Suomen valtioneuvosto
Asema | toimeenpaneva elin |
---|---|
Perustettu | 27. marraskuuta 1917 |
Virkakunta | |
Nykyinen hallitus | Orpon hallitus |
Pääministeri | Petteri Orpo |
Pääministerin sijainen | Riikka Purra |
Ministerit | 19 |
Hallinto | |
Työskentelykielet |
suomi ruotsi |
Ministeriöt | 12 |
Sijainti | Helsinki, Suomi |
Verkkosivusto | |
valtioneuvosto | |
Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus, ruots. statsrådet) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin. Se käsittää pääministerin ja ministerien muodostaman hallintovallan keskittymän ja laajemmassa merkityksessä sillä tarkoitetaan valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä. Toimeenpanovalta kuuluu perustuslain mukaan valtioneuvostolle, toisin sanoen se panee eduskunnan ja tasavallan presidentin päätökset täytäntöön ja antaa asetuksia. Valtioneuvostolla on oikeus antaa asetuksia laissa säädetyissä asioissa.
Parlamentarismin periaatteen mukaisesti valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta (PeL 3 §). Valtioneuvosto antaa yhdessä presidentin kanssa esitykset eduskunnalle (hallituksen esitys). Hallituksen istunnosta käytetään nimitystä presidentin esittely.
Kesäkuun 20. päivästä 2023 alkaen valtioneuvoston on muodostanut Orpon hallitus, jonka pääministerinä toimii Petteri Orpo.
Nimitystä valtioneuvosto on käytetty vuoden 1918 lopusta, Ingmanin I hallituksen muodostamisesta lähtien. Sitä ennen Suomen hallituksista käytettiin nimitystä senaatti.
Koostumus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtioneuvostoa johtaa pääministeri, hänen apunaan on valtioneuvoston kanslia, yksi kahdestatoista ministeriöstä, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.
Presidentti nimittää ministerit pääministerin esityksestä. Ministeriksi nimitettävien on oltava lain mukaan ”rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja” Suomen kansalaisia. Ministerien ei tarvitse olla kansanedustajia. Ministerit ovat virkatoimistaan vastuullisia eduskunnalle, ministerien ja koko hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta.
Suomessa on nykyisin 12 ministeriötä.[1] Ne vastaavat toimialallaan lainsäädännön valmistelusta ja valtioneuvostossa päätettävien asioiden valmistelusta.
- valtioneuvoston kanslia
- ulkoministeriö
- oikeusministeriö
- sisäministeriö
- puolustusministeriö
- valtiovarainministeriö
- opetus- ja kulttuuriministeriö
- maa- ja metsätalousministeriö
- liikenne- ja viestintäministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
- työ- ja elinkeinoministeriö
- ympäristöministeriö
Valtioneuvostossa voi olla myös enemmän ministereitä kuin ministeriöitä on. Osin tämä johtuu tehtävien jakamisesta ja osin salkuttomista ministereistä, joita nimitetään valtatasapainon takia.
Ministerivaliokunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtioneuvostossa on asioiden valmistelua varten neljä pysyvää, lakimääräistä valiokuntaa. Jokaisen valiokunnan puheenjohtajana toimii pääministeri.
Koko itsenäisyyden ajan ovat toimineet ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta sekä raha-asiainvaliokunta. Monissa toisen maailmansodan jälkeisissä hallituksissa asetettu talouspoliittinen ministerivaliokunta vakinaistettiin vuonna 1977. Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi on edellisten lisäksi asetettu EU-ministerivaliokunta.
Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävien asioiden valmistelua varten voidaan tarvittaessa asettaa muitakin ministerivaliokuntia, joiden jäsenet määrää pääministeri.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan jäseninä ovat pääministerin lisäksi ulkoministeri ja puolustusministeri sekä kolme muuta, pääministerin määräämää ministeriä. Valiokunta käsittelee tärkeät ulko- ja turvallisuuspoliittiset ja muut Suomen ulkovaltasuhteisiin liittyvät kysymykset. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkoasiainhallinnon korkeiden virkamiesten nimitykset, ulkopoliittiset puheet ja lausunnot sekä valtiovierailuja ja kansainvälisiä järjestöjä ja konferensseja koskevat asiat.
