Makele-90 (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 12.09 (EEST)

Siis tämä että suomenkielisessä wikipediassa minitynkien määrä olisi jatkuvassa kasvussa on jonkinlainen tilastoharha. Vuonna 2005 minityngällä tarkoitettiin lähinnä sitä mitä nykyään tarkoitetaan hauki on kalalla. Jos kriteerit minityngälle olisivat nykyään samat kuin 2005, niin suomenkielisessä wikipediassa ei olisi minitynkiä juuri ollenkaan. Lisäksi minityngiksi luokitelluissa on nykykriteereilläkin paljon sellaisia, jonne luokitus on unohtunut. Useisiin muihin wikipedioihin, joissa luodaan yhden lauseen artikkeleita boteilla kymmeniätuhansia, tyyliin x on kunta x valtiossa, verrattuna suomenkielisessä wikipediassa on minitynkiä vähän.--IA (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 12.21 (EEST)

Näillä bottiartikkeleillako sitten noustaan ahkerimpien Wikipedioiden kärkeen? Tämä rehellinen pieni Suomen kansa uurastaa todellisten artikkelien kimpussa ja täyttää velvollisuutensa aidosti. Siitä pitäisi antaa mitali ja poistaa Wikipedian kreikat, italiat ja espanjat (väittämättä että ne olisivat juuri nuo maat, jotka niitä botteja ajaa.) --Martti Korhonen (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 12.33 (EEST)

Siis voi sanoa kyllä, että artikkelimäärässä suomenkielisen wikipedian yläpuolella on muunkielisiä wikipedioita, joihin on tehty runsaasti artikkeleita boteilla.--IA (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 12.43 (EEST)

Suo, kuokka ja Jussi, Martti Luther ja muovipussi. Varmaan kaikilla menettelyillä on puolensa ja eri wikit toimivat erilaisissa ympäristöissä (käyttäjämäärät ym.) ja hyvää tai huonoa saa syntymään monella tavalla. Eli kaipa tuo bottien käyttö on tyypillistä pienemmille wikeille, tai sitten suuremmille (kuten en) aihepiireissä, jotka ovat niiden kannalta pieniä (kuten Suomi).--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 13.20 (EEST)

Venäjänkielinen Wikisanakirja on hyvä esimerkki projektista, johon on tuotu hirveä määrä sivuja bottiajolla (esimerkki). Punalinkin (ja selkeän "projektissa ei ole tällaista sivua" -ilmoituksen) sijaan käyttäjälle tulee kolmen ruudun mittainen vakiomuotoinen sivu, jota hän joutuu selaamaan hetken aikaa ennen kuin huomaa, ettei sanalle ole määritelty merkitystä eikä yhtään käännöstä. Kyllä tuollaisella "isoimpien" wikien listalle pääsee helposti, mutta ei se lukijalle kovin hyödyllistä ole. Toisaalta on väärin sanoa että ko. toiminta johtuisi epärehellisyydestä. Tuskin kenenkään itseisarvona on artikkelien määrän kasvattaminen, eikä yksittäiselle wikiprojektille ole muuta hyötyä suuremmasta artikkelimäärästä kuin sisääntulevien linkkien määrän ja sitä myötä mahdollisten lukijoiden määrän kasvaminen. Wikiprojektien keskinäinen vertailu artikkelien lukumäärän perusteella on toki mielenkiintoista, mutta kannattaa pitää mielessä että ei se oikeasti vaikuta mihinkään. Jafeluv (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 15.45 (EEST)

Uskon ettei varsinaisesti merkitystä kuin ehkä sisäisen hengen kohottajana - "hei, me ollaan hyviä" - mutta tosiasiassa kyllä jollakin voi olla motiivia määrän kasvattamiseen. Onhan täälläkin näköjään järjestetty äänestyksiä - ja jaettu palkintoja - siitä kuka ennustaa parhaiten pääsyhetken esim. 200000 artikkeliin. Kuvastanee jossain määrin määrän ihannointia. --Martti Korhonen (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 16.10 (EEST)

Ei niistä pääse eroon. Merkkasin merikanto-minin Biber-jääkausi, jonka koko sisältö on "Biber-jääkausi on eräiden tutkijoiden mukaan Alppien varhainen jäätiköityminen pleistoseenikaudella. Se oli luultavimmin Pretegelen-kaudella." sisällöltään (huom!, ei siis aiheeltaan) roskaksi. Eräs toinen käyttäjä poisti poistomallineen hetkeä myöhemmin. Odotamme nyt malttamattomina tuottaako joku joskus tekeleeseen jotain lähteellistä sisältöä, jota sen viitenä tähänastisena olemassaolovuotena siihen ei ole ilmaantunut. --J (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 13.42 (EEST)

Ei varmasti pääse koskaan eroon tällaisessa projektissa, joka on toteutettu vapaaehtoisvoimin, mutta toisaalta wikipedia voi olla jonkunlainen itsekorjautuva systeemi ajan kanssa.--IA (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 13.52 (EEST)

