Suomen valtioneuvosto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen valtioneuvosto
Asema toimeenpaneva elin
Perustettu 27. marraskuuta 1917
Virkakunta
Nykyinen hallitus Orpon hallitus
Pääministeri Petteri Orpo
Pääministerin sijainen Riikka Purra
Ministerit 19
Hallinto
Työskentelykielet suomi
ruotsi
Ministeriöt 12
Sijainti Helsinki, Suomi
Verkkosivusto
valtioneuvosto.fi
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna
Laki ja julistukset

Muut sopimukset

Toimeenpanovalta
Tasavallan presidentti

Valtioneuvosto

Keskushallinto

Aluehallinto

Paikallishallinto

Lainsäädäntövalta

Eduskunta

Valiokunnat

Tuomiovalta
Yleinen tuomioistuin

Hallintotuomioistuin

Erityistuomioistuin

Syyttäjälaitos

Laillisuusvalvonta ja tarkastus

Tarkastus

Valtuutetut

Suomen Pankki
Muut toimielimet

Talousarvion ulkopuoliset rahastot

Muut julkisoikeudelliset rahastot

Julkisoikeudelliset laitokset

Julkisoikeudelliset säätiöt

Vaalit
Oikeus

Hallintolainsäädäntö

Koulutus

Politiikka
Ulkosuhteet
Muu julkishallinto

Hallinnollinen aluejako

Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus, ruots. statsrådet) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin. Se käsittää pääministerin ja ministerien muodostaman hallintovallan keskittymän ja laajemmassa merkityksessä sillä tarkoitetaan valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä. Toimeenpanovalta kuuluu perustuslain mukaan valtioneuvostolle, toisin sanoen se panee eduskunnan ja tasavallan presidentin päätökset täytäntöön ja antaa asetuksia. Valtioneuvostolla on oikeus antaa asetuksia laissa säädetyissä asioissa.

Parlamentarismin periaatteen mukaisesti valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta (PeL 3 §). Valtioneuvosto antaa yhdessä presidentin kanssa esitykset eduskunnalle (hallituksen esitys). Hallituksen istunnosta käytetään nimitystä presidentin esittely.

Kesäkuun 20. päivästä 2023 alkaen valtioneuvoston on muodostanut Orpon hallitus, jonka pääministerinä toimii Petteri Orpo.

Nimitystä valtioneuvosto on käytetty vuoden 1918 lopusta, Ingmanin I hallituksen muodostamisesta lähtien. Sitä ennen Suomen hallituksista käytettiin nimitystä senaatti.

Koostumus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvostoa johtaa pääministeri, hänen apunaan on valtioneuvoston kanslia, yksi kahdestatoista ministeriöstä, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.

Presidentti nimittää ministerit pääministerin esityksestä. Ministeriksi nimitettävien on oltava lain mukaan ”rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja” Suomen kansalaisia. Ministerien ei tarvitse olla kansanedustajia. Ministerit ovat virkatoimistaan vastuullisia eduskunnalle, ministerien ja koko hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta.

Suomessa on nykyisin 12 ministeriötä.[1] Ne vastaavat toimialallaan lainsäädännön valmistelusta ja valtioneuvostossa päätettävien asioiden valmistelusta.

Valtioneuvostossa voi olla myös enemmän ministereitä kuin ministeriöitä on. Osin tämä johtuu tehtävien jakamisesta ja osin salkuttomista ministereistä, joita nimitetään valtatasapainon takia.

Ministerivaliokunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvostossa on asioiden valmistelua varten neljä pysyvää, lakimääräistä valiokuntaa. Jokaisen valiokunnan puheenjohtajana toimii pääministeri.

Koko itsenäisyyden ajan ovat toimineet ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta sekä raha-asiainvaliokunta. Monissa toisen maailmansodan jälkeisissä hallituksissa asetettu talouspoliittinen ministerivaliokunta vakinaistettiin vuonna 1977. Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi on edellisten lisäksi asetettu EU-ministerivaliokunta.

Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävien asioiden valmistelua varten voidaan tarvittaessa asettaa muitakin ministerivaliokuntia, joiden jäsenet määrää pääministeri.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan jäseninä ovat pääministerin lisäksi ulkoministeri ja puolustusministeri sekä kolme muuta, pääministerin määräämää ministeriä. Valiokunta käsittelee tärkeät ulko- ja turvallisuuspoliittiset ja muut Suomen ulkovaltasuhteisiin liittyvät kysymykset. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkoasiainhallinnon korkeiden virkamiesten nimitykset, ulkopoliittiset puheet ja lausunnot sekä valtiovierailuja ja kansainvälisiä järjestöjä ja konferensseja koskevat asiat.

Raha-asiainvaliokunnan jäseninä ovat lain mukaan pääministeri, valtiovarainministeri ja vaihtuvana jäsenenä se ministeri, jonka hallinnonalaan käsiteltävä asia kuuluu. Edellisten lisäksi valiokuntaan kuuluu yksi pääministerin määräämä ministeri. Valiokunnan tärkeimpänä tehtävänä on valmistella taloudellisesti erityisen merkittävät asiat, nimenomaan sellaiset, jotka kuuluvat ministeriöiden päätösvaltaan ja joissa valiokunnan käsittely siten edeltää ministeriöissä tapahtuvaa lopullista käsittelyä. Valiokunnalla on eräänlainen veto-oikeus, koska ministeriö ei voi tehdä päätöstä, joka aiheuttaisi suuremman menon kuin valiokunnan hyväksymä päätösehdotus. Ellei valiokunta yhdy ministeriön aikomaan ratkaisuun eikä ministeriö siitä luovu, asia on alistettava koko valtioneuvoston ratkaistavaksi. Sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valiokuntaan että raha-asiainvaliokuntaan voidaan tarvittaessa määrätä lisäjäseniä.

Enintään yhdeksänjäsenisen talouspoliittisen ministerivaliokunnan tehtävänä on muiden muassa kokonaistaloudellista kehitystä ja yleisiä talouspoliittisia toimia koskevien asioiden sekä julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivojen käsittely. Keskeisen toimialansa vuoksi se on eräänlainen valtioneuvoston yleinen työvaliokunta.

EU-ministerivaliokunta on Suomen suhteita unioniin keskeisesti koordinoiva ja hallituksen kannanottoja valmisteleva työryhmä. Puheenjohtajana pääministeri voi tuoda sinne haluamansa asian, samoin ministeri omaan toimialaansa kuuluvan asian. Suureksi osaksi valiokunnan käsittelemät asiat tulevat kuitenkin ministeriöiden kansliapäälliköiden kautta.[2]

Valtioneuvoston jäsenten palkkiot ja etuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palkkiot

Valtioneuvoston jäsenille maksetaan tehtävän asianmukaisen hoitamisen vaatima palkkio. Palkkio vastaa suuruudeltaan eduskunnan varapuhemiehelle maksettavaa palkkiota vähennettynä viidellä prosentilla. Vuonna 2019 palkkion suuruus on 9 287,91 euroa kuukaudessa. Pääministerin palkkio vastaa puhemiehen palkkiota vähennettynä viidellä prosentilla ja on 11 142,33 euroa kuukaudessa. Palkkio on veronalaista tuloa.

Kansanedustajana toimivalle ministerille maksetaan ministerin palkkion lisäksi kansanedustajan palkkiota ja kulukorvausta. Eduskunta kuitenkin pidättää ministeriksi valitulta kansanedustajalta puolet kansanedustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta.[3]

Lomat

Valtioneuvoston jäsenellä on kalenterivuosittain oikeus vuosilomaan rinnastettavaan 30 päivän vapaaseen, jonka sijoittumisesta päättää valtioneuvoston yleisistunto. Jos valtioneuvoston jäsen ei voi pitää vapaataan, se korvataan hänelle rahamääräisenä.[4] Valtioneuvoston jäsenelle maksetaan myös lomarahaa.[5]

Kuljetus- ja turvallisuuspalvelut

Valtioneuvoston jäsenen virka-autopalvelusta sekä kuljetus- ja turvallisuusjärjestelyistä määrätään valtioneuvoston kanslian päätöksellä.[4]

