Riihimäki

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Riihimäen kaupunki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Riihimäki

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°44′20″N, 024°46′20″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Riihimäen seutukunta
Kuntanumero 694
Hallinnollinen keskus Riihimäen keskustaajama
Perustettu 1922
– kaupungiksi 1960
Kokonaispinta-ala 125,55 km²
299:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 121,01 km²
– sisävesi 4,54 km²
Väkiluku 28 663
38:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 236,9 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 61,8 %
– yli 64-v. 22,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 92,8 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 6,8 %
Kunnallisvero 7,90 %
257:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Jouni Eho[6]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • PS
 • KD
 • Vihr.
 • Kesk.
 • Liik.
11
9
8
7
3
3
1
1
www.riihimaki.fi

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäki sijaitsee rautateiden risteyskohdassa ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Kaupungin asukasluku on noin 28 700.

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Riihikiven vuonna 1963 paljastetun muistolaatan teksti.

Riihimäen keskustassa sijaitsevan Riihikiven muistolaatan mukaan kaupunki on saanut nimensä nykyisen Rautatienpuiston mäkialueella sijanneiden riihien mukaan.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmakuva Riihimäeltä 1960-luvulla.

Esihistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen alue paljastui veden alta Yoldiameren aikana noin 10 200–9 500 vuotta sitten.[9] Riihimäen alueella sijaitseva Silmäkenevan suo- ja peltoalue oli kivikaudella yli 10 000 vuotta sitten järvi, jonka alta Riihimäen alue paljastui maaperän kohoamisen seurauksena.[10] Järvi ulottui Arolammilta nykyisen keskustan alueelle. Merenranta oli kivikaudella nykyisen Vantaan kaupungin kohdalla ja Silmäkeneva sijaitsi noin 30–40 km:n etäisyydellä merestä, johon sen yhdisti nykyisin Vantaanjokena tunnettu vesistö.[9] Järven on arvioitu soistuneen 500-luvulle mennessä. Silmäkenevan muinaisjärven entisiltä rannoilta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Riihimäeltä löytyneistä yli 20 kivikautisesta asuinpaikasta varhaisimmat ajoittuvat lähes 9 000 vuoden taakse.[11]

1200–1899

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat pysyvät asukkaat asettuivat Riihimäen seudulle, Ryttylän kylän alueelle arviolta 1200-luvulla. Silmäkenevalta otettujen siitepölynäytteiden perusteella maanviljely olisi lähialueilla alkanut viimeistään 1400-luvulla. Riihimäen kylistä Ryttylä, Kara, Arolampi, Hiivola ja Herajoki mainitaan jo 1500-luvulta peräisin olevissa veroluetteloissa.[10]

Nykyinen Riihimäen alue oli varhaisina aikoina suomaata, jota halkoi hiljalleen virtaava joki. Mahdollisuudet maanviljelyyn, kaskenpolttoon ja pellonraivaukseen olivat vähäiset ja varhainen asutus hakeutui yleensä seuduille, jossa vilja kasvoi helposti ja missä karja kykeni liikkumaan vaivattomasti. Tämän takia seutu, jossa Arolammen, Herajoen, Karan, Ryttylän ja Vantaan kylät sivusivat toisiaan jäi kylien takamaaksi, jota hallitsi suuri suo.[12] Suo oli paikoin vetistä lettoa, paikoin aukeaa nevaa ja kitukasvuista rämettä tai kuusivaltaista korpea. Karan kylää esittävässä isojakokartassa 1770-luvulta suuren rämeikön nimeksi on merkitty Pataistensuo. Nykyisen keskustan (Suokylä) alueen nimenä mainitaan Pillisuo vuoden 1857 karttaan liittyvässä asiakirjassa. Karan kylän eteläinen raja kulki Hattulamminmäestä (nyk. Hatlamminmäki) etelälounaaseen Kokonsuolle ja sieltä edelleen lounaaseen Vantaanjoen itärannalla sijaitsevaan Vähään Patastesaareen, nykyisen Parooninmäen pohjoispuolelle. Sieltä raja suuntautui luoteeseen Sipposaareen (nyk. Sipusaari). Ryttylän ja Karan välinen raja kulki sieltä koilliseen Vuohiniitynmäelle.[12]

Pataistensuon pohjoispuolta pitkin kaarsi korkea harjanne, joka oli eräs Salpausselän sivuharjuista, joka syntyi runsaat 10 000 vuotta sitten jääkauden lopulla. Harjua pitkin kiemurteli herajokelaisten vanha kirkkotie. Tien varrella oli Istuinkivenä tunnettu kallio. Ryttylän rajalta Pataistensuon länsilaitaan ulottuvalla ylänkömaalla kasvoi sankkaa metsää.[12] Joka puolella aukeni suuria soita. Ison Patastesaaren (nyk. Patastenmäki) itä- ja eteläpuolella oli laaja Uhkolansuo. Lounaassa Vantaanjoen varrella Pataistensuohon liittyi läheisesti Korttionsuo sekä Herajoella päin Silmäkeneva. Vedenjakaksi muodostuneen harjun pohjoispuolella kasvoi kumpuileva korpi. Sen keskellä avautui suuri, upottava Uramonsuo. Hieman kauempana koillisessa oli mäkisen ja metsäisen maaston takana Hattulamminsuo (nyk. Hatlamminsuo). Harjun eteläpuolisen vetisten maaperän suonena virtasi paljon nykyistä leveämpänä Vantaanjoki, joka alkoi noin viiden kilometrin päästä Erkylänjärvestä.[12]

Haapahuhdan alueella oli 1700-luvulla Karan ja Ryttylän kartanoiden torppia.[13] Karan maille syntyivät 1780-luvun kuluessa muun muassa Kuulojan, Huhtimon ja Kokon torpat, ja 1800-luvun puolella Talteen ja Tienhaaran torpat. Anttilan talonpoikaistalon alainen Juppalan torppa raivattiin 1788. Ryttylän rälssitalon alainen Haapahuhdan torppa perustettiin 1794, josta muodostettiin vuonna 1813 itsenäinen tila. 1800-luvun alkuvuosina perustettiin myös Uramon ja Sipusaaren torpat sekä Riihiviidan uudistila. Monet entisten torppien nimet ovat edelleen nähtävissä Riihimäen kaupunginosien ja asuinalueiden nimissä.