Olen se eräs toinen käyttäjä (kyllä mut voi nimeltäkin mainita). Käytännön määrittelemä roskakriteeri kuuluu: "Sivut, joiden sisällössä ei ole mitään järkeä. Tämä on yleisin poistosyy häiriköintitarkoituksessa luoduille sivuille." Sivun sisältö ei täytä tuota kriteeriä. Poistamisessa voi hyvinkin olla järkeä, mutta sitä ei pidä tehdä mielivaltaisesti vaan käytäntöjen mukaan. Jos mikään roskakriteeri ei täyty, äänestyksen voi aina aloittaa. Jafeluv (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 14.45 (EEST)

Pääsee helpostikin. Poistetaan minitynkä -mallineet (ja tynkämallineet myös) kokonaan. Sitten meillä on vain eriasteisia artikkeleita, eikä jumituta miettimään onko 201 tavua riittävä tyngäksi vai pitäisikö laittaa minitynkä. --Harriv (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 16.38 (EEST)

"Biber-jääkausi on eräiden tutkijoiden mukaan Alppien varhainen jäätiköityminen pleistoseenikaudella. Se oli luultavimmin Pretegelen-kaudella." Tämä on mielestäni roska. Kyseessä on vaan spekulointia ja ei kerrota kuka on tätä mieltä jne. Tuon kun kääntää aktiiviksi niin tulee lauseeksi "Biber-jääkausi on ehkä Alppien varhainen jäätiköitymienn pleistoseenikaudella", ja sellainen teksti ei kuulu tietosanakirjaan. Eri asia jos on sanottu että Eräät tutkijat [1] pitävät asiaa X Y:nä. Toiset taas X:ää Z:na jne. No joo... Ehkä nää on näitä mielipide-eroja eikä näihin koskaan löydy mitään viivottimella mitattavaa sääntöä. Toisaalta tuollaisen artikkelin luo hetkessä uudestaan jos on lähde käsillä mihin voi viitata. Samalla tulee ehkä kirjoittaneeksi sitten enemmän. Itse ainakin mielummin kirjoitan puhtaalta pohjalta kuin aloitan korjailemalla jonkun vanhaa. – linnea 21. toukokuuta 2012 kello 21.33 (EEST)

Yhdistin nyt sen olemattoman sisällön Jääkausi Alpeilla-artikkeliin, jos sitä joku joskus viitsisi korjata.--J (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 17.07 (EEST)

Päivystävää glasiologia tosiaan kaivattaisiin (vai saiko Tappinen aikoinaan sellaisia mobilisoitua, en muista). Sillä ainakin itse olen ollut ymmärtävinäni, että ei Alpeilla kai niinkään ole ollut mitään "omia" jääkausiaan, vaan nämä jäätiköitymisvaiheet olisivat kai pikemminkin olleet maailmanlaajuisia (so. samoja, joihin esim. Väinö Auer teki rinnastuksia Tulimaassa), ja niillä sitten vain on kussakin paikassa omia ilmenemismuotojaan (joissa toki varmaan on eri aikoina ollut tulkitsemista). Eli jos edes nyt tällaiset perusasiat eivät ole hanskassa (jos kohta en nyt tiedä, ovatko ne hanskassa minullakaan, kun en ole glasiologi), niin aika kova ego tai sitten vain täydellinen luonnonlapsen viattomuus vaaditaan kun näistä rupeaa pokkana kirjoittamaan. Mutta varmaan jonakin vuonna, ei ehkä monenkaan vuoden (tai vuosikymmenen) päästä se päivystävä glasiologi tänne ilmestyy.--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 17.29 (EEST)

Päivystävä glasiologi huusi aargh ja poistui paikalta. Päivystävän kvartäärigeologin rohkaisemana kokosin yhdeksästä minityngästä Kvartäärikausi Englannissa -artikkelin; pelolla odotan milloin jokaiseen sen kappaleeseen ilmestyy pääartikkelilinkki. --Tappinen (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 17.57 (EEST)

En yhtään tuota huutoa ihmettele; "Donau (Tonava), vanhempi ja nuorempi I ja II, ei yleisesti hyväksytty jääkaudeksi, jäätikön kuljettamaa hiekkaa, Uhlenberg-interglasiaali mm. hemlokkia Tsuga"... --J (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 19.16 (EEST)

Ehkä olisi hyvä, että jo kokonaisen kappaleen tai oleelliset tiedot asiasta sisältävät artikkelit merkittäisiin tyngiksi. Näin olisi helpompi löytää ne oikeasti apua kaipaavat artikkelit eli minityngät.