Kulukorvaukset

Valtioneuvoston jäsenelle korvataan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kohtuulliset kustannukset valtioneuvoston kanslian päätöksellä.[4]

Matkustusoikeus ja matkakorvaukset

Valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyy oikeus maksuttomaan matkustamiseen. Tämä ei ole veronalaista tuloa.[6] Valtioneuvoston jäsenten virkamatkat korvataan samankaltaisella tavalla kuin valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta on sovittu.[4]

Oikeuskanslerinvirasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvoston yhteydessä toimiva oikeuskansleri ja oikeuskanslerinvirasto valvoo valtioneuvoston, sen jäsenten ja presidentin päätösten ja toimenpiteiden lainmukaisuutta. Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tarkastamalla yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että havaitut virheet voidaan korjata. Vuonna 2003 tarkastettiin noin 2 300 lista-asiaa.

Suomen hallitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitusten keskimääräinen ikä on 509 päivää (22. joulukuuta 2024).

Taulukossa muoto on jokin seuraavista:

e.=enemmistöhallitus
v.=vähemmistöhallitus
vm.=virkamieshallitus
Hallitus[7] Muoto[7] Hallitus-
puolueiden
kansan-
edustajien
lukumäärä 		Hallituspuolueet (alussa)
(< = liittyi, > = poistui)[7] 		Vallassa[7] Nimittäjä

(toimikausi)

Ajankohta Päivät
1. Svinhufvud I e. 103 NSP, RKP, SP, ML 27.11.1917–27.5.1918 182 eduskunta

1917–1919

2. Paasikivi I e. 103 NSP, RKP, SP, ML 27.5.1918–27.11.1918 185 P. E. Svinhufvud

(1918)
3. Ingman I v.[Huom 1] 77 Kok., RKP, Ed. 27.11.1918–17.4.1919 142
4. K. Castrén v. 90 Ed., RKP, ML 17.4.1919–15.8.1919 121 Gustaf Mannerheim

(1918–1919)
5. Vennola I v. 68 Ed., ML 15.8.1919–15.3.1920 214 K. J. Ståhlberg

(1919–1925)
6. Erich e. 118 Kok., Ed., RKP, ML 15.3.1920–9.4.1921 391
7. Vennola II v. 68 Ed., ML 9.4.1921–2.6.1922 420
8. Cajander I vm. virkamieshallitus 2.6.1922–14.11.1922 166
9. Kallio I v. 60 Ed., ML 14.11.1922–18.1.1924 431
10. Cajander II vm. virkamieshallitus 18.1.1924–31.5.1924 135
11. Ingman II e. 122 Kok., Ed., RKP, ML 31.5.1924–31.3.1925 305
12. Tulenheimo v. 82 Kok., ML 31.3.1925–31.12.1925 276 Lauri Kristian Relander

(1925–1931)
13. Kallio II v. 82 ML, Kok. 31.12.1925–13.12.1926 348
14. Tanner v. 60 SDP 13.12.1926–17.12.1927 370
15. Sunila I v. 52 ML 17.12.1927–22.12.1928 372
16. Mantere v. 10 Ed. 22.12.1928–16.8.1929 238
17. Kallio III v. 60 ML 16.8.1929–4.7.1930 323
18. Svinhufvud II e. 132 Kok., ML, RKP, Ed. 4.7.1930–21.3.1931 261
19. Sunila II e. 132 ML, Kok., Ed., RKP 21.3.1931–14.12.1932 635 P. E. Svinhufvud

(1931–1937)
20. Kivimäki v. 85 ML, Ed., RKP 14.12.1932–7.10.1936 1394
21. Kallio IV v. 60 ML, Ed. 7.10.1936–12.3.1937 157
22. Cajander III e. 164 Ed., SDP, ML, RKP 12.3.1937–1.12.1939 995 Kyösti Kallio

(1937–1940)
23. Ryti I e. 165 SDP, ML, RKP, Ed. 1.12.1939–27.3.1940 118
24. Ryti II e. 190 SDP, ML, Kok., RKP, Ed. 27.3.1940-4.1.1941 284
25. Rangell e. 198 < 200 ML, Kok., Ed., SDP, RKP, IKL 4.1.1941–5.3.1943 791 Risto Ryti

