Juppala
| Juppala | |
|---|---|
| Kaupunki | Riihimäki |
| Kaupunginosa nro | 8. |
| Väkiluku | 2 343 (2015) |
| Osa-alueet | Suojala, Jussila |
Juppala on kaupunginosa Riihimäellä. Kaupunginosa asemakaavoitettiin 1947.[1] Alue on yksinomaan omakoti- ja rivitaloaluetta, jonka asukasluku oli vuonna 2015 noin 2 343.[2] Juppalassa sijaitsee Riihimäen ravirata sekä Riihimäen Iso Kirpputori. Juppalaan perustettiin kesäkuussa 1996 Perhospuisto.[3] Puiston tarkoituksena on mahdollistaa perhosten katselu vapaasti niittymäisessä maisemassa.[4] Puiston yhteydessä on myös leikkipaikka lapsille. Juppalassa sijaitsevat myös leikkipuistot Juppalanpuisto, Kantakadun leikkipuisto sekä Suojalanpuisto.
Juppalan pohjoispuolella on myös 1,2 hehtaarin kokoinen Juppalan lampi, joka on syntynyt saven otosta.[5] Lammen lounaiskulman tulopuroon kertyy vedet useaa haaraa pitkin laajalta kaupunkialueelta ja ne laskevat edelleen Riihiviidanojaa pitkin Punkajokeen. Lampi oli vielä 1950-luvulla yleinen uimapaikka, mutta uimakäyttö on sittemmin loppunut.
Juppalan kaupunginosaan perustettiin 1915 Riihimäen ensimmäinen kaatopaikka, joka oli käytössä ilmeisesti 1940-luvun lopulle saakka.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Riihimäen rakennetut kulttuuriympäristöt 2020 (Arkistoitu – Internet Archive) (sivulla 12), riihimaki.fi, viitattu 24.9.2020.
- ↑ Tilastokirja 2016 - Riihimäki Kotikaupunki (Arkistoitu – Internet Archive) (sivu 9, kohta Taajama-alue, rivit Pohjois-Juppala, Juppalan teollisuusalue, Juppalan omakotitaloalue, Jussila ja Suojala), riihimaki.fi, viitattu 31.7.2020.
- ↑ Riihimäen perhospuisto kaipaa ehostusta - suunnitelmissa on jonkinlainen kosteikko, yle.fi, julkaistu 17.6.2019, viitattu 31.7.2020.
- ↑ Riihimäen puistoja - Riihimäen kaupunki (Arkistoitu – Internet Archive) (kohta Perhospuisto), riihimaki.fi, viitattu 31.7.2020.
- ↑ Ei nimeä (35.829.1.002) - Järviwiki, jarviwiki.fi, viitattu 31.7.2020
- ↑ Petsamonkadun pohjoispää, asemakaava, asemakaavan muutos ja tonttijaon muutos, Riihimäki 8. Juppala[vanhentunut linkki] (sivu 7, kohta 3.1.3 Rakennettu ympäristö, Historia), riihimaki.fi, viitattu 31.7.2020.