Ja älkää hermostuko, vaikka olen merkinnyt ronskilla kädellä nyt artikkeleita. Monista aiheista ei ulkopuolinen voi tietää ovatko ne merkittäviä ja ilman mallineen laittoja ja asiantuntijoiden herättelyä ei saada aikaan tietoa asiasta. No ehkä keskustelusivulle laitettu kommentti ajaisi saman asian. Ehkä siirryn vaan siihen. Jos on merkittävä-mallineen kanssa todella eri mieltä ja aiheesta löytyy lähteitä, että aihe on merkittävä niin sillon mallineen suorilta käsin poisto on aiheellista ja sallittavaa. – linnea 21. toukokuuta 2012 kello 21.33 (EEST)

Minitynkien luonnin motiivina on joskus isomman artikkelin punalinkkien sinistäminen, ja koska jotkut näkevät punaista toimimattomia linkkejä katsellessaan, kannattaa minitynkiä tuomitessa myös ottaa huomioon, mitä niiden poistuminen tekee muille artikkeleille. --Lax (keskustelu) 24. toukokuuta 2012 kello 14.00 (EEST)

Kirjaluokitus

On syntynyt pienimuotoinen myrsky vesilasissa voiko henkilöä koskevaa kirjaa luokittaa henkilöluokkaan, ensim. luontovalokuvaajaa koskevaa kirjaa luokkaan Luontovalokuvaajat (kirjaluokkien lisäksi tietysti). Minusta luokitus on järkevä mutta jotkut ovat toista mieltä. Tässä keskustelu. --Martti Korhonen (keskustelu) 24. toukokuuta 2012 kello 20.18 (EEST)

Akuutti tilanne ratkaistiin klassisella tempulla, mutta jonkinlainen periaattellinen keskustelu tulevien tilanteiden varalle on hyvä käydä. --Martti Korhonen (keskustelu) 24. toukokuuta 2012 kello 20.25 (EEST)

Luokitellaanko Mona Lisa luokkaan Luokka:Italialaiset henkilöt? --Otrfan (keskustelu) 24. toukokuuta 2012 kello 20.31 (EEST)

Toistan oman mielipiteeni vielä tännekin. Kirja ei ole henkilö eikä siten kuulu samaan luokkaan. Jos henkilöllä on oma luokka, sinne voi laittaa kaiken aiheeseen liittyvän, mutta yleiseen henkilöluokkaan ei. Tässä tapauksessa oli kyse myös päällekkäisestä luokituksesta, joka ei ole toivottavaa. Pidän nykyistä luokittelutapaa näiltä osin järkevänä. --Velma (keskustelu) 24. toukokuuta 2012 kello 20.35 (EEST)

Kirja käsittelee henkilöä joka on [esimerkki:] luontokuvaaja joten sen luonteva paikka on luokka joka sisältää [esimerkki:] luontokuvaajat. Voi olla että jos luokitus koetaan ensisijaiseksi ja artikkelit niiden rinnalla toissijaiseksi aineistoksi joka on saatava loogiseen järjestykseen, tällainen luokitus saattaa tuntua häiritsevältä mutta katson sitä lähinnä siltä kannalta miten kirjan helpoimmin löytää tavallinen luokituksen rakenteesta tietämätön ihminen. Yleensäkin olen aika ajoin kokenut luokituksen liian jäykäksi haun kannalta. Sen pitäisi olla dynaaminen apuväline, mitä se ei läheskään aina ole. --Abc10 (keskustelu) 24. toukokuuta 2012 kello 20.50 (EEST)

Ja Che Guevaran valokuva luokitellaan teloitetuksi, koska se esittää henkilöä, joka on teloitettu? Vaikea sanoa, miten luokittelua tuntematon artikkeleita luokkien avulla etsii/löytää, mutta olisi toivottavaa, että ainakin luokittelun tuntevat pystyisivät artikkelit löytämään. --Otrfan (keskustelu) 24. toukokuuta 2012 kello 20.58 (EEST)

Keskittyisin nyt tietokirjan käsittelyyn koska se poikkeaa periaatteellisesti taideteoksista. Luokituksen tuntevia ei estä löytämästä kirjaa jos se on järkevässä luokassa eli siinä johon sen kohdehenkilö kuuluu ja sen lisäksi kirjaluokissa ja ihan missä halutaan. Kuten sanottua luokituksen rakentaja ja systematisoija saattaa nähdä tärkeänä ettei aineisto leviä "ihan minne tahansa", mutta tietoa luokkien kautta etsivä helposti etsii ensimmäiseksi mieleen tulevasta luokasta eikä näe luokan hierarkioita jos edes on niistä kuullutkaan. --Abc10 (keskustelu) 24. toukokuuta 2012 kello 21.26 (EEST)

Tämä liittyy ylempänä Luokittelu-osiossa kuvattuun ongelmaan, ts. siihen että Wikipedian luokkia käytetään kahteen eri tarkoitukseen: aiheiden kategorisointiin (esim. "artikkeleita joiden aihe on luontokuvaaja") ja aiheiden liittämiseen tiettyyn aihealueeseen (esim. "artikkeleita joiden aihe liittyy luontokuvaajiin"). Molemmat tyypit ovat yleisessä käytössä; esimerkiksi Luokka:Filosofit kuuluu (pääasiassa) ensimmäiseen tyyppiin ja Luokka:Filosofia (pääasiassa) jälkimmäiseen. Edellisen tyyppiseen luokkaan luontokuvaajasta kertova kirja ei kuuluisi, jälkimmäiseen kyllä. Jafeluv (keskustelu) 25. toukokuuta 2012 kello 10.30 (EEST)

