Suomen kansanäänestys kieltolaista

Äänestys Helsingissä

Kansanäänestys alkoholin kieltolaista, viralliselta nimeltään ”neuvoa-antava kansanäänestys väkijuomalainsäädännön perusteiden selvittämiseksi”, järjestettiin Suomessa 29.–30. joulukuuta 1931. Äänestyksessä, johon osallistui 44,4 prosenttia äänioikeutetuista, yli 70 prosenttia kannatti vuodesta 1919 alkaen voimassa olleen kieltolain kumoamista. Tuloksen seurauksena eduskunta sääti helmikuussa uuden väkijuomalain, jossa alkoholijuomien myynnistä tehtiin valtion yksinoikeus.

Kieltolain kannatus oli suurempaa naisten kuin miesten keskuudessa. Myös maaseudulla kannatettiin kieltolakia voimakkaammin kuin kaupungeissa. Enemmistö maalaisista ja naisista äänesti kuitenkin kieltolain kumoamisen puolesta. Alueellisesti kieltolain kannattajia oli eniten silloisessa Vaasan läänissä, johon kuului tuolloin myös suuri osa nykyisestä Keski-Suomesta (42 %). Kumoamista kannatettiin voimakkaimmin Uudenmaan läänissä (81 %) ja Ahvenanmaalla (98 %).

Äänestäneitä oli kaikkiaan 777 885. Äänistä hylättiin 3 476 (0,4 %). Miehet (53 %) äänestivät vilkkaammin kuin naiset (37 %). Kaupungeissa äänestysprosentti nousi korkeammaksi (54 %) kuin maaseudulla (42 %).

Tulostaulukko

Äänestyslipukkeessa oli kolme vaihtoehtoa, joista kansalaisen tuli valita yksi. Vähälle kannatukselle jäänyt vaihtoehto 2 oli niin sanotun Björkenheimin komitean ehdotus. Miehet ja naiset käyttivät erivärisiä lipukkeita.

Vaihtoehto		Kannatus
		Äänet	Osuus
			Yhteensä	Naiset	Miehet
1.	Onko kieltolaki pysytettävä täysikiellon pohjalla	217 169	28,0 %	33,3 %	23,8 %
2.	Onko kieltolaki muutettava ja säädettävä laki, joka sallii mietojen alkoholijuomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena	10 947	1,4 %	1,4 %	1,4 %
3.	Onko kieltolaki muutettava ja säädettävä laki, joka sallii muidenkin kuin mietojen alkoholijuomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena	546 293	70,6 %	65,3 %	74,8 %
Lähde: Suomen virallinen tilasto 1932.