Raha-asiainvaliokunnan jäseninä ovat lain mukaan pääministeri, valtiovarainministeri ja vaihtuvana jäsenenä se ministeri, jonka hallinnonalaan käsiteltävä asia kuuluu. Edellisten lisäksi valiokuntaan kuuluu yksi pääministerin määräämä ministeri. Valiokunnan tärkeimpänä tehtävänä on valmistella taloudellisesti erityisen merkittävät asiat, nimenomaan sellaiset, jotka kuuluvat ministeriöiden päätösvaltaan ja joissa valiokunnan käsittely siten edeltää ministeriöissä tapahtuvaa lopullista käsittelyä. Valiokunnalla on eräänlainen veto-oikeus, koska ministeriö ei voi tehdä päätöstä, joka aiheuttaisi suuremman menon kuin valiokunnan hyväksymä päätösehdotus. Ellei valiokunta yhdy ministeriön aikomaan ratkaisuun eikä ministeriö siitä luovu, asia on alistettava koko valtioneuvoston ratkaistavaksi. Sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valiokuntaan että raha-asiainvaliokuntaan voidaan tarvittaessa määrätä lisäjäseniä.
Enintään yhdeksänjäsenisen talouspoliittisen ministerivaliokunnan tehtävänä on muiden muassa kokonaistaloudellista kehitystä ja yleisiä talouspoliittisia toimia koskevien asioiden sekä julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivojen käsittely. Keskeisen toimialansa vuoksi se on eräänlainen valtioneuvoston yleinen työvaliokunta.
EU-ministerivaliokunta on Suomen suhteita unioniin keskeisesti koordinoiva ja hallituksen kannanottoja valmisteleva työryhmä. Puheenjohtajana pääministeri voi tuoda sinne haluamansa asian, samoin ministeri omaan toimialaansa kuuluvan asian. Suureksi osaksi valiokunnan käsittelemät asiat tulevat kuitenkin ministeriöiden kansliapäälliköiden kautta.[2]
Valtioneuvoston jäsenten palkkiot ja etuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Palkkiot
Valtioneuvoston jäsenille maksetaan tehtävän asianmukaisen hoitamisen vaatima palkkio. Palkkio vastaa suuruudeltaan eduskunnan varapuhemiehelle maksettavaa palkkiota vähennettynä viidellä prosentilla. Vuonna 2019 palkkion suuruus on 9 287,91 euroa kuukaudessa. Pääministerin palkkio vastaa puhemiehen palkkiota vähennettynä viidellä prosentilla ja on 11 142,33 euroa kuukaudessa. Palkkio on veronalaista tuloa.
Kansanedustajana toimivalle ministerille maksetaan ministerin palkkion lisäksi kansanedustajan palkkiota ja kulukorvausta. Eduskunta kuitenkin pidättää ministeriksi valitulta kansanedustajalta puolet kansanedustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta.[3]
- Lomat
Valtioneuvoston jäsenellä on kalenterivuosittain oikeus vuosilomaan rinnastettavaan 30 päivän vapaaseen, jonka sijoittumisesta päättää valtioneuvoston yleisistunto. Jos valtioneuvoston jäsen ei voi pitää vapaataan, se korvataan hänelle rahamääräisenä.[4] Valtioneuvoston jäsenelle maksetaan myös lomarahaa.[5]
- Kuljetus- ja turvallisuuspalvelut
Valtioneuvoston jäsenen virka-autopalvelusta sekä kuljetus- ja turvallisuusjärjestelyistä määrätään valtioneuvoston kanslian päätöksellä.[4]
- Kulukorvaukset
Valtioneuvoston jäsenelle korvataan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kohtuulliset kustannukset valtioneuvoston kanslian päätöksellä.[4]
- Matkustusoikeus ja matkakorvaukset
Valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyy oikeus maksuttomaan matkustamiseen. Tämä ei ole veronalaista tuloa.[6] Valtioneuvoston jäsenten virkamatkat korvataan samankaltaisella tavalla kuin valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta on sovittu.[4]
Oikeuskanslerinvirasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtioneuvoston yhteydessä toimiva oikeuskansleri ja oikeuskanslerinvirasto valvoo valtioneuvoston, sen jäsenten ja presidentin päätösten ja toimenpiteiden lainmukaisuutta. Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tarkastamalla yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että havaitut virheet voidaan korjata. Vuonna 2003 tarkastettiin noin 2 300 lista-asiaa.
