Riutta (ulkoilualue)

Riuttan ulkoilureitin varrella oleva muinaisranta.

Riutta on Riihimäellä, Hiivolan kylässä, Kormuntien varrella sijaitseva ulkoilualue ja luontokohde. Siellä on monipuolinen perheliikuntakeskus, jossa on muun muassa ulkoilureitti, luontopolkuja, frisbeegolfrata, maastopyöräilyreittejä, kiintorasteja sekä kuntoportaat. Talvisin käytössä on myös valaistu tykkilumilatu.

Noin 2,5 kilometrin pituisella Riuttan luontopolulla voi tutustua alueen luontoon. Luontopolun varrella on kymmenen tietoiskua, jotka on luettavissa QR-koodein mobiililaitteella. Lapsille on myös liikuntapalveluiden toteuttama lyhyempi, noin puolentoista kilometrin pituinen luontopolku sekä videoseikkailu Iita Ilveksen ja professori Riutta Tomeran tutkimuksista Riuttan alueella. Myös tämä lasten luontopolku on toteutettu QR-koodein. Tietoiskut ovat luettavissa myös Riihimäen kaupungin verkkosivuilla.

Riuttan alue on hyvä esimerkki jääkauden muokkaamasta maisemasta. Jääkauden jälkiä ilmentävät muun muassa siirtolohkareet, harjumuodostelma ja supat sekä kivikkoinen muinaisranta ja tasaiset hiekkakankaat eli deltat. Riuttan jääkaudella syntynyt harjumuodostelma syntyi jääkaudella mannerjäätikön kuuluu Lopen Launosista Kormun ja Ansalanmäen kautta Riuttaan ulottuvaan harjumuodostelmaan. Riuttan muinaisranta on peräisin Baltian jääjärven ajoilta ja paljastui jäätikön edessä lainehtineen jääjärven vedenpinnan laskettua noin 11 600 vuotta sitten. Muinaisranta on osittain tuhoutunut, sillä alueen kuntorata halkoo muodostuman.

Alue on myös tärkeä pohjaveden muodostumisalue. Riuttan puusto on kuusi- ja mäntyvaltaista. Havupuiden lisäksi alueella esiintyy koivua, haapaa, pihlajaa ja raitaa, mutta varsinaista lehtipuumetsikköä alueella ei ole. Riuttan harjualue on suppamaastoa, jossa vuorottelevat jyrkät harjunrinteet ja soistuneet painanteet. Harjujen rinteet voidaan jakaa auringon valon mukaan paiste- ja varjorinteisiin. Paisterinteet ovat mäntyvaltaisia, kuivahkoja kangasmetsiä, joissa kasvaa runsaasti valoa vaativia kasveja, kuten kanervaa, puolukkaa, kieloa, kissankäpälää, kultapiiskua ja jäkälää. Varjorinteet ovat puolestaan kosteampia ja puustoltaan yleensä kuusivaltaista. Varjorinteellä kasvaa runsaana mustikka. Ruohoja ovat tyypillisesti käenkaali, oravanmarja, metsätähti, nuokkutalvikki, nuokkuhelmikkä sekä vanamo. Heinistä alueella kasvaa kastikkaa ja metsälauhaa. Alueen eteläpäässä on jyrkähkörinteinen suppasuo, joka on tyypiltään sararämettä. Riuttan soista toinen on Lopen kuntaan rajoittuva runsasravinteinen suo. Valtaosa tästä suosta on lyhytkorsinevan ja rimpinevan mosaiikkia. Suon reuna on rämekorpea, jossa kasvaa mäntyä, koivua ja kuusta. Riuttanlukot ovat harjujaksoille tyypillisiä suppia, jotka ovat syntyneet jääkaudella mannerjäätikön sulamisvaiheessa. Riuttanlukkojen alue käsittää Riuttanmäen, Hiivolannummen ja Hanhisuon väliin jäävän suppa-alueen, jossa sijaitsee suuria, jyrkkärinteisiä suppalaaksoja. Riuttanlukkojen syvin supassa on 40 metrin korkeusero rinteen molemmin puolin.

Alueella liikkuu tyypillistä Etelä-Suomen eläimistöä, kuten jäniksiä, oravia, kettuja ja metsäpäästäisiä. Riuttassa voi myös nähdä lepakoita ainakin osan vuodesta. Alueella tavataan pohjanlepakkoa ja siipoista viiksisiippaa ja isoviiksisiippaa. Riuttan linnusto on monipuolinen ja alueella pesii yli 30 eri lintulajia, joista yleisimmät ovat punarinta, peippo ja pajulintu. Tikoista Riuttassa tavataan käpytikkaa ja palokärkeä. Lisäksi Riuttassa on tavattu pyytä, sirittäjää, metsävikloa, peukaloista, leppälintua, töyhtötiaista ja puukiipijää.

Riuttan ulkoilualueen läheisyydessä sijaitsee myös vuonna 1958 rakennettu tanssilava Riutanharju, joka on Etelä-Suomen suosituimpia tanssipaikkoja. Riutanharjussa järjestetään tanssit lauantaisin vapusta syyskuun alkuun asti.