Karsintakuukausi

Heitän ajatuspallona tänne ehdotuksen karsintakuukaudesta. Ehdotuksen pihvi on se, että koska täällä on hyvin huonoja artikkeleita joita kukaan ei korjaa, niin kerran vuodessa merkittäisiin huonoimpia artikkeleita ja ne artikkelit jotka ovat vielä vuoden päästä huonoja niin ne joko tyngitettäisiin tai poistettaisiin. Jotta keskustelu ei mene vänkäämiseksi siitä mitä Wikipedian kuuluu sisältää, niin tarkoitus on poistaa ainoastaan sellaista sisältöä jonka poistaminen sopii kaikille. Mikäli homma toimii, niin karsintakuukauden voisi pitää kerran vuodessa vuosittain poistuisi vaikka huonoin 1% artikkeleista. --Zache (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 10.32 (EEST)

Hyvä idea mielestäni, mutta onko "kaikki-on-lomalla" heinäkuu paras valinta, olisko kesäkuu parempi "siivouskuu"? Ja miksi projektille on valittu maksimiraja poistettavia sivuja, olisiko prempi edetä ilman tällaista "kiintiötä"?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 11.52 (EEST)

Kuukautta voi minun puolestani vaihtaa. Se miksi tuossa on jokin katto poistettaville artikkeleille on se, että kaikki mitä niille artikkeleille tehdään vie aikaa (vrt Korjaamo 2012 -projekti) niin 10000 artikkelia lienee vielä sellainen määrä joka pystytään vuodessa hanskaamaan. Tarkoitus ei siis olisi, että vain sokkona poistettaisiin artikkeleita. --Zache (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 12.09 (EEST)

Heinäkuun lähdetalkoot on onnistuneet vuodenajasta huolimatta ihan kivasti. --Tappinen (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 12.54 (EEST)

Etukäteen asetettu kattomäärä olisi minusta hyvä ajatus, koska siitä muodostuu tavoite ja se voi lisätä aktiivisuutta. Katto voisi olla paljon pienempi kuin tuo 10 000, jotta sen saavuttaminen olisi realistista kohtalaisen nopeasti. --Savir (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 12.52 (EEST)

Huonojen artikkelien poistaminen kariutuu yleensä "artikkelin tila ei ole poistoperuste"-huutokuoroon. Millä tavoin ajattelit, että poistaminen onnistuu paremmin tietyn kuukauden aikana? --Jmk (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 13.19 (EEST)

Aattelin, että ei yksinkertaisesti poisteta niitä artikkeleita joita joku haluaa säilyttää (ja on valmis tekemään niille jotain). Niin kauan kuin tuo artikkeleiden muokkaaminen on vaivattomampaa kuin sen pohtiminen onko artikkelin tila poistoperuste niin artikkeleiden parantaminen pysyy pääasiallisena toimintamallina niiden säilyttämiseen. --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 00.08 (EEST)

Miksi sisällöltään moniongelmaisia artikkeleita lainkaan pitäisi poistaa? Jos aihe on järkevä, ne voisi tyngittää vaikka minityngiksi. Jos aihekin on tolkuton, niin sitten artikkeli pitää tietysti poistaa muutenkin. --ML (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 00.15 (EEST)

Jännää. "On valmis tekemään niille jotain" ei ole koskaan ollut edellytyksenä sille, että haluaa säilyttää artikkelin. Tai toisin sanoen, jonkin artikkelin säilyttämistä ehdottomasti vaatineet ovat voineet jatkossa hyvällä omallatunnolla jättää sen oman onnensa nojaan - päätavoitehan on saavutettu, kun artikkeli on saatu säilytettyä. Kyä sen joku muu sit joskus korjaa. --Jmk (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 03.10 (EEST)

Sit varmaan et vastusta projektia, jossa sellainen edellytys säilytykselle lisätään? Nyt ihan oikeasti pelkkä möhkiminen vanhoista wikikaunoista pois, ja tehdään tästä parempaa jälkeä. Iivarius (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 03.19 (EEST)

Esimerkiksi otettua Korjaamo 2012 -projektia edeltäneessä kommenttipyynnössä tyngitys voitti poistamisen. Niinpä koen että en voi niitä artikkeleita suinpäin nimetä poistettaviksi. Esimerkit kelvollisista poistoperusteluista olisi kiva nähdä tässä, ja sit vois harkita pitääkö tästä ääänestää vaikka kommenttipyynnön muodossa - ehkä sen projektin eteneminen on saanut joitakin muuttamaan mieltänsä. --Tappinen (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 09.27 (EEST)

Ehdotus ei kuulosta hyvältä. Kun poistoperustetta ei ole etukäteen sovittu, massapoistoissa menee poistoon asiallisia aiheita joista vähällä vaivalla saa kunnon tyngän. Normaali poistorutiini toimii paremmin, sillä jokainen poisto vaatii kuitenkin yksilöllisen käsittelyn, perustelut ja konsensuksen. --Martti Korhonen (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 10.18 (EEST)

