Birutė
| Birutė | |
|---|---|
 Piirros Birutėsta 1800-luvulta |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | tuntemattomana aikana Palangassa |
| Kuollut | mahdollisesti vuonna 1389 Brestissä |
Birutė oli tarinan mukaan 1300-luvulla eläneen Liettuan suuriruhtinas Kęstutisin vaimo. Hänen elämästään ei tiedetä paljoa ja hänen tarinaansa on liitetty legendoja. Hänen on sanottu olleen myöhemmin hallinneen Vytautas Suuren äiti. Birutė oli tärkeämpi varsinaisesti vasta kuolemansa jälkeen, jolloin hänen kuolinpaikkaansa Palangassa, niin sanottuun Birutėn kukkulaan, liitettiin pakanallisia palvontamenoja. Kansallisromantikot omaksuivat Birutėn tarinan 1800-luvulla muuallakin Liettuassa voimakkaasti.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Birutėn tarina on kirjattu esimerkiksi niin sanottuihin Liettuan kronikoihin, jotka kirjoitettiin Liettuan suuriruhtinaskunnan aikana. Tarinan mukaan Birutė syntyi lähellä Palangaa Itämeren rannikolla. Hän oli pakanapapitar ja oli siksi vannonut naimattomuutta.[1]
Birutėn tarinan tunnetuin osa liittyy hänen ja Kęstutisin tapaamiseen. Kęstutis liikkui Palangan seudulla, jossa hän tapasi Birutėn ja rakastui. Hän pyysi Birutėa mukaansa, johon tämä ei suostunut naimattomuusvalansa takia. Kęstutis ryösti kuitenkin Birutėn mukaansa Trakaihin, jossa hän järjesti heille hääpidot. Vuonna 1350 parille syntyi ensimmäinen poika Vytautas. Myöhemmin he saivat vielä kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Birutė oli ilmeisesti vasta Kęstutisin toinen vaimo, sillä tällä oli jo ennestään vanhempia lapsia.[1]
Kęstutis hallitsi Liettuaa varsinaisen suuriruhtinas Algirdasin ohella, ja jälkimmäisen kuoltua vuonna 1377 valtaan nousi hänen poikansa ja kristillistämistä kannattanut Jogaila. Pakanallisuutta kannattanut Kęstutis kaappasi vallan vuonna 1381, mutta Jogaila kaappasi vallan takaisin seuraavana vuonna ja vangitsi Kęstutisin ja tämän pojan Vytautasin. Kęstutis kuoli vähän vangitsemisensa jälkeen. Vytautasin onnistui puolestaan karata Saksalaisen ritarikunnan maille.[1] Tällä välin Birutė oli puolestaan lähetetty turvaan sekasorron keskeltä Brastaan eli nykyiseen Brestiin, jossa hän myöhemmin kuoli. Eri lähteissä väitetään, että hänet surmattiin joko Jogailan käskystä tai että hän kuoli luonnollisesti noin vuonna 1389. Tarinan mukaan hänet haudattiin kukkulalle Palangan lähistölle.[2]
Kuoleman jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Birutėn hautauspaikasta tuli hänen kuolemansa jälkeen palvonnan kohde. 1500-luvulla elänyt puolanliettualainen historioija Maciej Stryjkowski kirjoitti paikallisten pitävän juhlia paikalla ja uskovan saavansa tästä onnea. Katolista kirkkoa menot alkoivat lopulta huolestuttaa, ja myöhemmin paikalle pystytettiin Neitsyt Marian patsas palvontamenojen ohjaamiseksi kirkon mielestä oikeaan suuntaan.[1] 1800-luvulla liettualaiset kansallisromantikot hyödynsivät Birutėn tarinaa. Vuonna 1869 paikalle rakennettiin kappeli. Tarina on edelleen melko tunnettu Liettuassa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kallio, Aulis: Liettuan historia, s. 54–55. Tampere: Jagellonica-kulttuuriyhdistys ry, 2009. ISBN 978-951-98665-3-6
- ↑ Birute Palanga - Amber Park Museum. Arkistoitu 17.10.2016. Viitattu 14.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Birute Hill Palanga - Amber Park Museum. Arkistoitu 3.6.2009. Viitattu 14.1.2012. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