Suomen rautatieverkon ensimmäisen rataosuuden rakentamisen Helsingin ja Hämeenlinnan välille alettua perustettiin radanrakentajia varten alueelle työasema, joka sai nimekseen Riihimäki. Riihimäelle perustettiin myös rautatieasema, joka on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki-Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista. Ensimmäinen asemarakennus Riihimäelle valmistui kuitenkin vasta 1868.[14] Riihimäki oli aluksi Helsinki-Hämeenlinna-radan hiljaisin seisake ja seudulle asettui pieni rautatieläisyhdyskunta ja syntyvä kylä houkutteli myös käsityöläisiä.[15] Riihimäen taajaman ydin muodostui 1900-luvun alkuun saakka rautatieaseman ja Rautatienpuiston ympäristöstä. Asukkaita oli vuoden 1859 lopussa noin 1 200, ja vuoteen 1900 mennessä oli väkiluku kasvanut 2 610 henkeen.[10]

Asemasta tuli Suomen ensimmäinen risteysasema ja siten tärkeä kauttakulkupaikka, kun sieltä itään johtavan Riihimäki–Pietari-radan ensimmäinen osuus Lahteen avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1869.[14] Risteysasema teki Riihimäestä Hausjärven kunnan nopeimmin kasvavan taajaman. Jo 1800-luvun loppupuolella Riihimäellä pidettiin käräjät ja veronkannot. Vähitellen aseman ympärille alkoi syntyä lisää asutusta.lähde?

1900–1999

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Riihimäen keskuskirkolle.

Vuonna 1905 valmistunut kirkko yhdisti lähiseutua ja asemakyläläisiä. Riihimäestä oli muodostumassa teollisuuspaikkakunta, jonka tärkeimmät teollisuuslaitokset olivat saha ja lasitehdas.[15]

Vuonna 1907 avattiin kapearaiteinen Riihimäen–Lopen rautatie Riihimäeltä Lopen Kesijärvelle.[16] Rautatie oli alkujaan hevosvetoinen, mutta muuttui 1911 höyryvetoiseksi. Rata oli toiminnassa vuoteen 1954.

Sotilasstrategisesti tärkeälle rautatiepaikkakunnalle riittävän matkan päähän Suomenlahden rannikosta perustettiin 1910 ratsuväkivaruskunta, jossa toimi Suomen viestijoukkojen keskuspaikka Viestirykmentti vuoden 2014 lakkautukseensa saakka. Samana vuonna perustettiin myös Riihimäen lasi, joka toimi vuoteen 1990 saakka. Nykyään samassa rakennuksessa sijaitsee Suomen lasimuseo.

Vuoden 1918 sisällissodan loppuvaiheessa käytiin Riihimäen taistelu, jonka yhteydessä saksalaiset valtasivat paikkakunnan punaisilta. Sodan päätyttyä perustettiin vankileiri, jonne oli sijoitettuna noin 8 500 punavankia. Heistä yli tuhat kuoli vuoden 1918 syyskuuhun mennessä. Nykyinen Riihimäen vankila on toiminut vuodesta 1929 lähtien.

Riihimäen alueen asukkaat anoivat keväällä 1915, että osasta Hausjärveä muodostettaisiin Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta. Kuvernööri kehotti Hausjärven kuntaa ryhtymään toimiin Riihimäen asemaseudun muuttamiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, jolla olisi itsehallinto taloudellisissa kysymyksissä ja järjestysasioissa. Asetettu toimikunta laati ehdotuksen tarvittaviksi säännöiksi ja tilasi asemakaavan arkkitehti Harald Andersinilta. Ensimmäinen asemakaava valmistui tammikuussa 1916. Riihimäestä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta lopulta vuonna 1919.[15] Riihimäki erosi vuonna 1922 Hausjärvestä itsenäiseksi kauppalaksi. Taajaväkisen yhdyskunnan laajentuessa päätettiin teettää laajemman kokonaisuuden sisältävä asemakaava, joka vahvistettiin 1925.[9] Uuden asemakaavan laati arkkitehti Otto Iivari Meurman ja asemakaava-alueeseen kuuluivat Harjukylä, Suokylä, Koivistonmäki, Peltokylä, Jokikylä sekä nykyinen Peltosaaren alue.

Riihimäki kärsi suuria vaurioita talvisodan pommituksissa, mutta selvisi jatkosodasta ehjänä.[17] Erityisesti Antreasta asutettiin siirtolaisia kauppalaan sodan jälkeen. Sodanjälkeinen rakentaminen ei rajoittunut vain sodan tuhojen korjaamiseen, vaan myös uusia rakennuksia rakennettiin. Kauppalaan rakennettiin 1950-luvulla noin 1 000 uutta asuinrakennusta ja samalla kaavoitettiin useita uusia asuinalueita, kuten Hirsimäki, Uramo ja Uhkola.[15][18] 1950-luvun lopussa alkoi myös Riihimäen kautta kulkevan valtatie 3:n (nyk. seututie 130) rakentaminen.