@Tappinen, @Martti Korhonen. Ei tuossa olla mitään suin päin poistamassa kun kerran ehdotuksessa on vuoden viive merkinnän ja poiston välillä. Lisäksi käytännössä poisto vaatii joka tapauksessa sen, että artikkelin konkreettisesti poistaa joku ylläpitäjistä joka sekin toimii ihan hyvänä suodatinkerroksena sille ettei mitään sokkona olla poistamassa. Nykyinen poistorutiini jossa jokainen poisto vaatii yksilöllisen käsittelyn, perustelut ja konsensuksen ei muuten minusta toimi kovinkaan hyvin. Ensinnäkin niissä keskustelut yleensä päätyy vänkäämiseen siitä, että kuuluuko artikkein aihe ylipäätänsä Wikipediaan ja tuo aiherajaukseen painottaminen tekee noista keskusteluista kärjistyneitä. Toiseksi se aiheuttaa sen, että artikkelien parantamisen sijaan keskitytään vänkäämiseen. Kolmas huono puoli nykysysteemissä on se, että se aiheuttaa sen että pysyäkseen perillä vaikka merkittävyyskeskusteluista, niin niitä pitää aktiivisesti seurata. Rumasti sanottuna artikkeleita pitää vahtia poistamisen varalta. Tuo on rasittavaa IMHO aktiivikäyttäjällekin ja käytännössä mahdotonta muille. Sama vahtimisongelma koskee myös yksittäisten käyttäjien tekemiä laajoja tyngittelyitä tai muita siivousoperaatioita jotka ovat tulleet yllätyksenä muille käyttäjille. Yksi syy tässä selkeästi on ollut se, että käyttäjät eivät pidä yllätyksistä ja haluavat voida vaikuttaa lopputulokseen vaikka viimekädessä heidän valintansa olisi olla tekemättä mitään. --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 11.27 (EEST)

Miten tämä ehdotus muuttaisi nykyistä "vahtimisongelmaa"? Merkittävyyskeskusteluthan säilyvät ja samoin yksittäiset käyttäjät voivat edelleen tyngitellä huonoja artikkeleita tämän projektin ulkopuolella. Olen sitä mieltä, että halukkaat voivat perustaa tämäntapaisen huonojen artikkelien karsintaan keskittyvän wikiprojektin, eikä se vaadi käytäntökeskusteluja, kunhan jokaisen artikkelin poistolle/tyngittämiselle haetaan konsensus kuten nykyisinkin. --Jisis (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 11.44 (EEST)

Kai tuon suhteen se onnistuessaan toimisi esimerkkinä sille, että miten muuten voi tai kannattaa toimia. --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 12.34 (EEST)

Muotoilin tuota sen verran, että vuoden jälkeen jäljellä olevat artikkelit joko tyngitetään tai viedään poistoäänestykseen. --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 11.34 (EEST)

Annas esimerkkejä artikkeleista mitkä sai kehittelemään tätä poistoprojektia positiivisemman projektin sijasta. --Martti Korhonen (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 12.55 (EEST)

Lähinnä mietin miten backlogia (esim. huomiota kaipaavat sivut, tilastoja) saisi kestävämmäksi. Pidän aika itsestään selvänä sitä, että kaikkia artikkeleita ei tulla korjaamaan ja artikkelien määrän kasvaessa korjattavien artikkelien kokonaismääräkin koko ajan kasvaa ja jotenkin tilanne pitäisi pystyä hanskaamaan. Ja lisäksi nykytoimintamalleistakin on jo tullut jatkuvaa kitinää jota en jaksaisi jatkuvasti kuunnella ja lisäksi pidän nykyisiä poistokäyntöjä noin yleisesti huonoina. No mutta mutta, tämä on mun kolme penniäni aiheeseen. --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 18.29 (EEST)

Pelkkää ajanhukkaa kun epämerkittävyys ja lähteettömyys ei merkitse yhtään mitään. Pari esimerkkiä: Wikipedia:Poistoäänestykset/Jarmo Selin, Keskustelu:Toinen Kadunpoika. Edellisen äänestys osoittaa ettei jälkimmäisestäkään äänestämiseen kannata tuhlata aikaansa. Poiston syistä voisi joku nyt käydä poistamassa niin merkittävyys- kuin lähdevaateen paikkansapitämättöminä. --J (keskustelu) 31. toukokuuta 2012 kello 17.27 (EEST)

Myös kun vuosien estossa oleva käyttäjä tekee käytännössä lähteettömän resentistisen artikkelin kiertämällä estoa anonyymipalvelimella (Islannin ilmavalvonta), niin siihen ei ole puuttuminen: Keskustelu_käyttäjästä:Iivarius#Aurun_artikkelit. --J (keskustelu) 31. toukokuuta 2012 kello 23.24 (EEST)