Suomen hallitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitusten keskimääräinen ikä on 508 päivää (5. marraskuuta 2024).
Taulukossa muoto on jokin seuraavista:
Hallitus[7] | Muoto[7] | Hallitus- puolueiden kansan- edustajien lukumäärä |
Hallituspuolueet (alussa) (< = liittyi, > = poistui)[7] |
Vallassa[7] | Nimittäjä
(toimikausi) | ||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Ajankohta | Päivät | ||||||
1. | Svinhufvud I | e. | 103 | NSP, RKP, SP, ML | 27.11.1917–27.5.1918 | 182 | eduskunta 1917–1919 |
2. | Paasikivi I | e. | 103 | NSP, RKP, SP, ML | 27.5.1918–27.11.1918 | 185 | P. E. Svinhufvud (1918) |
3. | Ingman I | v.[Huom 1] | 77 | Kok., RKP, Ed. | 27.11.1918–17.4.1919 | 142 | |
4. | K. Castrén | v. | 90 | Ed., RKP, ML | 17.4.1919–15.8.1919 | 121 | Gustaf Mannerheim (1918–1919) |
5. | Vennola I | v. | 68 | Ed., ML | 15.8.1919–15.3.1920 | 214 | K. J. Ståhlberg (1919–1925) |
6. | Erich | e. | 118 | Kok., Ed., RKP, ML | 15.3.1920–9.4.1921 | 391 | |
7. | Vennola II | v. | 68 | Ed., ML | 9.4.1921–2.6.1922 | 420 | |
8. | Cajander I | vm. | virkamieshallitus | 2.6.1922–14.11.1922 | 166 | ||
9. | Kallio I | v. | 60 | Ed., ML | 14.11.1922–18.1.1924 | 431 | |
10. | Cajander II | vm. | virkamieshallitus | 18.1.1924–31.5.1924 | 135 | ||
11. | Ingman II | e. | 122 | Kok., Ed., RKP, ML | 31.5.1924–31.3.1925 | 305 | |
12. | Tulenheimo | v. | 82 | Kok., ML | 31.3.1925–31.12.1925 | 276 | Lauri Kristian Relander (1925–1931) |
13. | Kallio II | v. | 82 | ML, Kok. | 31.12.1925–13.12.1926 | 348 | |
14. | Tanner | v. | 60 | SDP | 13.12.1926–17.12.1927 | 370 | |
15. | Sunila I | v. | 52 | ML | 17.12.1927–22.12.1928 | 372 | |
16. | Mantere | v. | 10 | Ed. | 22.12.1928–16.8.1929 | 238 | |
17. | Kallio III | v. | 60 | ML | 16.8.1929–4.7.1930 | 323 | |
18. | Svinhufvud II | e. | 132 | Kok., ML, RKP, Ed. | 4.7.1930–21.3.1931 | 261 | |
19. | Sunila II | e. | 132 | ML, Kok., Ed., RKP | 21.3.1931–14.12.1932 | 635 | P. E. Svinhufvud (1931–1937) |
20. | Kivimäki | v. | 85 | ML, Ed., RKP | 14.12.1932–7.10.1936 | 1394 | |
21. | Kallio IV | v. | 60 | ML, Ed. | 7.10.1936–12.3.1937 | 157 | |
22. | Cajander III | e. | 164 | Ed., SDP, ML, RKP | 12.3.1937–1.12.1939 | 995 | Kyösti Kallio (1937–1940) |
23. | Ryti I | e. | 165 | SDP, ML, RKP, Ed. | 1.12.1939–27.3.1940 | 118 | |
24. | Ryti II | e. | 190 | SDP, ML, Kok., RKP, Ed. | 27.3.1940-4.1.1941 | 284 | |
25. | Rangell | e. | 198 < 200 | ML, Kok., Ed., SDP, RKP, IKL | 4.1.1941–5.3.1943 | 791 | Risto Ryti (1940–1944) |
26. | Linkomies | e. | 190 | Kok., Ed.,ML, SDP, RKP | 5.3.1943–8.8.1944 | 523 | |
27. | Hackzell | e. | 190 | SDP, ML, Kok., RKP, Ed. | 8.8.1944– 21.9.1944 | 45 | Gustaf Mannerheim (1944–1946) |
28. | U. Castrén | e. | 190 | Kok., SDP, ML, Ed., RKP | 21.9.1944–17.11.1944 | 58 | |
29. | Paasikivi II | e. | 165 | SDP, ML, Ed., RKP, SKDL | 17.11.1944–17.4.1945 | 152 | |
