Kuntavaalit 2017

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuntavaalit 2017
Suomi
2012 ←
 9. huhtikuuta 2017 → 2021
8 999 paikkaa kunnanvaltuustoihin[1]
Äänestysprosentti 58,8 %[2]
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
 
Johtaja Petteri Orpo Antti Rinne Juha Sipilä
Puolue Kokoomus Sosiaalidemokraatit Keskusta
Saadut paikat 1 490 1 697 2 824
Paikkojen muutos Laskua 245 Laskua 32 Laskua 253
Äänet 531 599 498 252 450 529
Kannatus 20,7 % 19,4 % 17,5 %
Muutos Laskua 1,2 %-yks. Laskua 0,2 %-yks. Laskua 1,1 %-yks.
  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
 
Johtaja Ville Niinistö Timo Soini Li Andersson
Puolue Vihreät Perussuomalaiset Vasemmistoliitto
Saadut paikat 534 770 658
Paikkojen muutos Nousua 210 Laskua 424 Nousua 18
Äänet 320 235 227 297 226 626
Kannatus 12,5 % 8,8 % 8,8 %
Muutos Nousua 3,9 %-yks. Laskua 3,5 %-yks. Nousua 0,8 %-yks.
  Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue
 
Johtaja Anna-Maja Henriksson Sari Essayah
Puolue Ruotsalainen kansanpuolue Kristillisdemokraatit
Saadut paikat 471 316
Paikkojen muutos Laskua 9 Nousua 16
Äänet 125 518 105 551
Kannatus 4,9 % 4,1 %
Muutos Nousua 0,2 %-yks. Nousua 0,4 %-yks.
Äänestyslippu.

Vuoden 2017 kuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 9. huhtikuuta 2017. Manner-Suomen 295 kuntaan valittiin kaikkiaan 8 999 kunnanvaltuutettua.[3] Ennakkoäänestys oli kotimaassa 29.3.–4.4.2017 ja ulkomailla 29.3.–1.4.2017. (Suomalaisessa laivassa ulkomaan ennakkoäänestys voitiin aloittaa jo keskiviikkona 22.3.2017.) Ehdokasasettelu vahvistettiin 9. maaliskuuta 2017.[4]

Kuntavaaleissa valittiin kunnanvaltuusto Manner-Suomen kuntiin toimikaudelle, joka alkoi 1.6.2017 ja päättyy vasta 1.8.2021 seuraavien vaalien siirtämisen vuoksi.

Vaaleissa oli mukana kolme uutta, hiljattain puoluerekisteriin päässyttä puoluetta: feministinen puolue, liberaalipuolue ja Eläinoikeuspuolue. Piraattipuolue sai näissä vaaleissa ensimmäiset kunnanvaltuutettunsa Helsinkiin ja Jyväskylään (ja ylipäätään historiansa ensimmäiset joissain vaaleissa läpi päässeet ehdokkaat), liberaalipuolue Espooseen ja Parikkalaan sekä feministinen puolue yhden valtuutetun Helsinkiin.[5] Vuoden 2016 alussa perustettu kansalaispuolue ei osallistunut vaaleihin.[6]

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi kuntalaki astui voimaan 1. toukokuuta 2015, ja kunnallisvaalien vaalipäivä siirrettiin karkausvuosien lokakuulta sitä seuraavan vuoden huhtikuulle. Vaalipäivä on jatkossa huhtikuun kolmas sunnuntai, mutta pääsiäisen vuoksi vaaleja aikaistettiin viikolla vuonna 2017. Myös vaalien nimi muutettiin kunnallisvaaleista kuntavaaleiksi.[7]

Alkuvuodesta 2016 keskusteltiin kuntavaalien siirtämisestä lokakuuhun 2017, jolloin ne järjestettäisiin yhdessä ensimmäisten suunniteltujen maakuntavaalien kanssa.[8] Perustuslaillisten ongelmien vuoksi hallitus kuitenkin päätti, ettei vaaleja siirretä uudelleen vaan ne pidetään huhtikuussa 2017.[9]

Sähköiseen vaaliluetteloon liittyviä ongelmia vaalipäivänä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeusministeriön tietojen mukaan joissakin kunnissa käytössä olevaa sähköistä vaaliluetteloa ei saatu toimimaan vaalipäivänä 11 kunnassa eri puolilla Suomea eli melkein 10 %:ssa 120 kunnista, joissa käytetään sähköistä vaaliluetteloa.[10][11] Useat äänestäjät lähtivät pois äänestämättä. Tietokone väitti äänestäjien antaneen jo äänensä, vaikka niin ei ollut. Vika johtui sähköisestä vaaliluettelosta, jota on käytetty apuna jo useissa vaaleissa tällä vuosikymmenellä. Oikeusministeriön neuvottelevan virkamiehen mukaan vian syynä olivat kenraaliharjoituksista jääneet tiedot, joita kukaan ei ollut muistanut poistaa vaaliluettelosta ennen vaalipäivää.[10]