(1940–1944)
26. Linkomies e. 190 Kok., Ed.,ML, SDP, RKP 5.3.1943–8.8.1944 523
27. Hackzell e. 190 SDP, ML, Kok., RKP, Ed. 8.8.1944– 21.9.1944 45 Gustaf Mannerheim

(1944–1946)
28. U. Castrén e. 190 Kok., SDP, ML, Ed., RKP 21.9.1944–17.11.1944 58
29. Paasikivi II e. 165 SDP, ML, Ed., RKP, SKDL 17.11.1944–17.4.1945 152
30. Paasikivi III e. 171 SDP, SKDL, ML, Ed., RKP 17.4.1945–26.3.1946 344
31. Pekkala e. 162 SKDL, SDP, ML, RKP 26.3.1946–29.7.1948 857 J. K. Paasikivi

(1946–1956)
32. Fagerholm I v. 54 SDP 29.7.1948–17.3.1950 597
33. Kekkonen I v. 75 ML, Ed., RKP 17.3.1950–17.1.1951 307
34. Kekkonen II e. 129 ML, SDP, RKP, Ed. 17.1.1951–20.9.1951 247
35. Kekkonen III e. 119 ML, SDP, RKP 20.9.1951–9.7.1953 659
36. Kekkonen IV v. 66 ML, RKP 9.7.1953–17.11.1953 132
37. Tuomioja vm.[Huom 2] virkamieshallitus 17.11.1953–5.5.1954 170
38. Törngren e. 120 RKP, SDP, ML 5.5.1954–20.10.1954 169
39. Kekkonen V e. 107 ML, SDP 20.10.1954–3.3.1956 501
40. Fagerholm II e. 120 SDP, ML, RKP 3.3.1956–27.5.1957 451 Urho Kekkonen

(1956–1982)
41. Sukselainen I v. 79 ML, RKP, TPSL, KP 27.5.1957–29.11.1957 187
42. von Fieandt vm. virkamieshallitus 29.11.1957–26.4.1958 149
43. Kuuskoski vm. virkamieshallitus 26.4.1958–29.8.1958 126
44. Fagerholm III e. 152 SDP, ML, Kok., KP, RKP 29.8.1958–13.1.1959 138
45. Sukselainen II v. 62 ML, RKP 13.1.1959–14.7.1961 914
46. Miettunen I v. 48 ML 14.7.1961–13.4.1962 274
47. Karjalainen I e. 114 ML, TPSL, RKP, Kok., KP 13.4.1962–18.12.1963 615
48. Lehto vm. virkamieshallitus 18.12.1963–12.9.1964 270
49. Virolainen e. 112 Kesk., Kok., RKP, KP 12.9.1964–27.5.1966 623
50. Paasio I e. 152 SDP, Kesk., SKDL, TPSL 27.5.1966–22.3.1968 666
51. Koivisto I e. 164 SDP, Kesk., RKP, SKDL, TPSL 22.3.1968–14.5.1970 784
52. Aura I vm. virkamieshallitus 14.5.1970–15.7.1970 63
53. Karjalainen II e. 144 Kesk., SDP, RKP, LKP, SKDL 15.7.1970–29.10.1971 472
54. Aura II vm. virkamieshallitus 29.10.1971–23.2.1972 118
55. Paasio II v. 55 SDP 23.2.1972–4.9.1972 195
56. Sorsa I e. 109 SDP, Kesk., RKP, LKP 4.9.1972–13.6.1975 1013
57. Liinamaa vm. virkamieshallitus 13.6.1975–30.11.1975 171
58. Miettunen II e. 152 SDP, Kesk., SKDL, RKP, LKP 30.11.1975–29.9.1976 305
59. Miettunen III v. 58 Kesk., RKP, LKP 29.9.1976–15.5.1977 229
60. Sorsa II e. 152 SDP, Kesk., RKP, LKP, SKDL 15.5.1977–26.5.1979 742
61. Koivisto II e. 133 SDP, Kesk., RKP, SKDL 26.5.1979–19.2.1982 1001
62. Sorsa III e. 133 >< 102 SDP, Kesk., RKP, > SKDL, < LKP 19.2.1982–6.5.1983 442 Mauno Koivisto