30. | Paasikivi III | e. | 171 | SDP, SKDL, ML, Ed., RKP | 17.4.1945–26.3.1946 | 344 | |
31. | Pekkala | e. | 162 | SKDL, SDP, ML, RKP | 26.3.1946–29.7.1948 | 857 | J. K. Paasikivi (1946–1956) |
32. | Fagerholm I | v. | 54 | SDP | 29.7.1948–17.3.1950 | 597 | |
33. | Kekkonen I | v. | 75 | ML, Ed., RKP | 17.3.1950–17.1.1951 | 307 | |
34. | Kekkonen II | e. | 129 | ML, SDP, RKP, Ed. | 17.1.1951–20.9.1951 | 247 | |
35. | Kekkonen III | e. | 119 | ML, SDP, RKP | 20.9.1951–9.7.1953 | 659 | |
36. | Kekkonen IV | v. | 66 | ML, RKP | 9.7.1953–17.11.1953 | 132 | |
37. | Tuomioja | vm.[Huom 2] | virkamieshallitus | 17.11.1953–5.5.1954 | 170 | ||
38. | Törngren | e. | 120 | RKP, SDP, ML | 5.5.1954–20.10.1954 | 169 | |
39. | Kekkonen V | e. | 107 | ML, SDP | 20.10.1954–3.3.1956 | 501 | |
40. | Fagerholm II | e. | 120 | SDP, ML, RKP | 3.3.1956–27.5.1957 | 451 | Urho Kekkonen (1956–1982) |
41. | Sukselainen I | v. | 79 | ML, RKP, TPSL, KP | 27.5.1957–29.11.1957 | 187 | |
42. | von Fieandt | vm. | virkamieshallitus | 29.11.1957–26.4.1958 | 149 | ||
43. | Kuuskoski | vm. | virkamieshallitus | 26.4.1958–29.8.1958 | 126 | ||
44. | Fagerholm III | e. | 152 | SDP, ML, Kok., KP, RKP | 29.8.1958–13.1.1959 | 138 | |
45. | Sukselainen II | v. | 62 | ML, RKP | 13.1.1959–14.7.1961 | 914 | |
46. | Miettunen I | v. | 48 | ML | 14.7.1961–13.4.1962 | 274 | |
47. | Karjalainen I | e. | 114 | ML, TPSL, RKP, Kok., KP | 13.4.1962–18.12.1963 | 615 | |
48. | Lehto | vm. | virkamieshallitus | 18.12.1963–12.9.1964 | 270 | ||
49. | Virolainen | e. | 112 | Kesk., Kok., RKP, KP | 12.9.1964–27.5.1966 | 623 | |
50. | Paasio I | e. | 152 | SDP, Kesk., SKDL, TPSL | 27.5.1966–22.3.1968 | 666 | |
51. | Koivisto I | e. | 164 | SDP, Kesk., RKP, SKDL, TPSL | 22.3.1968–14.5.1970 | 784 | |
52. | Aura I | vm. | virkamieshallitus | 14.5.1970–15.7.1970 | 63 | ||
53. | Karjalainen II | e. | 144 | Kesk., SDP, RKP, LKP, SKDL | 15.7.1970–29.10.1971 | 472 | |
54. | Aura II | vm. | virkamieshallitus | 29.10.1971–23.2.1972 | 118 | ||
55. | Paasio II | v. | 55 | SDP | 23.2.1972–4.9.1972 | 195 | |
56. | Sorsa I | e. | 109 | SDP, Kesk., RKP, LKP | 4.9.1972–13.6.1975 | 1013 | |
57. | Liinamaa | vm. | virkamieshallitus | 13.6.1975–30.11.1975 | 171 | ||
58. | Miettunen II | e. | 152 | SDP, Kesk., SKDL, RKP, LKP | 30.11.1975–29.9.1976 | 305 | |
59. | Miettunen III | v. | 58 | Kesk., RKP, LKP | 29.9.1976–15.5.1977 | 229 | |
60. | Sorsa II | e. | 152 | SDP, Kesk., RKP, LKP, SKDL | 15.5.1977–26.5.1979 | 742 | |
61. | Koivisto II | e. | 133 | SDP, Kesk., RKP, SKDL | 26.5.1979–19.2.1982 | 1001 | |
62. | Sorsa III | e. | 133 >< 102 | SDP, Kesk., RKP, > SKDL, < LKP | 19.2.1982–6.5.1983 | 442 | Mauno Koivisto (1982–1994) |
63. | Sorsa IV | e. | 123 | SDP, Kesk., RKP, SMP | 6.5.1983–30.4.1987 | 1456 | |