Riihimäki sai kaupunkioikeudet vuoden 1960 alusta,[19] jolloin yhä useampi riihimäkeläinen matkusti töihin paikkakunnan ulkopuolelle.[15] Lähiöitä rakennettiin Otsolaan ja Sipusaareen ja muun muassa Räätykänmäkeen rakennettiin omakotitaloalueita. 1970-luvulla alettiin rakentaa Mattilaan teollisuuskylää ja Peltosaareen uutta asuinlähiötä.[20] Lisäksi rakennettiin kerrostaloja Ilomäkeen sekä Suojalan omakoti- ja rivitaloalue. Riihimäen osuus pääradasta sähköistettiin vuonna 1972. 1980-luvun alussa teollisuustyöväen määrä laski kolmanneksella ja rautatieläistenkin määrä väheni, sillä ihmiset alkoivat siirtyä palvelualoille. Riihimäen lasi lopetti toimintansa vuonna 1990, joka lisäsi palvelualoille siirtyvien määrää. Valtatie 3:n valmistuessa 1990-luvulla Riihimäen liikenneyhteydet maanteitse Helsinkiin ja Tampereelle paranivat huomattavasti.[21]

2000–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen rautatieaseman liikenne ja asema rautatieristeyksenä heikkeni jonkin verran Lahden oikoradan valmistuttua 2006.[22] Vuonna 2008 Riihimäen aseman tuntumaan rakennettiin Liikekeskus Atomi, jossa toimii muun muassa Prisma. Rautatieaseman yhteyteen valmistui 2009 myös matkakeskus.

Kaupunkikuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristö ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hatlamminsuo on arvokkain yksittäinen luontokohde Riihimäen alueella.

Maisemallisesti Riihimäki on viljely- ja järvimaata.[23] Kaupungin länsipuoli kuuluu Tammelan ylänköseutuun ja itäpuoli Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Suhteellinen korkeusvaihtelu on 30–75 metriä ja alue on luonteeltaan mäkimaastoa. Korkein kohta on Hatlamminmäellä, joka on 165 metriä merenpinnan yläpuolella.

Riihimäen luontoon sisältyy monipuolisesti metsiä, soita ja vesistöjä. Metsistä kuusivaltaiset, lehtomaiset kankaat ovat yleisimpiä. Lehtojen osuus Riihimäen metsämaista on yli 30 prosenttia.[24] Lehmusmetsiköitäkin on runsaasti ja myös pähkinäpensaikkoja esiintyy. Kallioista muun muassa harvinainen kivilaji, gabro, esiintyy laajalti kaupungin eteläosissa.[24]

Soita Riihimäellä on Etelä-Suomen oloihin jopa tavallista enemmän, lähes 10 %. Vallitsevien suoyhdistelmätyyppien vyöhyke Riihimäellä ovat kilpikeitaat. Pääosa soista kuuluu kuitenkin viettokeitaisiin ja ainoastaan iso Silmäkeneva kilpikeitaisiin. Suotyypeistä Riihimäellä esiintyy monipuolisesti rämeitä, korpia ja nevoja. Soista luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa, Hausjärven rajan tuntumassa sijaitseva Hatlamminsuo.[24]

Jääkauden jäljistä löytyy Riihimäeltä siirtolohkareita, harjuja, muinaisrantoja sekä suppia.[25] Riihimäen läpi kulkee myös ensimmäinen salpausselkä.[24]

Vesistöjä Riihimäellä on vain noin 500 hehtaaria.[26] Suurimmilta osin Riihimäen alue kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen ja pohjoisimmat osat Kokemäen vesistöalueeseen. Kaupunkia halkoo itä-länsi-suunnassa päävesistöalueiden välinen vedenjakaja, jonka alueen päälle kaupungin keskusta sijoittuu. Alueen vedet ohjautuvat pääosin pieniä ojia ja puroja pitkin. Riihimäen järvet sijaitsevat kaikki kaupungin eteläosassa. Suurimmat järvet ovat Hirvijärvi, Paalijärvi sekä Hyvinkäälle ulottuva Suolijärvi. Pienimpiä järviä ovat Vatsianjärvi, Arolammi sekä kaksi Vähäjärveä, joista toinen laskee Paalijärveen ja toinen Hirvijärveen.[27] Vantaanjoki virtaa Riihimäen alueella noin 13 kilometrin matkan.[24] Vantaanjoen sivujokia Riihimäellä ovat Herajoki ja Paalijoki. Pohjoisessa virtaa Kokemäenjoen valuma-alueeseen kuuluva Riihiviidanoja Punkanjokeen ja edelleen Puujokea pitkin pohjoiseen.

Arolammi

Luonnonsuojelualueet ja luontokohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä on 18 luonnonsuojelualuetta: Arolammi, Epranoja, Hatlammi, Hirvenoja, Hirvenojanmetsä, Kannistonmetsä, Kolisevanmaa, MiikaRock'n suojelualue, Paalijoen kanjoni, Pojansilta, Seljan suojelualue, Vahteristo ja Vatsia (Suolijärvi) sekä vuonna 2023 perustetut Haukkavuorenmaa, Ihantolan purolehto, Korttionmäki, Käpälämäki, Paalijärvi ja Vantaanjokivarsi.[28] Ennen kuuden viimeksimainitun perustamista luonnonsuojelualueiden ja suojeltujen luontotyyppien osuus Riihimäen maapinta-alasta oli 2,74%.[29] Muita luontokohteita Riihimäellä ovat muun muassa Hirvijärvi, Käräjäkoski, Peltosaaren kosteikkopuisto, Riutta ja Sammaliston kosteikko.[30]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meren suhteellinen läheisyys leudontaa Riihimäen talvea, mutta toisaalta Tammelan ylänkömaan vaikutus viilentää kesää.[24] Vuoden sademäärä on Riihimäellä keskimäärin 610 mm ja sadepäiviä on noin 110 kpl vuodessa. Pysyvä lumipeite sataa Riihimäelle keskimäärin joulukuussa ja lunta kertyy maaliskuulle 30–35 cm.[24]

Kaupunginosat ja kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen alueella sijaitsevat kylät:[32]

Kylä Numero
Arolampi 401
Erkylä 402
Herajoki 403
Hiivola 404
Kara 405
Karhi 406
Kernaala 407
Kormu 408
Kytäjärvi 420
Kytöjärvi 409
Ryttylä 410
Vantaa 411

Laitapisteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen kaupungin alueen laitapisteet ovat alla olevassa taulukossa. Taulukkoon on kerätty pohjoisin, itäisin, eteläisin ja läntisin piste sekä alueen korkein ja alin kohta.

