Eduskuntavaalit 1958

Eduskuntavaalit 1958

6.–7. heinäkuuta 1958

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan 101 paikkaa tarvitaan enemmistöön Äänestysprosentti 75,0 % 4,9 %-yks.   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja Kusti Kulo Väinö Tanner V. J. Sukselainen Puolue SKDL Sosiaalidemokraatit Maalaisliitto Saadut paikat 50 48 48 Paikkojen muutos 7 6 5 Äänet 450 220 449 536 448 364 Kannatus 23,16 % 23,12 % 23,06 % Muutos  1,6 %-yks.  3,1 %-yks.  1,0 %-yks.   Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue   Johtaja Jussi Saukkonen Lars Erik Taxell Eino Saari Puolue Kokoomus Ruotsalainen kansanpuolue Suomen Kansanpuolue Saadut paikat 29 13 8 Paikkojen muutos 5 1 5 Äänet 297 094 126 365 114 617 Kannatus 15,28 % 6,50 % 5,90 % Muutos  2,5 %-yks.  0,3 %-yks.  2,0 %-yks.   Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue   Johtaja Emil Skog Puolue TPSL Åländsk Samling Saadut paikat 3 1 Paikkojen muutos 0 0 Äänet 33 947 5 487 Kannatus 1,75 % 0,28 % Muutos  0,0 %-yks.  0,1 %-yks.

Pääministeri ennen vaaleja Reino Kuuskoski Ammattiministeri Uusi pääministeri K.-A. Fagerholm Sosiaalidemokraatit

Suomen 22. eduskuntavaalit järjestettiin 6.–7. heinäkuuta 1958. SKDL nousi äärimmäisen niukasti, ja ainoan kerran, eduskuntavaalien suurimmaksi puolueeksi. Eduskuntaan tuli toisen kerran sen historian aikana vasemmistoenemmistö (101–99).

Vuoden 1957 aikana Suomen valtio ajautui kassakriisiin kansaneläkejärjestelmän laajennuksen ja suurten maataloustukien vuoksi. Tämän vuoksi valtio joutui lykkäämään maksujaan, muun muassa lapsilisiä, ja korottamaan veroja, alentamaan tukipalkkioita ja kantamaan ylimääräisen tulo- ja omaisuusveron. Lisäksi talven 1957–1958 aikana Suomea koetteli yllättäen noussut työttömyys. Nämä ilmiöt ruokkivat yhteiskunnallista katkeruutta, joka suosi politiikassa äärivasemmistoa. SKDL ehdotti vaalikampanjassaan kassakriisin ja työttömyyden ratkaisuksi talouselämän sosialisointia. Puolue lisäsi äänimääräänsä runsaalla 17 000:lla ja kansanedustajiensa määrää seitsemällä. Kokoomuksen äänimäärä lisääntyi yli 40 000:lla, mutta vaalimatematiikka ei suosinut sitä, koska se joutui tyytymään viiteen lisäpaikkaan.

Maalaisliitto lähti eduskuntavaaleihin altavastaajan asemasta, ja varsinkin puoluesihteeri Arvo Korsimoa ryöpytettiin julkisuudessa säälimättä. Puolueen nuorisojärjestön Maaseudun Nuorten Liiton toiminnanjohtajan Olavi Lahtelan puoliso, kirjailija Kyllikki Kallas oli kirjoittanut Korsimoa parodioineen näytelmän Herra puoluesihteeri, joka pyöri menestyksekkäästi Suomen Kansallisteatterissa keväällä 1958. Jo hieman tätä ennen Korsimoa oli alettu syyttää talvisodan aikaisesta rintamakarkuruudesta; tosin eduskunnan oikeusasiamies Marjos Rapola katsoi, etteivät Korsimoa vastaan esitetyt väitteet riittäneet syytteen nostamiseen. Pohjois-Suomessa oli virinnyt oppositioliike Maalaisliittoa vastaan ja siellä SKDL sai Maalaisliitolta miltei lahjaksi kaksi eduskuntapaikkaa. Kaikkiaan Maalaisliitto menetti viisi paikkaa. SDP:n ja siitä eronneiden "riippumattomien sosialidemokraattien" yhteinen paikkaluku eduskunnassa jäi kolmea pienemmäksi kuin SDP:lla oli ollut vuonna 1954 yksinään. Vasemmiston matemaattisella enemmistöllä eduskunnassa ei kuitenkaan ollut käytännössä lainkaan merkitystä, koska muut puolueet eivät olleet halukkaita yhteistyöhön SKDL:n kanssa. Maalaisliitossa vaalitappion jälkipyykki johti osaltaan puoluesihteeri Arvo Korsimon eroon.

Vaalien jälkeen muodostettiin laajapohjainen Fagerholmin kolmas hallitus, joka kaatui ns. yöpakkaskriisin vuoksi. Sitä seurasivat vaalikauden aikana Sukselaisen toinen hallitus ja Miettusen ensimmäinen hallitus, jotka olivat maalaisliittolaisia vähemmistöhallituksia.