64. | Holkeri | e. | 131 > 122 | Kok., SDP, RKP, > SMP | 30.4.1987–26.4.1991 | 1458 | |
65. | Aho | e. | 115 > 107 | Kesk., Kok., RKP, > SKL | 26.4.1991–13.4.1995 | 1449 | |
66. | Lipponen I | e. | 145 | SDP, Kok., Vas., Vihr., RKP | 13.4.1995–15.4.1999 | 1464 | Martti Ahtisaari (1994–2000) |
67. | Lipponen II | e. | 140 > 129 | SDP, Kok., Vas., RKP, > Vihr. | 15.4.1999–17.4.2003 | 1464 | |
68. | Jäätteenmäki | e. | 117 | Kesk., SDP, RKP | 17.4.2003–24.6.2003 | 69 | Tarja Halonen (2000–2012) |
69. | Vanhanen I | e. | 117 | Kesk., SDP, RKP | 24.6.2003–19.4.2007 | 1396 | |
70. | Vanhanen II | e. | 126 | Kesk., Kok., Vihr., RKP | 19.4.2007–22.6.2010 | 1161 | |
71. | Kiviniemi | e. | 126 | Kesk., Kok., Vihr., RKP | 22.6.2010–22.6.2011 | 366 | |
72. | Katainen | e. | 128 > 126 > 112 | Kok., SDP, Vihr., RKP, KD, > vr, > Vas. | 22.6.2011–24.6.2014 | 1099 | |
73. | Stubb | e. | 112 > 102 | Kok., SDP, RKP, KD, > Vihr. | 24.6.2014–29.5.2015 | 340 | Sauli Niinistö (2012–2024) |
74. | Sipilä | e. | 124 > 123 > < 106 > 105 > 103 |
Kesk., Kok., > PS, < Sin., > TL > Liik. | 29.5.2015–6.6.2019 | 1470 | |
75. | Rinne | e. | 117 | SDP, Kesk., Vihr., Vas., RKP | 6.6.2019–10.12.2019 | 188 | |
76. | Marin | e. | 117 | SDP, Kesk., Vihr., Vas., RKP | 10.12.2019–20.6.2023 | 1289 | |
77. | Orpo | e. | 109 | Kok., PS, RKP, KD | 20.6.2023– | 505 |
Huomautukset
- ↑ Ingmanin hallitus oli käytännössä enemmistöhallitus johtuen sisällissodan aiheuttamasta ”tynkäeduskunnasta”, jossa oli (enimmilläänkin) vain 111 kansanedustajaa.
- ↑ Vaikka kyseessä oli virkamieshallitus, oli useilla hallituksen ministereillä vahvat suhteet eduskuntapuolueisiin, kuten pääministeri Tuomiojalla (hänen puolueensa ei kuitenkaan tuolloin ollut eduskunnassa). Hallituksen aktiivisena tukena katsotaankin olleen ainakin 53 kansanedustajaa.
Hallitukset vaalikausittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitukset aikajanalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Laki valtioneuvostosta 1 §
- ↑ Jaakko Nousiainen: Suomen poliittinen järjestelmä (10., uudistettu painos), s. 228–229. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22759-5.
- ↑ Ministerien palkkiot ja sidonnaisuudet Valtioneuvosto. Viitattu 20.3.2019.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Laki valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista (Arkistoitu – Internet Archive) 8.12.2006/1096
- ↑ HE 93/2006. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista sekä tuloverolain 70 §:n muuttamisesta, kohta 3, otsikko "Lomaan rinnastettava vapaa".
- ↑ Tuloverolaki 70 § 3 mom (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Hallitukset aikajärjestyksessä Valtioneuvosto. Arkistoitu 22.1.2021. Viitattu 2.7.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edeltäjä: Keisarillinen Suomen senaatti 1816–1916 |
Suomen valtioneuvosto 1917–
|
|
|