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Paikka Kartalla Korkeus meren pinnasta,
maastokartasta arvioituina[33] 		Kuva
Pohjoisin piste on metsän ja pellon rajalla.
Pisteestä pohjoiseen päin rajakuntana on Hausjärvi. 		60°48′01″N, 024°43′37″E n. 95 m Riihimäen pohjoisin piste, kuvattu elokuussa 2021.
Itäisin piste on metsän ja pellon rajalla.
Pisteestä itään päin rajakuntana on Hausjärvi. 		60°44′07″N, 024°50′41″E n. 95 m Riihimäen itäisin piste, kuvattu elokuussa 2021.
Eteläisin piste on metsässä.
Pisteestä etelään päin rajakuntana on Hyvinkää, joka kuuluu Uuteenmaahan. 		60°38′52″N, 024°44′23″E n. 115 m Riihimäen eteläisin piste, kuvattu elokuussa 2021.
Läntisimmässä pisteessä on Kunauskivi.
Pisteestä länteen päin rajakuntana on Loppi. 		60°41′34″N, 024°36′20″E n. 110 m Riihimäen läntisin piste, Kunauskivi, kuvattu elokuussa 2021.
Riihimäen korkein kohta on Hatlamminmäellä. 60°46′03″N, 024°49′59″E n. 165 m Riihimäen korkein kohta, kuvattu toukokuussa 2022.
Riihimäen matalin kohta on
Vantaanjoen Hähäänkoskessa Hyvinkään rajalla. 		60°40′06″N, 024°49′07″E n. 85 m Riihimäen matalin kohta, kuvattu toukokuussa 2022.

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harald Andersin teki Riihimäen ensimmäisen asemakaavan. Se julkaistiin alkuvuonna 1916.[34]

Puistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Riihimäen puistoista

Riihimäellä on 155 nimettyä puistoa. Leikkipuistoja on 40.[35] Riihimäen rautatienpuisto on vanha rautatieläisten asuinalue rautatieaseman ja keskustan välissä. Alue oli aikoinaan osaksi VR:n, osaksi Paloheimon omistuksessa ja rakennuksissa oli rautatieläisten työsuhdeasuntoja, Paloheimon konttoritiloja sekä muita toimintoja. Alueella on suojeltuja rakennuksia.[36]

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoviraston mukaan Riihimäen valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat:[37]

Kunnalliset asiat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätöksenteko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä.[38] Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Riku Bitter.[39]

Kauppalan- ja kaupunginjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäki on ollut kaupunki vuodesta 1960 lähtien ja sitä ennen kauppala, alla olevassa taulukossa ovat kauppalan- ja kaupunginjohtajat.

Riihimäen kauppalan- ja kaupunginjohtajat
Vuodet Johtaja Huom.
1922–1932 Anders Rudolf Gestrin Virallinen nimike oli ”kauppalanhallituksen esimies”.[40]
1932 Väinö Tikkanen Väliaikaisena.[40]
1932–1956 Kalle Lauri Salminen Jäi eläkkeelle 31.12.1956.[40]
1957–1962 Väinö J. Leino 1957-59 hän oli Riihimäen kauppalanjohtajana ja 1960-1962 kaupunginjohtajana.[40][41]
1962–1974 Väinö Oskari (V. O.) Mäkinen Hän oli kansanedustajana vuosina 1966–1975, 1970-1974 toimi tilapäisenä hallintojohtajana Juhani Nummela V.O.Mäkisen eduskuntatyön takia. 1962 perustettiin apulaiskaupunginjohtajan virka, jota hoiti Pentti Vuorinen vuoteen 1974.[41]
1974–1983 Pentti Vuorinen Apulaiskaupunginjohtajana oli 1974-1984 Ensi R. Louhiluoto.[41]
1983–2000 Esko Hanninen Jäi v. 2000 eläkkeelle.[41]
2000–2016 Seppo Keskiruokanen Hän oli apulaiskaupunginjohtaja 1984-2000 ja jäi v.2016 eläkkeelle, vuodesta 2000 lähtien ei ole ollut apulaiskaupunginjohtajaa.[41]
2016–2020 Sami Sulkko Siirtyi yksityiselle puolelle v.2020.
2020 Mika Herpiö Väliaikaisena, varsinaisesti hän oli elinvoimajohtaja.[42]
2021–2022 Jere Penttilä Siirtyi yksityiselle puolelle v.2022.
2022 Petri Hirvonen Väliaikaisena, varsinaisesti hän oli hallintojohtaja.[43]
2022– Jouni Eho

Kunta- ja alueliitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 aloitettiin kuntaliitosselvitys kolmen kunnan liitosta. Vuonna 2015 Loppi ja Hausjärvi äänestivät liitosta vastaan.[44]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Riihimäen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 23 971
1985
  
 24 366
1990
  
 25 000
1995
  
 25 838
2000
  
 26 173
2005
  
 27 069
2010
  
 28 803
2016
  
 29 160
2020
  
 28 815
Lähde: Tilastokeskus[45]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Riihimäen keskustaa Hämeenkadun ja Lopentien risteyksessä vuonna 2006.

Vuoden 2017 lopussa Riihimäellä oli 29 021 asukasta, joista 27 881 asui taajamissa, 807 haja-asutusalueilla ja 333:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Riihimäen taajama-aste on 97,2 %.[46] Kunnassa on vain yksi taajama, Riihimäen keskustaajama.[47] Riihimäen keskustaajama ulottuu pieniltä osin myös Hausjärven ja Lopen kuntien alueelle.

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Riihimäen koululaitoksen 100-vuotismuistolaatta Öllerinkadulla. Asemapäälliikkö A.W.Öller oli vahvasti mukana hankkimassa koulua Riihimäelle.