Kansanedustajat

Uusia kansanedustajia olivat muun muassa Kuuno Honkonen, Siiri Lehmonen, Martti Linna ja Veikko Rytkönen (SKDL), Matti Kekkonen, Olavi Lahtela, Pentti Pekkarinen, Arvo Pentti ja Esa Timonen (ML), Lyyli Aalto, Lars Lindeman, Kaarlo Pitsinki, Sylvi Siltanen ja Arvo Tuominen (SDP), Aksel Airo, Mikko Asunta, Olli Aulanko, Olavi Lähteenmäki ja Juha Rihtniemi (Kok.), Georg C. Ehrnrooth, Johannes Jungarå ja Victor Procopé (RKP), Veikko Hyytiäinen (KP), sekä Olli J. Uoti (SDP:n oppositio).

Eduskuntaan valittiin myös siihen mennessä 44 valtiopäivät istunut (yhtäjaksoisesti vuodesta 1919) Suomen kaikkien aikojen toiseksi pitkäaikaisin kansanedustaja, RKP:n John Österholm, mutta hän sairastui kesken vaalikauden ja kuoli vuonna 1960. SKDL:n näkyvimpiin poliitikkoihin kuulunut Mauri Ryömä sai surmansa auto-onnettomuudessa marraskuussa 1958, ja eduskunnan ensimmäinen varapuhemies, SKDL:n Toivo Kujala kuoli huhtikuussa 1959. Ahvenanmaan ainoa kansanedustaja Arthur Larson kuoli lokakuussa 1959, kokoomuksen Johannes Wirtanen marraskuussa 1959 ja maalaisliiton Matti Miikki heinäkuussa 1960. TPSL:n Valdemar Liljeström kuoli marraskuussa 1960 ja ulkoministerinä toiminut RKP:n Ralf Törngren toukokuussa 1961.

Eduskunnasta putosi muun muassa SDP:n Kaisa Hiilelä, SDP:n opposition vuodesta 1929 istunut Matti Lepistö ja Aino Malkamäki, Keskustan Eino Rytinki ja Kustaa Tiitu, sekä Kokoomuksen Arvo Salminen ja Arno Tuurna. Eduskunnan jättivät muun muassa ikäpuhemies, maalaisliiton Matti Lahtela, SDP:n Väinö Hakkila, sekä SKDL:n Sylvi-Kyllikki Kilpi. Eduskuntaan palasivat muiden muassa SDP:n Väinö Tanner, joka oli keväällä 1957 valittu uudelleen puolueen puheenjohtajaksi, SKDL:n Tyyne Tuominen sekä Kokoomuksen Oskari Lehtonen ja Jussi Saukkonen. Eduskunnasta pudonnut kouluneuvos Aino Malkamäki palasi eduskuntaan Valdemar Liljeströmin tilalle, mutta hän kuoli lokakuussa 1961.

Alkaneella vaalikaudella eduskuntaan syntyivät kahden uuden puolueen eduskuntaryhmät. Sisäisistä kiistoista kärsineen SDP:n listoilta valituista kansanedustajista yksitoista siirtyi heti vaalien jälkeen puolueen opposition eduskuntaryhmään, joka järjestäytyi toukokuussa 1959 puolueeksi nimellä Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto. Veikko Vennamo erosi syksyllä 1958 Maalaisliitosta riitauduttuaan puolueen johdon kanssa, muodosti oman yhden hengen eduskuntaryhmänsä ja perusti helmikuussa 1959 Suomen Pientalonpoikien Puolueen. Syyskuussa 1959 vielä yksi SDP:n kansanedustaja, Heikki Törmä, ilmoitti siirtyvänsä SDP:n eduskuntaryhmästä TPSL:n eduskuntaryhmään.

Tulokset

Äänestysaktiivisuus	75,0 %	−4,9

Puolue		Edustajat		Äänet
				Osuus		Lukumäärä
	Suomen Kansan Demokraattinen Liitto	50	+7	23,16 %	+1,6	450 220	+16 969
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	48	−6	23,12 %	−3,1	449 536	−77 558
	Maalaisliitto	48	−5	23,06 %	−1,0	448 364	−35 594
	Kansallinen Kokoomus	29	+5	15,28 %	+2,5	297 094	+40 069
	Ruotsalainen kansanpuolue	13	+1	6,50 %	−0,3	126 365	−9 403
	Suomen Kansanpuolue	8	−5	5,90 %	−2,0	114 617	−43 706
	Sosialidemokraattinen oppositio	3	–	1,75 %	–	33 947	–
	Vapaamielisten Liitto			0,33 %	−0,0	6 424	−386
	Åländsk Samling	1	--	0,28 %	+0,1	5 487	+836
	Maalaisliiton oppositio			0,26 %	–	5 057	–
	Suomen Kristillinen Liitto			0,17 %	–	3 358	–
	Vapaiden kansalaisten ja keskustan vaaliliitto			0,16 %	–	3 033	–
	Vapaan talouselämän vaaliliitto			0,02 %	–	331	–
	Kansan yhteistyön liitto			0,01 %	–	160	–
	Muut			0,01 %	−0,0	242	−95
	Yhteensä	200		100 %		1 944 235	−64 022
Lähde: Tilastokeskus 2004; Suomen kristillisen liiton, Vapaiden kansalaisten ja keskustan vaaliliiton, Vapaan talouselämän vaaliliiton ja Kansan yhteistyön liiton äänimäärät vain painetussa versiossa