Sekä Wikipedia:Poistoäänestykset/Toinen Kadunpoika että Wikipedia:Poistoäänestykset/Islannin ilmavalvonta ovat punalinkkejä, joten ei muuta kuin prosessia eteenpäin jos olet sitä mieltä etteivät aiheet sovellu Wikipediaan. Jafeluv (keskustelu) 1. kesäkuuta 2012 kello 03.30 (EEST)

Kun ilmeisesti sama usein estetty käyttäjä (sillä kertaa kai kuitenkin ilman estoa) tekee täysin lähteettömän artikkelin, jonka ainoa aihe ja sisältö on väittää, että Venäjää kutsuttiin tietyn 8 kk aikana tietyllä nimellä (vaikka ei oikeasti kutsuttukaan), niin yhteisö päättää ylivoimaisella enemmistöllä, että tällainen aihe on säilytettävä itsenäisenä artikkelina. Perustelujakaan ei semmoiseen kummemmin tarvita, sen kun vaan äänestetään. Näin se nyt vaan menee fi-wikissä. --Jmk (keskustelu) 1. kesäkuuta 2012 kello 09.10 (EEST)

Niin, tuossa tuli kumpaankin jo perustelut miksi äänestys on todennäköisimmin pelkkää ajanhukkaa. Lisäksi kaikki mainitut artikkelit ovat selvästi käytäntöjen merkittävyys, lähteellisyys, resentismi, eston kierto ja avointen palvelimien käyttö vastaisia, joilla perusteilla kaikki pitäisi poistaa ilman mitään äänestyksiä. Se ettei poisteta, pitäisi kirjata ohjeisiin uutena käytäntönä, joka poistaa käytöstä kaikki nuo edellämainitut käytännöt. --J (keskustelu) 1. kesäkuuta 2012 kello 17.10 (EEST)

Olkaa hyvät, J ja Jmk, tarttukaa toimeen ja muotoilkaa uusi käytäntöehdotus tuolta pohjalta! Kannatan sitä ilomielin! Iivarius (keskustelu) 1. kesäkuuta 2012 kello 17.19 (EEST)

Käytäntöjä on mainituista esimerkeistä päätellen de facto muutettu ilman minkään ehdotuksen tekoa. Sovittujen käytäntöjen noudattaminen taas ei vaadi mitään muutosehdotuksia. --J (keskustelu) 1. kesäkuuta 2012 kello 21.58 (EEST)

Pitäisikö ottaa yhteiset korjattavatalkoot, missä käytäisi vaikka ensin korjattava-luokka läpi. Korjattaisiin tai poistettaisiin korjattava teksti. Tälläiseen olisi mukava ryhtyä, kun olisi isompi joukko. Tuntuisi että saa jotain aikaiseksikin. Linnea (keskustelu) 31. toukokuuta 2012 kello 22.16 (EEST)

Wikipedia:Wikiprojekti Uuden tutkimuksen poisto 2011, Wikipedia:Wikiprojekti Neutraalius 2011. --Thi (keskustelu) 1. kesäkuuta 2012 kello 17.23 (EEST)

Meneillään oleva Korjaamo 2012 on periaatteessa tuollainen projekti jossa siivotaan yhdessä korjattavia artikkeleita. En oikein usko, että moneen samankaltaiseen projektiin riittää tekijöitä samaan aikaan. --Zache (keskustelu) 1. kesäkuuta 2012 kello 18.27 (EEST)

Karsintakuukausi on hyvä idea. Ensimmäinen poistettava artikkeli voisi olla vaikka Ilmalaiva ensimmäisessä maailmansodassa. Sen keskustelusivulla käydystä keskustelusta selviää myös miksi idea ei tule toimimaan: koska joku voi joskus haluta korjata artikkelin, sitä ei kannata koskaan poistaa. No matter how weak it is. Gopase+f (keskustelu) 1. kesäkuuta 2012 kello 08.50 (EEST)

Tagasin artikkelin Korjaamo 2012-projektiin mukaan, koska se oli Merikannon aloittamien artikkelien joukossa. --Zache (keskustelu) 1. kesäkuuta 2012 kello 18.27 (EEST)

Yritetään muotoilla ajatusta tuohon liittyen; Se, että joku joskus haluaa korjata artikkelin ei riitä, koska Wikipediaan tulee koko ajan uusia artikkeleita jotka vaativat korjaamista. Nämä artikkelit tulevat eri aihealueille kuin korjattavat, koska ihmiset kirjoittavat niistä aiheista jotka heitä henkilökohtaisesti kiinnostavat ja kiinnostuksen kohteet ovat pääosin uniikkeja eivätkä siten vastaa aikaisemmin olemassa olevia artikkeleita. Tämän vuoksi Wikipedian pitäisi ensisijaisesti tukea niiden artikkeleiden kehittymistä joille löytyy muokkaajia ja antaa sellaisten runsaasti korjaamista vaativien aiheiden joille ei ole muokkaajia poistua. --Zache (keskustelu) 1. kesäkuuta 2012 kello 22.52 (EEST)