Kaupunki järjestää ainoana suomalaisena kuntana robotiikkaopetusta kaikissa kaupungin koulussa. Opetus alkaa päiväkodissa ja jatkuu lukion loppuun. Kaupungissa on järjestetty myös Robotiikan SM-kisat.[48]

Riihimäki toimii Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin mukaisesti. Se on perustanut esimerkiksi lapsiparlamentin ja perehdyttänyt kaupungin henkilöstön lapsen oikeuksiin, jotka pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.[49]

Esiopetusta järjestetään Riihimäellä sekä päiväkotien että koulujen yhteydessä. Peruskouluja on 10: seitsemän alakoulua ja kolme yläkoulua.[50]

Alakoulut:[50]

Yläkouluja ovat Harjunrinteen koulu, Karan koulu ja Pohjolanrinteen koulu.[50]

Koulutoimeen kuuluu myös kaupunginkirjasto ja oppimateriaalikeskus. Riihimäellä on aikuiskoulutuksena vartijaksi pyrkiville kaksivuotinen opintolinja.lähde?

Riihimäellä on yksi päivälukio ja yksi aikuislukio.

Hyria-kouluyhtiöön kuuluu Riihimäeltä entiset Riihimäen ammattioppilaitos ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen Riihimäen yksikkö.

Riihimäellä on myös Suomen ympäristöopisto SYKLI sekä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Riihimäen yksikkö, jonka tiloissa toimii Hämeen ammattikorkeakoulun tytäryhtiön Hämeen ammatti-instituutti Oy:n liikenneopettajakoulutus.

Lisäksi kaupungissa toimii kansalaisopisto, kuvataidekoulu ja musiikkiopisto.[51]

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäki kuuluu Kanta-Hämeen hyvinvointialueeseen (Oma Häme).[52] Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikkö (RYKS) ja Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymä sijaitsevat samassa kiinteistössä, jota kutsutaan Riihimäen sairaalaksi.[53]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa toimii Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri.[54][55][vanhentunut linkki]

Riihimäen suurimpia yrityksiä liikevaihdoltaan vuonna 2022 olivat:[56]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Riihimäen matkakeskus.

Etäisyyksiä Riihimäeltä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junaliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäki on Suomen pääradan varrella ja historiallisen Pietarin radan Suomen-puoleinen päätepiste. Riihimäen rautatieasema on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien pohjoinen pääteasema. Se on edelleenkin tärkeänä risteysasema, vaikka asemalla pysähtyvien junien määrä väheni Lahden oikoradan valmistuttua syyskuussa 2006. Riihimäen kautta kulkee myös Helsingin ja Tampereen välinen valtatie 3 sekä Hollolan ja Tammelan välinen kantatie 54.

Joukkoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen paikallisliikennettä liikennöi yhdeksällä aikataulutetulla linjalla sekä kutsuohjattuun joukkoliikenteeseen perustuvalla R-kyydillä Lehdon liikenne.[57] Seutuliikennettä on Riihimäen matkakeskukselta Lopen, Tervakosken ja Ryttylän suuntiin.[58] Kaukoliikenteen vuoroista ainoastaan muutama käy matkakeskuksella. Muut kaukoliikenteen vuorot pysähtyvät Valtatien 3 Kormuntien eritasoliittymän pysäkeillä.[58]

Vesi-, jäte- ja energiahuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen Vesi toimii kaupunginhallituksen alaisena.[59]

Ystävyyskaupungit ja yhteistyökunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä on seuraavat ystävyyskaupungit: [60]

Lisäksi Riihimäellä on seuraavat yhteistyökunnat, joiden kanssa Riihimäellä on johonkin yhteiseen piirteeseen perustuvaa säännöllistä yhteistyötä:[60]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Riihimäen kaupunginmuseo.

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Riihimäen alueella puhuttu murre on Hausjärven murre, joka kuuluu Lopen alaryhmään.[61]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen rautatienpuisto on kaupungin vanhinta aluetta. Aluetta alettiin rakentaa 1850-luvulla. Vuonna 1858 valmistuneessa asemapäällikön asunnossa sijaitsee nykyään Riihimäen Kaupunginmuseo.[62]

Riihimäen Lasi -yhtiö (1910-1990) oli suurin lasitehdas Pohjoismaissa.[63] Lasitehtaalla oli kymmenen tuotanto- ja varastorakennusta. 2020-luvulla paikan ostanut Kallioinen Yhtiöt on kertonut kunnostavansa ne tulevina vuosina. Nykyään paikalla toimii lasistudioita ja muita käsityöläisiä[64] sekä Suomen Lasimuseo. Lasitehtaan vieressä sijaitsee sen työntekijöille 1900-luvun alussa rakennettu asuinalue, Hyttikortteli.[65] Vuonna 1937 Kumelan veljekset perustivat Kumelan lasitehtaan, joka oli toiminnassa 1980-luvulle asti.[66] Suomen Lasimuseo on keskittynyt suomalaiseen lasimuotoiluun ja alan historiaan. Museossa käy vuosittain noin 50 000 vierailijaa.[63]

Riihimäen tunnukseksi on noussut Kalervo Kallion vuonna 1960 veistämä Lasinpuhaltaja-patsas, joka oli lasitehtaan työntekijöiden lahja tuoreelle kaupungille.[67]

Vuonna 2018 Riihimällä paljastettiin Tommi Toijan pronssinen Eksynyt-patsas.[68]

Kun Riihimäki vietti 60-vuotisjuhlaansa kaupunkina vuonna 2021, se teetti useita seinämaalauksia. Hotelli Seurahuoneen seinässä oleva Patrik Korhosen muraali esittää Unikko-kuosia ja sen suunnittelijaa Maija Isolaa ja Oravankadun kiertoliittymässä on Jussi Gomanin veistos, jota viereisten meluseinien maalaukset täydentävät. Edwina Goldstonen teos taidemuseon seinällä esittelee paikallisia paikkoja ja henkilöitä, esimerkiksi Jukka Jalosen.[69]

Museot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä on viisi museota:

Tunnettuja riihimäkeläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuurihenkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[75]

Urheilijoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliitikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itsenäisyyspäivän kansallinen paraati vuonna 2009.