Jos kunta käyttää sähköistä vaaliluetteloa, vaalivirkailija syöttää käsin äänestäjän henkilötunnuksen tietokoneelle. Kone tarkistaa, että henkilöllä on oikeus antaa äänensä. Joissakin kunnissa on käytetty myös viivakoodinlukijoita, jotka lukevat tiedot suoraan esimerkiksi ajokortista. Kenraaliharjoituksessa käytettiin oikeiden ihmisten henkilötunnuksia, joita syötettiin koneelle niin kuin oikeassakin tilanteessa. Kaikissa ongelmia kohdanneissa kunnissa siirryttiin käyttämään perinteistä eli paperista vaaliluetteloa, jotta äänestystä voitiin jatkaa.[10]

Tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalien suurin voittaja oli vihreät, perussuomalaisten menettäessä eniten kannatustaan. Ruotsalainen kansanpuolue sai parhaan tuloksensa 20 vuoteen. Kaikki hallituspuolueet menettivät kannatustaan opposition nostaessa sitä SDP:tä lukuun ottamatta.

Perussuomalaisten osalta vaalin tulos kertoi europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon johtaman maahanmuuttokriittisen siiven vahvistumisesta puolueen sisällä. Helsingissä Halla-aho voitti kansanedustaja Sampo Terhon äänin 5 641–3 333. Molemmat olivat ennen kuntavaaleja ilmoittautuneet ehdokkaiksi perussuomalaisten uuden puheenjohtajan vaaliin Jyväskylässä kesäkuussa 2017 pidettävässä puoluekokouksessa. Porissa Halla-ahon kannattajana tunnettu kansanedustaja Laura Huhtasaari löi eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtajan Ari Jalosen äänin 2 566–416, ja Turussa maahanmuuttokriittisen siiven kansanedustaja Ville Tavio voitti maltillistuneen eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan äänin 2 077–817.[12]

Keskustalainen ministeri Kimmo Tiilikainen siirtyi Ruokolahdelta ehdolle Helsingin valtuustoon, mutta jäi lopulta varasijalle 798 äänellä.[13] Sen sijaan kansalaispuolueen perustanut Paavo Väyrynen, jota ei päästetty keskustan ehdokkaaksi Keminmaalla, valittiin 1 026 äänellä Helsingin kaupunginvaltuustoon kristillisdemokraattien ehdokkaana.[14] Suomen vanhimmaksi valtuutetuksi nousi RKP:n listalta Helsingissä valtuustoon päässyt 84-vuotias Jörn Donner, joka on istunut valtuustossa ensimmäisen kerran jo 1969.[15]

Kuntavaalien äänestysprosentti (58,9) on vakiintunut eduskuntavaalien äänestysvilkkautta matalammaksi. Eri-ikäisten ja eritasoisesti kouluttautuneiden väestöryhmien äänestysaktiivisuuserot olivat huomattavia vuoden 2017 kuntavaaleissa. Äänestämättä jättivät erityisesti 25–34-vuotiaat nuoret, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä ammatillista koulutusta. Heistä äänesti vain yksi viidestä.[16]

Kuntien suurimmat puolueet äänimäärällä mitattuna:
     Kokoomus
     Sosiaalidemokraatit
     Keskusta
     Vihreät
     Vasemmistoliitto
     RKP
     Kristillisdemokraatit
     Yhteislistat
Kuntien toiseksi suurimmat puolueet äänimäärällä mitattuna:
     Kokoomus
     Sosiaalidemokraatit
     Keskusta
     Vihreät
     Perussuomalaiset
     Vasemmistoliitto
     RKP
     Kristillisdemokraatit
     Yhteislistat
m • k Kuntavaalien 2017 tulokset
Puolue Ääniä % +/– Valtuutetut +/–
Kansallinen Kokoomus 531 599 20,7 −1,2 1 490 −245
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 498 252 19,4 −0,2 1 697 −32
Suomen Keskusta 450 529 17,5 −1,1 2 824 −253
Vihreä liitto 320 235 12,5 +3,9 534 +211
Perussuomalaiset 227 297 8,8 −3,5 770 −425
Vasemmistoliitto 226 626 8,8 +0,8 658 +18
Suomen ruotsalainen kansanpuolue 125 518 4,9 +0,2 471 −9
Suomen Kristillisdemokraatit 105 551 4,1 +0,4 316 +16
Piraattipuolue 9 119 0,4 +0,1 2 +2
Suomen Kommunistinen Puolue 7 600 0,3 −0,2 2 −7
Feministinen puolue 6 856 0,3 Uusi 1 Uusi
Liberaalipuolue – Vapaus valita 4 117 0,2 Uusi 5 Uusi
Itsenäisyyspuolue 1 846 0,1 +0,0 2 +2
Eläinoikeuspuolue 1 795 0,1 Uusi 0 Uusi
Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta 702 0,0 +0,0 0 –
Muut 53 126 2,1 +0,4 226
Hyväksytyt äänet yhteensä 2 570 768 100 % – 8 999 −675
Hylätyt äänet 14 442 0,6
Yhteensä 2 585 210 100 %
Äänioikeutettuja & äänestysprosentti 4 391 558 58,9 +0,6
Lähteet: Oikeusministeriö, Yle

Ääniharavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Absoluuttisesti eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järjestys Valtuutettu Puolue Äänet Valtuusto
1. Jan Vapaavuori Kok 29 745 Helsinki
2. Anni Sinnemäki Vihr 8 841
3. Tuula Haatainen SDP 7 451
4. Eero Heinäluoma SDP 6 550
5. Jaana Pelkonen Kok 6 519
6. Li Andersson Vas 6 415 Turku
7. Emma Kari Vihr 5 959 Helsinki
8. Sanna Marin SDP 5 783 Tampere
9. Jussi Halla-aho PS 5 668 Helsinki
10. Paavo Arhinmäki Vas 5 405

Kannatuskyselyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnalliset kunnallisvaalien puoluekannatuskyselyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Puoluekannatus Suomessa
Huomioita
  1. ↑ Taloustutkimus ilmoittaa kyselyidensä kantansa ilmoittaneiden osalta kaksi eri osuutta: painottamattomasta sekä painotetusta aineistosta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittavien valtuutettujen lukumäärät kunnittain (.pdf) vaalit.fi. Arkistoitu 29.3.2017. Viitattu 22.3.2017.
  2. ↑ https://www.is.fi/kuntavaalit2017/art-2000005164286.html
  3. ↑ Uudet kunnanvaltuutetut valitaan tänään, anna äänesi ennen iltakahdeksaa. Yle.fi. 9.4.2017. Viitattu 9.4.2017
  4. ↑ Aikataulut: Tärkeimmät päivämäärät vuoden 2017 kuntavaaleissa Vaalit.fi. 10.10.2016. Suomen oikeusministeriö. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 13.3.2017.
  5. ↑ Kuntavaalit 2017 Oikeusministeriö. Viitattu 11.4.2017.
  6. ↑ Väyrysen kansalaispuolue ei lähde kuntavaaleihin 15.12.2016. Kuntalehti. Viitattu 2.3.2017.
  7. ↑ Kuntavaalit siirretään huhtikuulle vuodesta 2017 alkaen Vaalit.fi. 7.5.2015. Suomen oikeusministeriö. Arkistoitu 10.5.2015. Viitattu 7.5.2015.
  8. ↑ Pohjanpalo, Olli: Kuntavaalit siirretään lokakuuhun 2017 3.2.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.8.2016.
  9. ↑ Miettinen, Ville: Kuntavaaleja ei siirretä syksylle 2017 Kuntalehti.fi. 10.3.2016. KL-Kustannus. Viitattu 3.8.2016.
  10. ↑ a b c Sähköinen vaaliluettelo petti 11 kunnassa: useat äänestäjät lähtivät pois äänestämättä Yle Uutiset. Viitattu 9.4.2017.
  11. ↑ [1]
  12. ↑ Lauri Nurmi: Halla-aholaiset juhlivat, Soini ei. Aamulehti 11. huhtikuuta 2017, s. A18. Alma Media Finland.
  13. ↑ Ministeri Kimmo Tiilikainen ei yltänyt Helsingin valtuustoon, Paavo Väyrynen sisään KD:n listalta 10.4.2017. Verkkouutiset. Viitattu 24.5.2017.
  14. ↑ Paavo Väyrynen poistui vaalivalvojaisistaan voittajana – ”Mitäpä elämä olisi ilman minua” 9.4.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 24.5.2017.
  15. ↑ Suomen vanhin valtuutettu Jörn Donner, 84, neuvoo nuorempia: "Älkää kuvitelko liikoja" 11.4.2017. Iltalehti. Viitattu 18.4.2017.
  16. ↑ Borg, Sami: Kuntavaalitutkimus 2017, s. 12. Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2018. ISBN 978-952-349-011-6 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 9.4.2018).
  17. ↑ https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2017/fi/tulos_kokomaa.html
  18. ↑ Ylen kysely: Kuntavaalien voitosta tiukin kisa vuosiin – Kokoomus niukasti ykkösenä, keskusta ohi SDP:n Yle. 4.6.2017. Viitattu 8.9.2020.
  19. ↑ Alma-gallup: Erot tasaantuvat puolueiden välillä - SDP:n etumatka heikkenee Iltalehti. 4.4.2017. Viitattu 8.9.2020.
  20. ↑ Kolmen suuren puolueen välille tulossa täpärä kisa – nämä kolme seikkaa ratkaisevat kuntavaalit Helsingin Sanomat. 4.4.2017. Viitattu 8.9.2020.
  21. ↑ https://tulospalvelu.vaalit.fi/K2012/s/tulos/tulos_kokomaa.html (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuntavaalit_2017&oldid=22158692”