Suomen sosiaali- ja terveysministeriö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sosiaali- ja terveysministeriö
Social- och hälsovårdsministeriet
Lyhenne STM
Ministeri(t)
– Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso
– Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen
– Työministeri (työttömyysturvaan ja aikuiskoulutukseen liittyvät asiat) Arto Satonen
Kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi
Budjetti 16,3 mrd. € (2024)[1]
Työntekijöitä 458 (2024)[2]
Osoite Meritullinkatu 8, Helsinki. PL 33, 00023 Valtioneuvosto.
Aiheesta muualla
Sivusto

Suomen sosiaali- ja terveysministeriö (ruots. Social- och hälsovårdsministeriet, lyhenne STM[3]) on sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelusta, ohjauksesta ja toimeenpanosta vastaava ministeriö. Osana valtioneuvostoa ministeriö toteuttaa hallitusohjelmaa, valmistelee oman toimialansa lainsäädännön ja keskeiset uudistukset, ohjaa niiden toteuttamista ja huolehtii valtioneuvoston esikuntatehtävistä.[4]

Sosiaali- ja terveysministeriön juuret ja hyvinvointivaltion rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaali- ja terveysministeriön juuret ulottuvat vuoteen 1917, jolloin Suomen sosiaalihallinto eriytettiin omaksi toimialakseen. Alun perin sosiaaliministeriönä tunnettu virasto keskittyi muun muassa työväenasioihin, köyhäinhoitoon ja sosiaalivakuutuksen kehittämiseen. Sotien jälkeinen jälleenrakentaminen loi pohjan hyvinvointivaltion kasvulle, ja 1950–1970-luvuilla toteutettiin merkittäviä uudistuksia, kuten kansaneläke- ja sairasvakuutuslaki, äitiysavustus, neuvolaverkosto sekä laaja sairaalajärjestelmä. Vuonna 1968 ministeriö sai nykyisen nimensä, kun terveydenhuolto siirtyi sen vastuulle.

Kriisien ja muutosten keskellä kohti nykyaikaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvun talouskasvun vuosina ministeriö laajensi sosiaaliturvaa ja kehitti muun muassa työsuojelua, lapsiperheiden etuuksia ja vammaisten palveluita. 1990-luvun lama asetti uusia haasteita, mutta sosiaaliturvajärjestelmä säilyi vahvana talouskriisistä huolimatta. EU-jäsenyys vuonna 1995 toi mukanaan uusia kansainvälisiä velvoitteita ja sääntelyä, minkä vuoksi kansallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa on mukautettu eurooppalaisiin linjauksiin.

Uudistusten aika: sosiaaliturva ja terveydenhuolto 2000-luvulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla sosiaali- ja terveysministeriö kehitti sosiaaliturvan ja terveydenhuollon rakenteita vastaamaan väestön ikääntymisen ja yhteiskunnan muutoksiin. Uudistukset kohdistuivat eläkejärjestelmään, palvelurakenteisiin sekä ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen. Vuoden 2005 eläkeuudistus ja kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras-hanke) pyrkivät varmistamaan sosiaaliturvan kestävyyden, ja vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki vahvisti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. [5]

Ministeriön vastuualueet ja tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministeriön vastuualueisiin kuuluvat:[4]