Riihimäellä järjestettäviä tapahtumia ovat esimerkiksi Kansainväliset Erämessut ja Riihimäki-päivä.[78] Vuosina 2013–2021 Riihimäellä järjestettiin myös Rauta ja Petrooli -auto- ja traktoritapahtuma Riihimäen Tehtaankadun messupuistossa. Vuodesta 2022 lähtien Rauta ja Petrooli on järjestetty Hämeenlinnassa Kantolan tapahtumapuistossa.[79]

Riihimäki julistautui pääsiäiskaupungiksi vuonna 1997.[80] Nykyään se järjestää kolmipäiväisen tapahtuman lapsiperheille.[81]

Kesäkuussa 2025 Riihimäellä järjestetään lasialan biennaali, jonka ohjelmaan kuuluu ammattilaisseminaari, asiantuntijavierailuja ja näyttelyitä. Tapahtuma näkyy myös Iittalassa ja Nuutajärvellä.[63]

Musiikki ja esittävät taiteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen Teatterin lisäksi kaupungissa toimii Riihimäen Nuorisoteatteri ja useita harrastajateattereita.[82]

Hämeen Reserviläissoittokunta toimii Riihimäellä. Muita kulttuuripalveluita tarjoaa muun muassa Riihimäen kaupunginkirjasto.[72]

Media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen paikallislehti on Aamuposti, jossa julkaistaan myös Hyvinkään, Hausjärven, Lopen ja Nurmijärven uutisia. Aamulehden tytärlehti Viikkouutiset Riihimäki on paikallinen ilmaisjakelulehti. Ennen Aamupostin perustamista Riihimäellä ilmestyi paikkakunnan oma paikallislehti Riihimäen Sanomat.lähde?

Riihimäen asioista uutisoivat myös Yle Häme[83] ja Radio Voima.[84]

Nuorisopalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä toimii kaksi nuorisotilaa: Monari keskustassa, Peltsin Clubi 2.0 Peltosaaressa.[85] Riihimäen kaupungin nuorisopalvelut järjestää erilaisia tapahtumia ympäri vuoden.[86] Riihimäellä toimii nuorisovaltuusto, jolla on läsnäolo-oikeus lautakuntien kokouksissa. Nuorisovaltuusto ottaa kantaa kaupunginvaltuuston päätöksiin ja järjestää nuorille tapahtumia.[87]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Riihimäellä toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Riihimäen seurakunta.[88]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Riihimäellä toimii Riihimäen Kotikirkko.[89] Riihimäen Vapaaseurakunta[90] on toiminut Riihimäellä vuodesta 1925. Riihimäen Vapaaseurakunta on osa Suomen Vapaakirkkoa, joka erkani luterilaisesta kirkosta 1800-luvun lopulla.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Riihimäen alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[91]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla peruna- ja palvikinkkuviipaleista tehty kinkkuloora sekä jogurtti, jota Suomessa alettiin ensimmäisenä valmistaa Herajoen meijerissä Riihimäellä 1960-luvun lopulla.[92][93]

Viittauksia kulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimälle kokonaan tai osittain kuvattuja elokuvia tai sarjoja:

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Retkeily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Riihimäen alueen kohteita ovat muun muassa Hirvijärven luontopolku ja uimranta, Paalijärven uimaranta ja lintutorni sekä Hatlamminsuon ja Hatlamminmäen luonnonsuojelualueet. Riihimäen alueen luontoreittejä ovat muun muassa. Riuttan luontopolku Iita Ilveksen ja professori Riutta Tomeran videoseikkailu, Vahteriston kävely- ja luontopolku, Peltosaaren luontopolku, Käräjäkosken luontopolku sekä Hatlamminsuon luontopolku.[95]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Riihimäen keskusurheilukentän yleisurheilun kenttäennätysten laatta pukuhuoneen seinässä tammikuussa 2022. Keskuskenttä on nykyään harrastekäytössä, kilpailukenttä on Peltosaaren urheilupuistossa.

Riihimäkeläisiä urheiluseuroja:

  • Muodostelmaluistelu: Riihimäen Jäätaiturit
  • Tanssi: Studio Dance & Joy[97], Etelä-Hämeen Tanssiopisto, Tanssistudio Dance Art, Riihimäen tanssiklubi
  • Moottoripyöräily: Riihimäen Moottoripyöräkerho Kahvakopla ry
  • Jousiammunta: Riihi-Jouset

Liikuntapaikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olympiasoihdun 18.7.1952 muistolaatta Riihimäen urheilupuistossa, kuvattu soihdun 70-vuotispäivänä 18.7.2022.