Mun mielestä idea on yhä edelleen hyvä, ja vaikka täällä tulee taas tätä periaatevastustusininää, kun "eihän täällä toimi tuo ja tuo, niin miksi tämä" ja "kun täällä kuitenkin säilytetään kaikki ja millään ei ole mitään väliä, niin" se ei mun mielestä ole olennaisesti konsensusta vaurioittava asia. Jos mitään ei koskaan yritetä, ei koskaan havaita, mikä toimisi. Kannatankin projektin käyttöönottoa. Iivarius (keskustelu) 1. kesäkuuta 2012 kello 23.32 (EEST)

Tässä on kuule jo jokunen vuosi tehty töitä karsinta- ja korjaustammikuun, -helmikuun, -maaliskuun ja muutaman muunkin kuukauden merkeissä. Että sellaista "ininää" jossa "mitään ei koskaan yritetä". Jos Zache ja sinä haluatte joskus osallistua tähän loppumattomaan savottaan yhden "karsintakuukauden" verran niin olkaa hyvä vain. Vähän epäselvältä tosin vaikuttaa, onko Zachen ehdotuksen loppujen lopuksi tarkoitus vaikeuttaa vai helpottaa huonolaatuisen tekstin karsimista. Esim. jos on ongelma-artikkeli oikein virallisesti "karsintakuukauden" leimalla merkattu, niin antaako leima siis artikkelille vuoden immuniteetin jona aikana sitä ei saa yrittääkään karsia, tyngittää tai poistaa? Tavoite, että ongelma-artikkeleita ei pitäisi "joutua vahtimaan" tuntuu vähä viittaavan siihen, että niihin puuttumista on siis tarkoitus hidastaa ja vaikeuttaa. --Jmk (keskustelu) 5. kesäkuuta 2012 kello 13.25 (EEST)

Vedä henkeä, lue Zachen kirjoittama teksti uudestaan ajatuksella, ja jos et vieläkään nää asiassa mitään hyvää, tuolla muualla on Wikipediaa myös. Ei tarvitse vaikeuttaa projektia, joka ei muuten kiinnosta. Iivarius (keskustelu) 5. kesäkuuta 2012 kello 14.33 (EEST)

Voisitko täsmentää syytöstäsi "projektin vaikeuttamisesta". Kuka vaikeuttaa, mitä ja miten. --Jmk (keskustelu) 5. kesäkuuta 2012 kello 14.38 (EEST)

Kannatan seuraavin muutoksin:

1) poistamisen tilalle tyngitys. Tällä vältetään ristiriidat sen kanssa, että artikkelien poistaminen on aina täällä niin radikaali toimenpide ja aiheuttaa riitoja. Toiseksi tyngästä on helpompi aloittaa kunnon artikkeli kuin tyhjästä.
2) lyhyempi aikaväli merkinnän ja tyngityksen välillä. Vuosi on niin pitkä aika, ettei ole motivoivaa ryhtyä talkoisiin jos varsinainen tulos näkyy vasta vuoden päästä. Esim. 3 kk parempi.
3) mieluummin elokuu kuin heinäkuu. Heinäkuussahan on jo perinteikkäät lähdetalkoot. Toisaalta voi pohtia tarvitaanko erityistä kuukausikampanjaa lainkaan - entä jos vain tehdään "tyngitettävä jos ei korjata aikarajaan xxx mennessä" -malline, jota voi käyttää ympäri vuoden? --ML (keskustelu) 4. kesäkuuta 2012 kello 13.50 (EEST)

Vastauksia;

1. Muutin ehdotuksen tekstimuotoa jo aikaisemmin sellaiseksi, että artikkelit ainoastaan tyngitettäisiin.
2. Tarkoitus tuossa ei varsinaisesti ole "talkoot". Ensinnäkin en usko, että fiwikissä on työmäärällisesti mahdollista tehdä tuossa mittakaavassa korjauksia muutamassa kuukaudessa ja vuodessakin niiden tekeminen on haastavaa vaikka halukkaita löytyisikin. Esimerkkinä vaikka Korjaamo2012-projekti tai Crashin muokkausten läpikäyminen jotka molemmat ovat vieneet kuukausitolkulla aikaa. Sen sijaan se päämäärä on siinä, että poistetaan (tässä tapauksessa tyngitetään) sellaisia artikkeleita joista kukaan ei välitä jolloin ongelmallisesta sisällöstä päästään eroon sitä kautta. Vuosi on aikarajana tuossa sitä varten, että siinä on riittävän pitkä aika jolloin kaikilla, myös muilla kuin Wikipedian aktiivikirjoittajilla, on mahdollisuus reagoida ilmoitukseen. Se, että käyttäjät kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen tekee todennäköisemmäksi sen, että he muokkaavat itse artikkelia paremmaksi sen sijaan että käyttäjät vänkäisivät keskenään siitä saako artikkelin tyngittää.
3. Ehdotuksessa on täsmälliset aikarajat sitä varten, että ne lisäävät ennustettavuutta ja siten vähentää tunnetta siitä että artikkeleita joutuu vahtimaan. Ja tämä on taas yksi asia joka vähentää sen todennäköisyyttä, että käyttäjät käyvät kiinni toisiinsa artikkeleiden sijaan. --Zache (keskustelu) 5. kesäkuuta 2012 kello 13.01 (EEST)