(1982–1994)
63. Sorsa IV e. 123 SDP, Kesk., RKP, SMP 6.5.1983–30.4.1987 1456
64. Holkeri e. 131 > 122 Kok., SDP, RKP, > SMP 30.4.1987–26.4.1991 1458
65. Aho e. 115 > 107 Kesk., Kok., RKP, > SKL 26.4.1991–13.4.1995 1449
66. Lipponen I e. 145 SDP, Kok., Vas., Vihr., RKP 13.4.1995–15.4.1999 1464 Martti Ahtisaari

(1994–2000)
67. Lipponen II e. 140 > 129 SDP, Kok., Vas., RKP, > Vihr. 15.4.1999–17.4.2003 1464
68. Jäätteenmäki e. 117 Kesk., SDP, RKP 17.4.2003–24.6.2003 69 Tarja Halonen

(2000–2012)
69. Vanhanen I e. 117 Kesk., SDP, RKP 24.6.2003–19.4.2007 1396
70. Vanhanen II e. 126 Kesk., Kok., Vihr., RKP 19.4.2007–22.6.2010 1161
71. Kiviniemi e. 126 Kesk., Kok., Vihr., RKP 22.6.2010–22.6.2011 366
72. Katainen e. 128 > 126 > 112 Kok., SDP, Vihr., RKP, KD, > vr, > Vas. 22.6.2011–24.6.2014 1099
73. Stubb e. 112 > 102 Kok., SDP, RKP, KD, > Vihr. 24.6.2014–29.5.2015 340 Sauli Niinistö

(2012–2024)
74. Sipilä e. 124 > 123 >
< 106 > 105 > 103 		Kesk., Kok., > PS, < Sin., > TL > Liik. 29.5.2015–6.6.2019 1470
75. Rinne e. 117 SDP, Kesk., Vihr., Vas., RKP 6.6.2019–10.12.2019 188
76. Marin e. 117 SDP, Kesk., Vihr., Vas., RKP 10.12.2019–20.6.2023 1289
77. Orpo e. 109 Kok., PS, RKP, KD 20.6.2023– 552

Huomautukset

  1. ↑ Ingmanin hallitus oli käytännössä enemmistöhallitus johtuen sisällissodan aiheuttamasta ”tynkäeduskunnasta”, jossa oli (enimmilläänkin) vain 111 kansanedustajaa.
  2. ↑ Vaikka kyseessä oli virkamieshallitus, oli useilla hallituksen ministereillä vahvat suhteet eduskuntapuolueisiin, kuten pääministeri Tuomiojalla (hänen puolueensa ei kuitenkaan tuolloin ollut eduskunnassa). Hallituksen aktiivisena tukena katsotaankin olleen ainakin 53 kansanedustajaa.

Hallitukset vaalikausittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaalikausi Hallitukset
1917–1919 1. Svinhufvud I
2. Paasikivi I
3. Ingman I
1919–1922 4. K. Castrén
5. Vennola I
6. Erich
7. Vennola II
8. Cajander I
1922–1924 9. Kallio I
10. Cajander II
1924–1927 11. Ingman II
12. Tulenheimo
13. Kallio II
14. Tanner
1927–1929 15. Sunila I
16. Mantere
1929–1930 17. Kallio III
1930–1933 18. Svinhufvud II
19. Sunila II
20. Kivimäki
1933–1936 20. Kivimäki
1936–1939 20. Kivimäki
21. Kallio IV
22. Cajander III
1939–1945 22. Cajander III
23. Ryti I
24. Ryti II
25. Rangell
26. Linkomies
27. Hackzell
28. U. Castrén
29. Paasikivi II
1945–1948 30. Paasikivi III
31. Pekkala
1948–1951 32. Fagerholm I
33. Kekkonen I
34. Kekkonen II
1951–1954 35. Kekkonen III
36. Kekkonen IV
37. Tuomioja
1954–1958 38. Törngren
39. Kekkonen V
40. Fagerholm II
41. Sukselainen I
42. von Fieandt
43. Kuuskoski
1958–1962 44. Fagerholm III
45. Sukselainen II
46. Miettunen I
1962–1966 47. Karjalainen I
48. Lehto
49. Virolainen
1966–1970 50. Paasio I
51. Koivisto I
1970–1972 52. Aura I
53. Karjalainen II
54. Aura II
1972–1975 55. Paasio II
56. Sorsa I
57. Liinamaa
1975–1979 58. Miettunen II
59. Miettunen III
60. Sorsa II
1979–1983 61. Koivisto II
62. Sorsa III
1983–1987 63. Sorsa IV
1987–1991 64. Holkeri
1991–1995 65. Aho
1995–1999 66. Lipponen I
1999–2003 67. Lipponen II
2003–2007 68. Jäätteenmäki
69. Vanhanen I
2007–2011 70. Vanhanen II
71. Kiviniemi
2011–2015 72. Katainen
73. Stubb
2015–2019 74. Sipilä
2019–2023 75. Rinne
76. Marin
2023–2027 77. Orpo