Riihimällä on jäähalli, kamppailu-urheilukeskus, urheilutalo, uimahalli ja liikuntasaleja.[98] Käsipalloseura Riihimäen Cocks pelaa Cocks Areenalla.[99] Ulkoliikuntapaikkoja ovat esimerkiksi Riuttan perheliikuntakeskus ja Riihimäen maauimala.[100]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Jou­ni Ehos­ta Rii­hi­mäen kau­pun­gin­joh­ta­ja 30.6.2022. Riihimäen kaupunki. Viitattu 3.9.2022.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Riihimäki Oikeusministeriö. Viitattu 12.11.2021.
  8. ↑ https://riihimakiseura.fi/kotiseututietoa/taide/muistolaattoja/ riihimäkiseura.fi. viitattu 1.11.2019
  9. ↑ a b c Riihimäen rakennetut kulttuuriympäristöt 2020 (Arkistoitu – Internet Archive) (sivuilla 10-12 on kerrottu Riihimäen alueen historiasta), riihimaki.fi, viitattu 24.9.2020.
  10. ↑ a b c Riihimäen kaupungin ympäristön tila 2017 (Arkistoitu – Internet Archive) (sivu 7), riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020.
  11. ↑ Riihimäen historiaa lyhyesti | Riihimäen kaupunginmuseo, riihimaenkaupunginmuseo.fi, viitattu 7.4.2020
  12. ↑ a b c d Hoffrén, Jouko, 1939-: Riihimäen historia, s. 21–25. [Riihimäki]: Riihimäen kaupunki, 1979-. 6649521 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 15.10.2020).
  13. ↑ Riihimäen kaupunki - Haapahuhdan koulu - Historia (Arkistoitu – Internet Archive) riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  14. ↑ a b Riihimäen kaupunki – Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä – 1860 (Arkistoitu – Internet Archive), riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  15. ↑ a b c d e Riihimäen kaupunginmuseo - Riihimäen historiaa lyhesti, riihimaenkaupunginmuseo.fi, viitattu 9.5.2020
  16. ↑ Riihimäen kaupunki – Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä – 1900 (Arkistoitu – Internet Archive), riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  17. ↑ Riihimäen kaupunki – Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä – 1940 (Arkistoitu – Internet Archive), riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  18. ↑ Riihimäen kaupunki – Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä – 1950 (Arkistoitu – Internet Archive), riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  19. ↑ Riihimäen kaupunki – Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä – 1960 (Arkistoitu – Internet Archive), riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  20. ↑ Riihimäen kaupunki – Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä – 1970 (Arkistoitu – Internet Archive), riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  21. ↑ 1990 - Riihimäen kaupunki (Arkistoitu – Internet Archive), riihimaki.fi, viitattu 26.7.2020.
  22. ↑ Riihimäen kaupunki – Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä – 2000 (Arkistoitu – Internet Archive), riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  23. ↑ Riihimäen kaupungin ympäristön tila 2017 - Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen (Arkistoitu – Internet Archive) (sivu 17), riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020.
  24. ↑ a b c d e f g Riihimäki - Riihimäen luonnon yleispiirteet, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  25. ↑ Riihimäen kaupungin ympäristön tila 2017 (Arkistoitu – Internet Archive) sivu 9, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  26. ↑ Riihimäen kaupungin ympäristön tila 2017 – Vesistöt (Arkistoitu – Internet Archive) (sivu 35), riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020.
  27. ↑ Riihimäki - Järviwiki, jarviwiki.fi, viitattu 26.4.2020.
  28. ↑ Riihimäen kaupunki suojelee luonnon monimuotoisuudelle arvokkaita alueita - Riihimäki, riihimaki.fi, viitattu 22.8.2023.
  29. ↑ Luonnonsuojelualueet - Riihimäki, riihimaki.fi, viitattu 22.8.2023.
  30. ↑ Luontokohteet - Riihimäki, riihimaki.fi, viitattu 22.8.2023.
  31. ↑ Riihimäen kaupunginosat 2015 Riihimäen kaupunki. Arkistoitu 20.10.2021. Viitattu 26.6.2020.
  32. ↑ Riihimäen kylät (2011) Riihimäen kaupunki. Viitattu 26.6.2020.
  33. ↑ Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 19.1.2023.
  34. ↑ Rakennettu ympäristö Riihimäki. Viitattu 20.11.2023.
  35. ↑ Puistot ja viheralueet Riihimäki. Viitattu 5.1.2024.
  36. ↑ Nähtävyydet Riihimäki. Viitattu 5.1.2024.
  37. ↑ Riihimäen rakennetut kulttuuriympäristöt Riihimäki. Viitattu 20.11.2023.
  38. ↑ Päätöksenteko Riihimäki. Viitattu 20.11.2023.
  39. ↑ Kaupunginhallitus Riihimäki. Viitattu 20.11.2023.
  40. ↑ a b c d Jouko Hoffrén, Kalevi Penttilä: Riihimäen historia I, s. 805-809. Hämeenlinna: Riihimäen kaupunki, 1979/2006. ISBN 951-99205-4-4 (suomeksi)
  41. ↑ a b c d e Helena Honka-Hallila: Riihimäki Hyvien yhteyksien kaupunki 1960-2000, s. 18-21. Hämeenlinna: Riihmäen kaupunki, 2000. ISBN 951-8952-63-9 (suomeksi)
  42. ↑ Anne-Maria Niskanen: Riihimäen kaupunginjohtajan virka kiinnostaa 18 hakijaa – mukana vt. kaupunginjohtaja Mika Herpiö 28.10.2020. Yle. Viitattu 12.4.2023.
  43. ↑ Hallintojohtaja Petri Hirvosesta Riihimäen vt. kaupunginjohtaja 2.5.2022. Riihimäen kaupunki. Viitattu 12.4.2023.
  44. ↑ Riihimäen seudun kuntaliitos karahti kiville valtuustoissa – kokousseuranta täällä Yle Uutiset. 28.9.2015. Viitattu 20.11.2023.
  45. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  46. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  47. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  48. ↑ Riihimäki esittelee robotiikkaopetusta EU:ssa Yle Uutiset. 14.3.2023. Viitattu 5.1.2024.