Syntymävuosiluokka

Miksi ennen suomenkielisessä Wikipediassa, toisin kuin muissa Wikipedioissa ei suvaittu syntymävuosiluokkia mutta nyt suvaitaan? 212.226.42.193 5. kesäkuuta 2012 kello 12.40 (EEST)

Maailma muuttuu kuten myös Wikipedia. Keskustelua täällä ja äänestys täällä. --Harriv (keskustelu) 5. kesäkuuta 2012 kello 12.48 (EEST)

Eli aikoinaan päätettiin, että kyseisiä luokkia ei tarvita. Sittemmin haluttiin osallistua Wikipedioiden väliseen automatisoituun syntymä- ja kuolinvuositietojen vertailuun joka käyttää noita luokkia ja luokat luotiin uudestaan. --Zache (keskustelu) 5. kesäkuuta 2012 kello 12.51 (EEST)

Olisiko muuten teknisesti mahdollista luokkien avulla listata botilla tapauksia, joissa esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian syntymä-/kuolinvuositiedot eroavat suomenkielisestä? Siis että meillä vaikka synnyinvuodeksi ilmoitettaisiin 1920 ja enkkuwikissä 1922? Sellainenkin voisi olla potentiaalisten virheiden metsästyksen kannalta hyvin kätevä temppu. – Haltiamieli 5. kesäkuuta 2012 kello 18.04 (EEST)

Tuo on hyvä idea ja Zache on vuonna 2010 tehnytkin tällaisen listan: Wikipedia:Wikiprojekti Henkilöartikkeleiden syntymä- ja kuolinvuosiluokat/tarkistettavia-virheelliset syntymävuodet. Ei varmaan olisi mahdotonta tehdä bottiajoa uudestaan. --Alcedoatthis 18. kesäkuuta 2012 kello 03.58 (EEST)

Miten me suhtaudutaan tällaiseen lähteettömään tietoon

Esimerkkinä Asan diskografia, siellähän on vierailina osio joissa ei ole lähteitä ja jotka on hyvin vaikea lähteistää, tarvitaanko tuollaisia taulukoita ollenkaan. Mielestäni ei koska muuten me jouduttaisiin esimerkkinä laittamaan Heikki Laurila artikkeliin kaikki ne 7 272 raitaa milklä hän on vierailijana.--Musamies (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 10.42 (EEST)

Mä hoitaisin jutun niin, että laittaisin esiintyjän kohdalle maininnan, jos on esiintynyt usein jonkun tietyn toisen esiintyjän vierailijana enkä listaisi jokaista mahdollista. Sitten levyn artikkelissa voi esitellä vierailijoitakin, jos niitä sattuu sillä levyllä esiintymään. Ja lähteet pitäisi tietty löytyä kaikkiin artikkeleihin edes jossain muodossa, ei siitä ole syytä poiketa tässä kohtaa. --Velma (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 10.48 (EEST)

Ei syytä poistaa. Vierailijat mainitaan normaalisti albumin kansilehdessä, joten tiedot on verrattavissa albumiartikkelien biisilistoihin, joille ei myöskään yleensä ole erikseen mainittu lähdettä. Räppärien vierailuja ei oikein voi verrata siihen, että joku soittaa kitaraa jollain raidalla, sillä vierailijat usein sanoittavat oman osuutensa. Tässä on käytetty primäärilähteitä, mutta en pidä sitä ongelmana sillä tietoihin ei sisälly tulkintaa. --Jisis (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 14.57 (EEST)

Olen samoila linjoilla. "Vierailukulttuuri" on aivan erilainen hip hop -musiikissa kuin mitä se on yleensä muissa genreissä. Siinä missä muut pyytävät mukaan laulamaan / soittamaan tietyn osuudeen kappaleeltaan, monesti hip hop -musiikissa "vierailijat" osallistuvat kappaleen tekemiseen kokonaisvaltaisemmin. Jossain tapauksissa pitäisi varmaan puhua enemmänkin yhdessä levytetyistä kappaleista kuin vierailuista, vaikka kappaleet ovatkin vain yhden osapuolen levyllä. linnea (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 18.54 (EEST)

Joo. Esimerkki hyvin tehdystä hiphop-diskografiasta on en-wikin suositeltu en:Eminem discography. Vierailut on mainittu ja tuskin olisi suositelluksi muuten päässytkään. --Jisis (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 19.47 (EEST)

Ei tarvita. Asiasta on keskusteltu ennenkin ja tulokseksi tuli että mitään vierailulistaa ei pidä artikkeleihin tehdä vaan vain oman levyt ja missä bändissä on vakituisena jäsenenä. Joku voi löytää sen keskustelun. Se on hyvä käytäntö ja pitää artikkelit tolkussaan. Velmalla hyvä näkemys. --Derpent (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 17.01 (EEST)