Hallitukset aikajanalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orpon hallitusMarinin hallitusRinteen hallitusSipilän hallitusStubbin hallitusKataisen hallitusKiviniemen hallitusVanhasen II hallitusVanhasen I hallitusJäätteenmäen hallitusLipposen II hallitusLipposen I hallitusAhon hallitusHolkerin hallitusSorsan IV hallitusSorsan III hallitusKoiviston II hallitusSorsan II hallitusMiettusen III hallitusMiettusen II hallitusLiinamaan hallitusSorsan I hallitusPaasion II hallitusAuran II hallitusKarjalaisen II hallitusAuran I hallitusKoiviston I hallitusPaasion I hallitusVirolaisen hallitusLehdon hallitusKarjalaisen I hallitusMiettusen I hallitusSukselaisen II hallitusFagerholmin III hallitusKuuskosken hallitusvon Fieandtin hallitusSukselaisen I hallitusFagerholmin II hallitusKekkosen V hallitusTörngrenin hallitusTuomiojan hallitusKekkosen IV hallitusKekkosen III hallitusKekkosen II hallitusKekkosen I hallitusFagerholmin I hallitusPekkalan hallitusPaasikiven III hallitusPaasikiven II hallitusUrho Castrénin hallitusHackzellin hallitusLinkomiehen hallitusRangellin hallitusRytin II hallitusRytin I hallitusCajanderin III hallitusKallion IV hallitusKivimäen hallitusSunilan II hallitusSvinhufvudin II hallitusKallion III hallitusMantereen hallitusSunilan I hallitusTannerin hallitusKallion II hallitusTulenheimon hallitusIngmanin II hallitusCajanderin II hallitusKallion I hallitusCajanderin I hallitusVennolan II hallitusErichin hallitusVennolan I hallitusKaarlo Castrénin hallitusIngmanin I hallitusPaasikiven I hallitusSvinhufvudin I hallitus

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Laki valtioneuvostosta 1 §
  2. ↑ Jaakko Nousiainen: Suomen poliittinen järjestelmä (10., uudistettu painos), s. 228–229. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22759-5.
  3. ↑ Ministerien palkkiot ja sidonnaisuudet Valtioneuvosto. Viitattu 20.3.2019.[vanhentunut linkki]
  4. ↑ a b c d Laki valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista (Arkistoitu – Internet Archive) 8.12.2006/1096
  5. ↑ HE 93/2006. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista sekä tuloverolain 70 §:n muuttamisesta, kohta 3, otsikko "Lomaan rinnastettava vapaa".
  6. ↑ Tuloverolaki 70 § 3 mom (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ a b c d Hallitukset aikajärjestyksessä Valtioneuvosto. Arkistoitu 22.1.2021. Viitattu 2.7.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen valtioneuvosto.
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Asetus Senaatin nimen muuttamisesta
Edeltäjä:
Keisarillinen Suomen senaatti

1816–1916

Suomen valtioneuvosto
1917–


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_valtioneuvosto&oldid=22899982”