  49. ↑ Riihimäki sai Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen Yle Uutiset. 31.5.2023. Viitattu 5.1.2024.
  50. ↑ a b c Koulut Riihimäki. Viitattu 5.1.2024.
  51. ↑ Koulutus ja varhaiskasvatus - Riihimäen kaupunki, riihimaki.fi, viitattu 27.3.2021.
  52. ↑ Hyvinvointialue - Oma Häme omahame.fi. Viitattu 5.1.2024.
  53. ↑ Riihimäen sairaala – Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä khshp.fi. Viitattu 5.1.2024.
  54. ↑ Logistiikkakeskus ja pääkonttori Würth. Viitattu 8.2.2013.
  55. ↑ Nauti suomalaista lähiruokaa Valio. Viitattu 8.2.2013.
  56. ↑ Riihimäki - Yritykset ja työnantajat - Finder.fi www.finder.fi. Viitattu 5.1.2024.
  57. ↑ R-liikenne - Riihimäen paikallisliikenteen kevätaikataulu 1.1.-4.6.2023, riihimaki.fi, viitattu 10.2.2023.
  58. ↑ a b Joukkoliikenne - Aikataulut ja reitit - Riihimäen kaupunki (kohdat Seutuliikenne ja Kaukoliikenne), riihimaki.fi, viitattu 13.6.2021.
  59. ↑ Toiminta Riihimäen Vesi. Viitattu 20.11.2023.
  60. ↑ a b Ystävyyskaupunkitoiminta Riihimäen kaupunki. Arkistoitu 19.9.2016. Viitattu 18.9.2016.
  61. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 243. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  62. ↑ Idyllinen Riihimäen Rautatienpuisto Visit Häme. Visit Häme. Viitattu 16.1.2024.
  63. ↑ a b c Riihimäki mielii kansainväliseksi lasikaupungiksi – järjestää uuden lasialan tapahtuman kesällä Yle Uutiset. 4.12.2024. Viitattu 12.12.2024.
  64. ↑ Vanhalle lasitehtaalle havitellaan Riihimäellä kaupunkikulttuurin keidasta – haaveissa jopa konserttiareena Yle Uutiset. 3.11.2022. Viitattu 5.1.2024.
  65. ↑ Riihimäen Hyttikorttelista löytyy lasitaidetta ja idyllinen ympäristö Visit Häme. Visit Häme. Viitattu 16.1.2024.
  66. ↑ Kumelan lasitehtaan tuotteet tarkoitettiin käyttöön, mutta nyt ne ovat keräilykohteita: "Lasi ei ollut meille taidetta" Aamuposti. 20.3.2019. Viitattu 12.12.2024.
  67. ↑ {{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20029058%7Cnimeke=Riihimäki[vanhentunut linkki] parturoi ikonisen patsaan puiston miltei paljaaksi – tilalle luvataan keskustapuisto, jota kehtaa näyttää vieraillekin|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-04-27|viitattu=2024-01-16}
  68. ↑ Minna Kontkanen: Kuvanveistäjä Tommi Toijan ukkelit herättävät tunteita – Eksynyt-patsas sai päähänsä tonttulakin, kondomin ja Jukka Jalonen -naamarin Suomenkuvalehti.fi. 1.11.2019. Viitattu 16.1.2024.
  69. ↑ Unikko-kuosi värittää katukuvaa suunnittelijansa kotikaupungissa – muraalibongarit saivat uusia kohteita Riihimäeltä Yle Uutiset. 11.9.2021. Viitattu 5.1.2024.
  70. ↑ Riihimäen lasimuseo pääsi tavoitteeseensa – sai valtakunnallisen vastuumuseon aseman Yle Uutiset. 4.11.2019. Viitattu 9.1.2024.
  71. ↑ Valtakunnalliset vastuumuseot Museovirasto. Viitattu 5.1.2024.
  72. ↑ a b Kulttuuri ja hyvinvointi - Riihimäen kaupunki, riihimaki.fi, viitattu 27.3.2021.
  73. ↑ a b c d e f g h Kirjoja Riihimäestä (arkistoitu versio) Riihimäen kaupunki. Arkistoitu 5.12.2013. Viitattu 7.2.2013.
  74. ↑ a b Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  75. ↑ Koulukiusatusta pojasta kasvoi esiintymistä rakastava drag-taiteilija Turun Sanomat. Viitattu 1.11.2019.[vanhentunut linkki]
  76. ↑ Kanta-Hämeessä useita miljonäärejä 28.5.2012. Yleisradio. Viitattu 7.2.2013.
  77. ↑ Riihimäellä varttunut Heikki Palva kuului arabian murteissa maailman eturivin tutkijoihin. Aamuposti, 29.4.2023, s. 12. (suomeksi)
  78. ↑ Tapahtumat Visit Riihimäki. Viitattu 20.11.2023.
  79. ↑ Rauta ja Petrooli -tapahtuma siirtyy Hämeenlinnaan Koneviesti. 8.10.2021. Viitattu 11.12.2023.
  80. ↑ Kirsi Tirkkonen: Riihimäki on Suomen virallinen pääsiäiskaupunki Helsingin Sanomat. 25.3.2005. Viitattu 5.1.2024.
  81. ↑ Riihimäki pitää kiinni pääsiäiskaupungista Yle Uutiset. 22.4.2011. Viitattu 5.1.2024.
  82. ↑ Teatterit Visit Riihimäki. Viitattu 16.1.2024.
  83. ↑ Yle Uutiset Häme | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 5.1.2024.
  84. ↑ Radio Voima: Yhteystiedot Radio Voima. Viitattu 5.1.2024.
  85. ↑ Nuorisotilojen toiminta Riihimäki. Viitattu 5.1.2024.
  86. ↑ Nuorisopalvelut Riihimäki. Viitattu 5.1.2024.
  87. ↑ Nuorisovaltuusto Riihimäki. Viitattu 5.1.2024.
  88. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  89. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  90. ↑ Riihimäen vapaaseurakunta Riihimäen vapaaseurakunta. Arkistoitu 30.11.2020.
  91. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
  92. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 62. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  93. ↑ Jogurtti keksittiin vahingossa Etelä-Suomen Sanomat. 24.9.2008. Viitattu 12.12.2018.
  94. ↑ a b c d Aki Kaurismäki kuvasi Riihimäellä – Riihimäen Puputin kulma ikuistettiin elokuvaan Aamuposti. 28.10.2017. Viitattu 20.11.2023.
  95. ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 1, s. 257–264 Vuosi = 2022. Minerva Kustannus. ISBN 978-952-375-312-9
  96. ↑ Riihimäen Pallonlyöjät xn--ll-uiac.fi. Viitattu 5.1.2024.
  97. ↑ STUDIO DANCE & JOY Uusi tanssikoulu Riihimäellä STUDIO DANCE & JOY. Viitattu 24.5.2023. (englanti)
  98. ↑ Sisäliikuntapaikat Riihimäki. Viitattu 20.11.2023.
  99. ↑ Käsipalloseura Cocksin uusi punakeltainen kotiareena on valmis Yle Uutiset. 16.8.2019. Viitattu 5.1.2024.
  100. ↑ Ulkoliikuntapaikat Riihimäki. Viitattu 20.11.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Riihimäki&oldid=22891240”