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
    • Ennaltaehkäisevät toimet, kuten rokotusohjelmat, mielenterveyden tukeminen ja terveyttä edistävät kampanjat.
  2. Sosiaali- ja terveyspalvelut
    • Palvelujen kehittäminen ja niiden saavutettavuuden turvaaminen.
  3. Sosiaaliturva
    • Järjestelmän uudistaminen vastaamaan väestön muuttuvia tarpeita
  4. Sosiaalivakuutus ja yksityisvakuutus
    • Vakuutusjärjestelmien ohjaus, valvonta ja kansalaisten oikeuksien turvaaminen.
  5. Työsuojelu ja työhyvinvointi
    • Työturvallisuuden parantaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen työlainsäädännön ja valvonnan avulla.
  6. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
    • Sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnan tavoitteena on taata kaikille suomalaisille samanlaiset mahdollisuudet terveelliseen ja turvalliseen elämään.[4] Ministeriön tavoitteena on vahvistaa väestön hyvinvointia, ehkäistä eriarvoisuutta, edistää tasa-arvoa ja parantaa elin- ja työympäristöjen turvallisuutta. Päätöksenteossa korostuvat tietoon perustuva arviointi ja kestävyys, jotka huomioivat niin sosiaaliset, taloudelliset kuin ekologiset vaikutukset. Strategia ohjaa toimintaa nykyhetken haasteisiin vastaten ja tulevaisuuden hyvinvointia rakentaen. [6]

Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaa johtavat kaksi ministeriä ja kansliapäällikkö. Ministereiden apuna voi olla valtiosihteeri. Työministeri käsittelee työttömyysturvaan ja aikuiskoulutukseen liittyvät asiat.​[7]

Ministeriön toiminta jakautuu kuuteen osastoon, joista jokainen vastaa eri sektoreista sosiaali- ja terveysministeriön alalla:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto (OHO)
  • Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto (SVO)
  • Turvallisuus ja terveys -osasto (TUTO)
  • Yhteisöt ja toimintakyky –osasto (YTO)
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut –osasto (APO)
  • Työ- ja tasa-arvo –osasto (TTO) [6]
Ministeriössä toimii neljä erilaista yksikköä:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Strategia- ja talousyksikkö (STAR)
  • Viestintäyksikkö (VIE)
  • Kansainvälisten asioiden yksikkö (KVY)
  • Henkilöstö- ja hallintoyksikkö (HEHA) [8]

Ministeriön hallinnonalalla toimivat laitokset ja virastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla työskentelee yli 3 400 henkilöä ja toimii useita itsenäisiä laitoksia ja virastoja, jotka toteuttavat ministeriön yhteiskunnallisia tavoitteita ja osallistuvat hallitusohjelman hankkeisiin. Osa laitoksista ja virastoista tuottaa tutkimustietoa lainsäädännön valmisteluun sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan linjausten ja päätöksenteon pohjaksi. Osa virastoista toimii lupa- ja valvontaviranomaisina.[9]

 Itsenäinen yksikkö ministeriön sisällä:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministeriön nelivuotisen tulossopimuksen piirissä olevat toimijat:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut ministeriön valvomat toimijat:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut ministeriön hallinnonalan toimijat:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansliapäälliköt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikköinä:

  1. Valtion budjetti: Budjettitalouden menot hallinnonaloittain vuonna 2024 Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.1.2024.
  2. Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  3. Lyhenneluettelo:S Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 28.7.2015.
  4. a b c Tehtävä ja tavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 11.10.2016.
  5. STM historiaa 2022. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 21.11.2024.
  6. STM strategia stm.fi. 2024. Viitattu 21.11.2024.
  7. Johto ja organisaatio Suomen sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 8.11.2024.
  8. STM organisaatio stm.fi. 2024. Viitattu 21.11.2024.
  9. Hallinnonala Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 11.10.2016.
  10. Uhasta mahdollisuudeksi. Web Archive. PDF. Viitattu 24.5.2012
  11. Stm (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 24.5.2012
  12. [1]. Demari 24.5.2012, viitattu 24.5.2012
  13. Stm tiedote 1/2007 (Arkistoitu – Internet Archive). viitattu 24.5.2012
  14. Päivi Sillanaukee valittiin STM:n kansliapäälliköksi HS.fi. 27.9.2012. Viitattu 28.7.2015.
  15. Sosiaali- ja terveysministeriön uudeksi kansliapäälliköksi on nimitetty Veli-Mikko Niemi Yle Uutiset. 4.8.2022. Viitattu 4.8.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]